Kova keli

Turkulaiset taas...

Eikös olisikin saanut tuosta erittäin älykkään vastauksen kirjoitettua?

tosi kovis kirjoitti:

Turkulaiset taas...

Eikös olisikin saanut tuosta erittäin älykkään vastauksen kirjoitettua?

Näemmä turkulaisia liikkeellä peukuttelusta päätellen. Mikä se Hesa muuten on, ihan outo paikka?

tois puol Jokke kirjoitti:

Näemmä turkulaisia liikkeellä peukuttelusta päätellen. Mikä se Hesa muuten on, ihan outo paikka?

Sipoo on uusin Hesan kaupunginosista. Hesa ryösti entisen itsenäisen Sipoon kunnan itselleen vuonna 2007. Tämä oli täysin epäoikeudenmukaista, sillä sipoolaisilla pitäisi toki olla oikeus asua keskellä maaseutua 15 kilometrin päässä Hesan keskustasta.

very interesting kirjoitti:

Sipoo on uusin Hesan kaupunginosista. Hesa ryösti entisen itsenäisen Sipoon kunnan itselleen vuonna 2007. Tämä oli täysin epäoikeudenmukaista, sillä sipoolaisilla pitäisi toki olla oikeus asua keskellä maaseutua 15 kilometrin päässä Hesan keskustasta.

Lue lisää

Siis Sipoo joutui jonkun kuvitteellisen tahon viemäksi. Miten Sipoon asukkaille kävi, katosivatko johonkin vai jäivätkö vielä maan pinnalle asumaan. Karmea otus se Hesa vissiin, mikä ikinä lieneekään.

Kalusto kyllä kestää mutta miehet ei. ks. tapaus s/y Serena http://keskustelu.suomi24.fi/node/11912240

Sanoisinpa, että siinä paljasti taas yksi elvistelijä itsensä. 20 m/s on mille tahansa veneelle ja miehistölle jo reilusti turhan kovaa keliä.

Ja sellaisen sanan kuin "eukko" käyttäminen puolisostaan on moukkamaista.

12+2 kirjoitti:

Sanoisinpa, että siinä paljasti taas yksi elvistelijä itsensä. 20 m/s on mille tahansa veneelle ja miehistölle jo reilusti turhan kovaa keliä.

Ja sellaisen sanan kuin "eukko" käyttäminen puolisostaan on moukkamaista.

Lue lisää

Ei mille tahansa.

Olen tullut hyvällä purjeveneellä sivutuulessa Tallinnasta Hankoon ilman mitään ongelmia keskituulella 22 m/s. Ei siinä mitään elvistelyä tarvita, pienet purjeet ja huolellinen ohjaus vain. Kannellekaan ei tullut kovin paljon vettä.

Me ollaan yleensä Littoistenjärvellä myrskyllä hakeuduttu siihen Lehtisaareen suojaan.

Kyllä pirullista on jos sattuu selällä olemaan.

Tamperelainen mies joutui järvihätään Näsijärvellä. Lähes 30cm korkuinen hyökyaalto oli kaataa miehen veneen. "Katastrofi olisi tullut ellei ranta olisi ollut 100m:n etäisyydellä.", kertoi haastateltu.

Ei ainakaan alle metrin.
Metrissä ei ole muutenkaan mitään reilua, se on mittayksikkö SI-järjestelmässä.
Veikkaus ei ole tieteellinen tapa lähestyä asiaa.

1,5-2m on epämukavuusraja koska isoimmat aallot ovat kolmen metrin hujakoilla.
Riippuu tietenkin paljon aallon muodosta. Loiva maininki saa olla melkein kuinka iso vaan koska keula ei sukella siihen - siitähän tässä on kyse.

allosaurus kirjoitti:

Ei ainakaan alle metrin.
Metrissä ei ole muutenkaan mitään reilua, se on mittayksikkö SI-järjestelmässä.
Veikkaus ei ole tieteellinen tapa lähestyä asiaa.

1,5-2m on epämukavuusraja koska isoimmat aallot ovat kolmen metrin hujakoilla.
Riippuu tietenkin paljon aallon muodosta. Loiva maininki saa olla melkein kuinka iso vaan koska keula ei sukella siihen - siitähän tässä on kyse.

Lue lisää

Jos veneen keula sukeltaa noin noloon aaltoon, niin vene on on kyllä huono ja kovaan keliin sopimaton. Meilläpäin on kova keli kun aallot kaatuu päälle.

