Olen aivan ihastunut Pyhään birmaan ja haluaisinkin tietää kyseisestä rodusta lisää. Olen lukenut, että birma sopii hyvin kerrostalokissaksi ja turkki on suht helppohoitoinen verrattuna muihin pitkäkarvaisiin. Onko tämä totta? Naukuuko birmat paljon ja ovatko ne rauhallisia luonteeltaan? Entä tietääkö kukaan voiko saada sijoituskissaa? Millaiset ovat ehdot yleensä jos ottaa sijoituskissan?
Kaikki tieto näistä ihanista kissoista otetaan ilolla vastaan:)
Kaikki tieto näistä ihanista kissoista otetaan ilolla vastaan:)
Vastaukset 2
Vanhimmat
Meillä on kaksi birmaa, tyttö ja poika.
Naukuminen on aika yksilöllistä.
Meillä tyttö kissa maukuu vain harvemmin, kun sillä on oikeasti joku asia.
Poika kissa taas naukuu joka päivä.
Se naukuu, kun sillä on tylsää, nälkä, haluaa huomiota.
Turkit ovat helppohoitoisia, mutta niitä on hyvä silti kammata vähintaan kerran viikossa niin vähemmänirtokarvaa joutuu vatsaan.
Verrattuna itämaisiin ja moniin muihin lyhytkarvaisiin rotuihin, birmat on mielestäni rauhallisia. Eivät kiipeile verhoissa, ovien päällä yms.
Nuorna niilläkin kuitenkin riittä virtaa.
Meillä 2 v ja 1½v kissat vetää päivittäin kovaa rallia ympäri kämppää, että ei ne birmatkaan ihan löllyjä ole.
Aktiivisempia ovat kuin ragdollit esim.
Oletan tutustunut birma yhdistyksen sivuihin:
http://www.kolumbus.fi/birmankissa/
Meillä on nyt viikon asustanut Pyhä Birma (3kk). Täytyy sanoa että Birma on verrattuna maatiaiseen (6 kk) ja äitini Burmaan (4kk hulivili) rauhallisempikin ja hiljaisempikin. Neiti seurailee paljon ja on rauhallinen, välillä tietysti löytyy virtaa, kun kaverukset vilistävät ees taas. Ääntä kissasta lähtee, kun se haluaa huomiota tai ruokaa. Oikein viehttävä luonne on pikku neidillä, suosittelen. Meidän neidiltä löytyy temperamenttia myös, se ei suostu ihan minkälaiseen käsittelyyn vaan (jos se ei jostain tykkää, se sen ilmaisee). Se on kilpikonna naamio, olen kuullut, että niitä pidetään temperamenttisina.
Turkki on helppohoitoinen, kuten täällä kerrottiinkin. Ainakin kerran viikossa harjaus.