Lapsen masennus

Kouluterveydenhuolto ja perheneuvola on osoitteita, minne on nyt otettava yhteys. Meillä tytär aloitti kapinoinnin ja suoranaisen mellakoinnin. Yritin sitä yksinäni aikani auttaa ja hakea apua, kunnes annoin periksi. Tuli ero ja tytär jäi isälleen. Siellä alkoi kaikki viiltelyt ja koulu jäi. Silloin soitin sossut paikalle ja tytär vietiin pakkohoitoon.
Vihat sain kummaltakin, niin isältä kuin tyttäreltä, mutta ainakin tytär on hengissä.
Kun tilanne on paha, on turha etsiä syyllisiä tai ajatella kuinka noloa on huutaa apua, on vain toimittava. Hoitaisithan tytärtäsi jos hänellä olisi syöpä.
Ole sitkeä ja pidä lapsesi puolta. Ja pakkohoito ei ole pahasta, vaan varmistaa avun heti.

Onko paikkakunnalla nuorisopsykiatrista poliklinikkaa? Se olisi hyvä paikka taluttaa kädestä pitäen tutkittavaksi. Ihan tarpeeksi on muutenkin kriteereitä osastohoitoon, itsetuhoisuus, sulkeutuneisuus ja anoreksia. Suosittelen että kerrot tämän kaiken joko terveyskeskuksen sairaanhoitajalle, virkalääkärille tai kenelle tk:n keskus nyt asian katsoo aiheelliseksi kääntääkään (mt-toimisto?). Kun tytär käsittääkseni kieltäytyy avustasi ja on olemassa itsemurhan vaara, on sinun vastuullasi toimia. Ambulanssin soittaminenkaan ei ole yliammuttua, jos ei tyttö muuten suostu lähtemään kotoa.
Valitettavasti teidän on ymmärrettävä, että hän on psyykkisesti sairas ja ehkä hieman harhainenkin/psykoosiin menossa?

Koulussakin on aina väittänyt syövänsä ja oon sieltä soittanut asiaa ja kysynyt koska tiesin, että tyttö ei ite vastais totuudella ja eihän koulussakaan ole käynyt syömässä, painoa on enään vähän alle 50kg.
Täällä on nuorisopsykiatrinen poliklinikka, ja päätettiin miehen kannsa, että viedään tyttö lääkärille ja mennään ite mukaan, että varmasti kaikki tulee tietoon.
Eihän se pakkohoito koskaan kuulosta hyvälle, mutta nyt vaan haluan lapseni paranevan tästä ja palaavan normaaliksi iloiseksi itsekseen!