> 4m kirjoitti:

Jos veneen keula sukeltaa noin noloon aaltoon, niin vene on on kyllä huono ja kovaan keliin sopimaton. Meilläpäin on kova keli kun aallot kaatuu päälle.

Siis jotain tällaista kai tarkoitat?
purjeveneellä
http://www.youtube.com/watch?v=ml5wBgV7iMs
moottoriveneellä
http://www.youtube.com/watch?v=_dVkeh7wUm4
kalastusaluksella
http://www.youtube.com/watch?v=mPBaqh3dcVM&list=PL1EFED2511072E510

> 4m kirjoitti:

Jos veneen keula sukeltaa noin noloon aaltoon, niin vene on on kyllä huono ja kovaan keliin sopimaton. Meilläpäin on kova keli kun aallot kaatuu päälle.

Taist lukea viestistä jotain, mitä siinä ei ole

veneitä ja aaltoja kirjoitti:

Siis jotain tällaista kai tarkoitat?
purjeveneellä
http://www.youtube.com/watch?v=ml5wBgV7iMs
moottoriveneellä
http://www.youtube.com/watch?v=_dVkeh7wUm4
kalastusaluksella
http://www.youtube.com/watch?v=mPBaqh3dcVM&list=PL1EFED2511072E510

Lue lisää

Purkkarivideo näyttää paljon hurjemmalta kuin onkaan.

Onhan siinä aalto, mutta vene on täysin hallinnassa.

Itsellänikin on hurjia kuvia samankokoisesta veneestäni, kun se katoaa isojen aaltojen taakse ja näyttää asiaa tietämättömälle olevan todella uppoamaisillaan.

Näin on. Matalikot nostavat lisäksi varsin terävää aallokkoa. Samanlaisia ei esimerkiksi koe Putsaaren (Ugi) ympärillä missä käyn kesäisin melomassa. Vedet niin syviä. Ongelmaksi tulee lähinnä sisätiloissa oleskelu ja sitä seuraava meripahoinvointi. Pienten lasten takia joutuu olemaan sisällä. Lounaistuulet ovat vallitsevat koko kesän. Syksyisin voi Helsingin edustalla päästä nauttimaan mantereen puolelta tulevasta tuulesta. Tasaisella vedellä tuollainen 10 m/s tuulikin on ihan leppoisaa purjehtiessa.

Jos liioitellaan yhteen suuntaan, niin näemmä myös toiseen.
Merkitsevä aallonkorkeus on Helsingin edustalla kohtuullisen usein metrin hujakoilla ja yli. Silloin yksittäinen aalto on paria metriä.
Puolen metrin merkitsevä aallonkorkeus on käytännössä tyyni, mutta silloinkin yksittäiset aallot ovat metrin luokkaa.

Pitäisi ehkä selventää puhutaanko yksittäisistä aalloista vaoi merkitsevästä aallonkorkeudesta. Merkitsevä on tärkeä mukavuuden kannalta, mutta isoin aalto upotaa veneen.

kuusamox kirjoitti:

Jos liioitellaan yhteen suuntaan, niin näemmä myös toiseen.
Merkitsevä aallonkorkeus on Helsingin edustalla kohtuullisen usein metrin hujakoilla ja yli. Silloin yksittäinen aalto on paria metriä.
Puolen metrin merkitsevä aallonkorkeus on käytännössä tyyni, mutta silloinkin yksittäiset aallot ovat metrin luokkaa.

Pitäisi ehkä selventää puhutaanko yksittäisistä aalloista vaoi merkitsevästä aallonkorkeudesta. Merkitsevä on tärkeä mukavuuden kannalta, mutta isoin aalto upotaa veneen.

Lue lisää

Se aallonkorkeuspoiju on Helsingin kasuunin kieppeillä varsin ulkona, suojattomalla merellä. Aika harva veneilijä tuolla ajelee. 12 m/s lounaasta niin on Harmajan kieppeillä metristä aaltoa. Puoleentoista tarvitaan jo yli 14 m/s. Sama juttu Porkkalassa. Onneksi tule nuo laskennalliset ja mitatut aallonkorkeustiedot tänä vuonna myös rannikkoseudulle, niin ei tarvitse väitellä asiasta enää...

