Minulla on neljä lasta joista jo kaksi maailmalla.Mutta aina olen heistä joutunut huolehtimaan yksin..ei ole ollut apua isästä eikä muistakaan..nyt kun on enään kaksi kotona niin sama jatkuu..nuorimmainen kuikutteleen koska isäänsä näkee korkeintaa kerran vuodessa jos silloinkaan,aina joku tekosyy..ja minä olen tietenkin kuten aina kotona mihinkään en pääse hyvä kun edes töihin ja sekin kauhean selittelyn jälkeen,ei sillä että olisin osaani tyytymätön mutta joskun olisi kiva olla omaakin aikaa,vihdoinkin ennenkuin haudassa..mutta kai se tästä(positiivisena ajattelee).
Marttyyri(ko)
Muumi
1304
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Siis lapsellesiko joudut tekemään tiliä menoistasi? Minkä ikäisiä kotona olevat lapsesi ovat? Ovatko he itse aina kotona, ei harrastuksia, ei kavereita?
Ota ihmeessä omaa aikaa. Minulla on kaksi kertaa viikossa aikataulutettu harrastus ja sen lisäksi käyn pari kertaa viikossa lenkillä, joskus kylässä. En kysele lapsiltani voinko mennä. Ilmoitan minne menen (tai jätän lapun) ja koskan tulen. Nuorimmaiseni on nyt 14, mutta enää moneen vuoteen en ole ollut kotona passissa. Joskin aika paljon olen kotona, koska näitä kotihommiakin riittää....
Voin myös lähteä reissuun, yökylään, risteilylle ym. silloin kun haluan. Lapsilla ei ole koskaan ollut mitään sitä vastaan (taitavat taputtaa käsiään).
Älä suostu tuollaiseen kiukutteluun ja pompotukseen.