Olet huomaamattasi väärässä. Kyse on nimenomaan aallokosta, ei tuulesta. Suomessa ei sellaisia tuulia olekaan, jotka tavallista purjevenettä haittaisivat. Vaikkapa Helsingissä Kruunuvuorenselällä 17 m/s pohjoistuulta ei tunnu vielä oikeastaan missään, koska aallokkoa ei silloin ole.

Aalto.... kirjoitti:

Olet huomaamattasi väärässä. Kyse on nimenomaan aallokosta, ei tuulesta. Suomessa ei sellaisia tuulia olekaan, jotka tavallista purjevenettä haittaisivat. Vaikkapa Helsingissä Kruunuvuorenselällä 17 m/s pohjoistuulta ei tunnu vielä oikeastaan missään, koska aallokkoa ei silloin ole.

Lue lisää

Et taida purjehtimisesta mitään ymmärtää. Näin ollen kannattaisko olla kommentoimatta, bessewisser.

Jokainen tietenkin tarkastelee aihetta "kova keli" omista lähtökohdistaan, ottaen huomioon veneen, kokemuksen, miehistön, alueen, .... En kuitenkaan heti menisi väittämään, että joku on tässä asiassa väärässä.

Alvaraalto kirjoitti:

Et taida purjehtimisesta mitään ymmärtää. Näin ollen kannattaisko olla kommentoimatta, bessewisser.

Jokainen tietenkin tarkastelee aihetta "kova keli" omista lähtökohdistaan, ottaen huomioon veneen, kokemuksen, miehistön, alueen, .... En kuitenkaan heti menisi väittämään, että joku on tässä asiassa väärässä.

Lue lisää

Kuten sanoin, aalto määrää sen, onko keli kova vai ei. En lainkaan väitä, etteikö tämä kriteeri olisi erilaisille veneille, kokemuksille ja miehistöille erilainen. Usein aalto ja tuuli kulkevat yhdessä, joten helposti tulee mielikuva, että kova keli tarkoittaa kovaa tuulta. Tuulen nopeus on myös helppo mitata itsekin, toisin kuin aallonkorkeus.

Tiedät varmaan itsekin hyvin, jos purjehdit, että parimetrinen aalto on hankala, mutta aivan erityisen hankala se on, jos tuuli on heikko :-)

Aalto... kirjoitti:

Kuten sanoin, aalto määrää sen, onko keli kova vai ei. En lainkaan väitä, etteikö tämä kriteeri olisi erilaisille veneille, kokemuksille ja miehistöille erilainen. Usein aalto ja tuuli kulkevat yhdessä, joten helposti tulee mielikuva, että kova keli tarkoittaa kovaa tuulta. Tuulen nopeus on myös helppo mitata itsekin, toisin kuin aallonkorkeus.

Tiedät varmaan itsekin hyvin, jos purjehdit, että parimetrinen aalto on hankala, mutta aivan erityisen hankala se on, jos tuuli on heikko :-)

Lue lisää

Ei kun tuuli. Et näköjään tosiaan ymmärrä asiasta yhtään mitään. Jos Kruunuvuorenselällä on 17 m/s pohjoistuulta, ja minun pitäisi kryssiä siellä, en lähtisi, koska keli on MINUN LÄHTÖKOHDISTANI liian kova.

Totta helvetissä tuuli ja aalto kulkee käsi kädessä. Jos ei kulje, on kyseessä maininki, joka on loivaa ylämäki-alamäkiajelua.

Aallonkorkeuden pystyy arvioimaan silmällä aika hyvin. Etenkin, jos on hiukan aikaa merellä viettänyt aiemminkin. Kokeneen merenkulkijan silmämääräinen arvio vastaa hyvin merikitsevää aallonkorkeutta.

Veneeni ottaa aallot hyvin, ja niillä tuulenvoimakuuksilla, joilla lähden merelle, ei aallot muodosta mitään isompaa ongelmaa. Totta kai, jos murtuvaa 4m aaltoa alkaa tulla vastapalloon, on meno vaikeaa, ellei jopa vaarallista. Silloin vaan tuuli on ihan jotain muuta kuin 12 - 15 m/s.

Alvaraalto kirjoitti:

Ei kun tuuli. Et näköjään tosiaan ymmärrä asiasta yhtään mitään. Jos Kruunuvuorenselällä on 17 m/s pohjoistuulta, ja minun pitäisi kryssiä siellä, en lähtisi, koska keli on MINUN LÄHTÖKOHDISTANI liian kova.

Totta helvetissä tuuli ja aalto kulkee käsi kädessä. Jos ei kulje, on kyseessä maininki, joka on loivaa ylämäki-alamäkiajelua.

Aallonkorkeuden pystyy arvioimaan silmällä aika hyvin. Etenkin, jos on hiukan aikaa merellä viettänyt aiemminkin. Kokeneen merenkulkijan silmämääräinen arvio vastaa hyvin merikitsevää aallonkorkeutta.

Veneeni ottaa aallot hyvin, ja niillä tuulenvoimakuuksilla, joilla lähden merelle, ei aallot muodosta mitään isompaa ongelmaa. Totta kai, jos murtuvaa 4m aaltoa alkaa tulla vastapalloon, on meno vaikeaa, ellei jopa vaarallista. Silloin vaan tuuli on ihan jotain muuta kuin 12 - 15 m/s.

Lue lisää

Rauhassa vaan... ;-)

Ehkä olet oikeassa siinä, että tuulikin voi olla ongelma, jos ei hallitse purjeiden reivaamista. Se ei kuitenkaan ole kovin vaikeaa, joten opit varmasti.

Aalto... kirjoitti:

Rauhassa vaan... ;-)

Ehkä olet oikeassa siinä, että tuulikin voi olla ongelma, jos ei hallitse purjeiden reivaamista. Se ei kuitenkaan ole kovin vaikeaa, joten opit varmasti.

Lue lisää

Olen myös itse luottavainen, että opin reivaamaan. Vastahan tässä on 40 vuotta purjehdittu ja oltu merellä.

Sen sijaan en olisi niinkään varma siitä, että sinä opit tulevaisuudessakaan kovin paljoa, kun et ole tähänkään menessä oppinut...

Alvaraalto kirjoitti:

Olen myös itse luottavainen, että opin reivaamaan. Vastahan tässä on 40 vuotta purjehdittu ja oltu merellä.

Sen sijaan en olisi niinkään varma siitä, että sinä opit tulevaisuudessakaan kovin paljoa, kun et ole tähänkään menessä oppinut...

Lue lisää

Missäs kaukana merillä sinä olet purjehtinut?

Useinkin Itämeren ulkopuolella? :-)

Aalto.... kirjoitti:

Olet huomaamattasi väärässä. Kyse on nimenomaan aallokosta, ei tuulesta. Suomessa ei sellaisia tuulia olekaan, jotka tavallista purjevenettä haittaisivat. Vaikkapa Helsingissä Kruunuvuorenselällä 17 m/s pohjoistuulta ei tunnu vielä oikeastaan missään, koska aallokkoa ei silloin ole.

Lue lisää

17 m/s pohjoistuuli on varsin ikävä etelärannikolla, vaikkei siitä isoa aallokkoa tulekaan aivan rannan läheisyyteen. Kovin kummoista selkää ei kylläkään tarvita, kun aallokkokin on jo ikävä.

Vaikean tuulesta tekee sen puuskittaisuus ja erityisesti puuskien suuret suunnanvaihtelut. 17 m/s on useille veneille jo liikaa kahdellekin reiville.

Itse ainakin purjehdin paljon ennemmin ja mukavemmin 12 m/s lounais- tai kaakkoistuulessa kuin 17 m/s pohjoistuulessa Suomen etelärannikolla, vaikka ensimmäisessä aallokko on paljon suurempi (olettaen, että tuuli on jatkunut pidempään).

Jos verrataan sitten 17 m/s tuulia eri suunnista, valinta menee vaikeammaksi ja riippuu myös tuulihistoriasta. Jos on pidempään tuullut kaakosta tai lounaasta ~17 m/s, on aallokko Helsingin edustalla suuruusluokkaa 2,5 m (merkitsevä aallonkorkeus). Se on aika paljon, muttei vielä tolkuton. Avotuulilla valitsisin edelleen tuon, mutta luoviminen 2,5 m aallokkoon on jo aika ikävää.

Tuulensuunnasta ja aallokosta riippumatta en lähtisi ilman pakottavaa tarvetta luovimaan 17 m/s tuuleen enkä myöskään yli 2 m aallokkoon. Avotuulilla lähtisin molempiin, mutta pohjoistuuli olisi selkeästi ikävin noista.

Kyllä sivumyötäinen uppiksella ajellessa on se kaikkein keikuttavin. Helpoiten menee hieman sivuvastaiseen tai ainakin sillain taittuvat parhaiten ns. isot aalloot. Täysin vastaseen ei kehtaa kovin pitkään ajaa vaikkei vene niin kovasti hakkaa kuin liukuvat.

Kyllä sanoisin, etten omalleni 7,2 uppikselle kova keli alkaa kun aalto pyörii 1,5-2 m.

"Purjehtivan leidin" ajatuksia myötätuulen vaarallisuudesta ei pidä yleistää. Avomeren kovemmissa keleissä täysmyötäinen on sittenkin helpoin tuulen suunta olipa lapset mukana tai ei. Myrskyisissä avomeriolosuhteissa se voi olla ainoa suunta, johon purjehtiminen on ylipäätään mahdollista.

Täysmyötäinen eli ns. plattlenssi on käsiohjauksessa kevyempi ja autopilotillekin helpompi suunta kuin korkea sivumyötäinen aallokko. Kun purjeet on "virsarilla" eli fokka puomilla vastakkaisella puolella kuin isopurje (tai isopurje alhaalla ja yksi tai kaksi keulapurjetta puomilla/puomeilla spiirattuna), vene jopa pyrkii pysymään myötiksellä.

Jos purjetasapaino ei ole hyvä, niinkuin ehkä sailingladyn "veneenkaataja"-aallonsuunnissa on ollut, isopurje rupeaa kampeamaan keulaa tuuleen. Mitä jos ensi kerralla kokeilisit purjetrimmin muutoksia? Reivaapa isopurjetta vielä enemmän, laita ison puomiin preventeri (jonka kiristät vinssillä) ja spiiraa pikkufokka/pieneksi rullattu genua spinnupuomilla. Jos tuuli yltyy, vedä isopurje kokonaan alas.
Myrskyfokkakin olisi hyvä spiirata puomilla, jos on kova myötäinen ja pitkä legi. Ellei niin tee, myötäaallokossa tahtoo tulla venettä ravistavia tempauksia skuutin ollessa vähänkin löysällä.

laskettele myötistä kirjoitti:

"Purjehtivan leidin" ajatuksia myötätuulen vaarallisuudesta ei pidä yleistää. Avomeren kovemmissa keleissä täysmyötäinen on sittenkin helpoin tuulen suunta olipa lapset mukana tai ei. Myrskyisissä avomeriolosuhteissa se voi olla ainoa suunta, johon purjehtiminen on ylipäätään mahdollista.

Täysmyötäinen eli ns. plattlenssi on käsiohjauksessa kevyempi ja autopilotillekin helpompi suunta kuin korkea sivumyötäinen aallokko. Kun purjeet on "virsarilla" eli fokka puomilla vastakkaisella puolella kuin isopurje (tai isopurje alhaalla ja yksi tai kaksi keulapurjetta puomilla/puomeilla spiirattuna), vene jopa pyrkii pysymään myötiksellä.

Jos purjetasapaino ei ole hyvä, niinkuin ehkä sailingladyn "veneenkaataja"-aallonsuunnissa on ollut, isopurje rupeaa kampeamaan keulaa tuuleen. Mitä jos ensi kerralla kokeilisit purjetrimmin muutoksia? Reivaapa isopurjetta vielä enemmän, laita ison puomiin preventeri (jonka kiristät vinssillä) ja spiiraa pikkufokka/pieneksi rullattu genua spinnupuomilla. Jos tuuli yltyy, vedä isopurje kokonaan alas.
Myrskyfokkakin olisi hyvä spiirata puomilla, jos on kova myötäinen ja pitkä legi. Ellei niin tee, myötäaallokossa tahtoo tulla venettä ravistavia tempauksia skuutin ollessa vähänkin löysällä.

Lue lisää

Hei Laskettele myötistä... nämä purjehtivan leidin ajattukset eivät ole ihan pelkästään omiin ja ilmeisesti sinusta huonosti trimmattuihin purjeisiin perustuvaa kokemusta. Tietysti tässä on veneelläkin paljon merkitystä ja erityisesti veneen rungon mallilla. Tasapohjaiset veneet ohjautuvat toki myötätuuleen tasaisemmin, mutta myrskyominaisuudet ovat kuulema kuitenkin heikommat kun vanhanaikaisissa pitkäkölisissä veneissä. Purjehdusopettajat sanovat, että ns.myötätuulen vaarallinen kulma on suurempi kuin keulassa luovikulma. Olin kuuntelemassa luentoa, jossa eräs parinkunta kertoi kokemuksia Itämereltä kun tuuli puhaltaa yli 30 m/s ja heidät ohjattiin (evakuointi tarjouksen jälkeen - josta he kieltäytyivät) ohjaamaan suoraa myötäiseen Sandhamniin. Tuolla suunnalla heidänkin vene karkasi käsistä muutaman kerran (Finngulf) ja vain kaatui. Pohdin silloin itse, että ehkä olisin valinnut vaikka Maarianhaminan mielummin, vaikka matka olikin pidempi. Esityksen jälkeen purjehduksen opettaja kävi tuolla läpi myrskypurjehdusta ja esitteli tuolloin juuri tuon myötätuulikulman, jota välttää. Preventterin olen käsittänyt suojaavan lähinnä miehistöä ja kovalla tuulella en sitä käyttäisi kahdestakaan syystä - saattaa jopa katkaista puomin (ei taaskaan oma kokemus) ja ohjausvirheessä sen katkaiseminen voi kestää kohtalokkaan kauan.

Ome veneeni on niin raskas, että suurissakin aalloissa menee kuin juna. Tuollakin 3m keskiaallonkorkeudella meno oli vielä miellyttävää, vaikka suurimmat aallot olivat varmasti lähemmäs viisimetrisiä. Myöskin luoviminen sujuu vielä mukavasti kovallakin tuulella (15-17 m/s) kunhan purjepinta-ala on sopiva.

Olen muutaman kerran ollut avomerellä tilanteessa, jossa olen pohtinut minne pääsisin helpoiten ja turvallisimmin nousevaa tuulta "pakoon". Vaikka suoraa myötäinen paikka olisin lähin, en valitsisi sitä koskaa kovassa aallokossa ja tuulessa. Onneksi tositilanteessa jokaisen veneen kippari tekee omat päätökset, ellei meripelastus sitten määrää toisella tapaa.

Tärkeintä varmasti tuntea oma veneensä ja sen mahdollis

sailinglady kirjoitti:

Hei Laskettele myötistä... nämä purjehtivan leidin ajattukset eivät ole ihan pelkästään omiin ja ilmeisesti sinusta huonosti trimmattuihin purjeisiin perustuvaa kokemusta. Tietysti tässä on veneelläkin paljon merkitystä ja erityisesti veneen rungon mallilla. Tasapohjaiset veneet ohjautuvat toki myötätuuleen tasaisemmin, mutta myrskyominaisuudet ovat kuulema kuitenkin heikommat kun vanhanaikaisissa pitkäkölisissä veneissä. Purjehdusopettajat sanovat, että ns.myötätuulen vaarallinen kulma on suurempi kuin keulassa luovikulma. Olin kuuntelemassa luentoa, jossa eräs parinkunta kertoi kokemuksia Itämereltä kun tuuli puhaltaa yli 30 m/s ja heidät ohjattiin (evakuointi tarjouksen jälkeen - josta he kieltäytyivät) ohjaamaan suoraa myötäiseen Sandhamniin. Tuolla suunnalla heidänkin vene karkasi käsistä muutaman kerran (Finngulf) ja vain kaatui. Pohdin silloin itse, että ehkä olisin valinnut vaikka Maarianhaminan mielummin, vaikka matka olikin pidempi. Esityksen jälkeen purjehduksen opettaja kävi tuolla läpi myrskypurjehdusta ja esitteli tuolloin juuri tuon myötätuulikulman, jota välttää. Preventterin olen käsittänyt suojaavan lähinnä miehistöä ja kovalla tuulella en sitä käyttäisi kahdestakaan syystä - saattaa jopa katkaista puomin (ei taaskaan oma kokemus) ja ohjausvirheessä sen katkaiseminen voi kestää kohtalokkaan kauan.

Ome veneeni on niin raskas, että suurissakin aalloissa menee kuin juna. Tuollakin 3m keskiaallonkorkeudella meno oli vielä miellyttävää, vaikka suurimmat aallot olivat varmasti lähemmäs viisimetrisiä. Myöskin luoviminen sujuu vielä mukavasti kovallakin tuulella (15-17 m/s) kunhan purjepinta-ala on sopiva.

Olen muutaman kerran ollut avomerellä tilanteessa, jossa olen pohtinut minne pääsisin helpoiten ja turvallisimmin nousevaa tuulta "pakoon". Vaikka suoraa myötäinen paikka olisin lähin, en valitsisi sitä koskaa kovassa aallokossa ja tuulessa. Onneksi tositilanteessa jokaisen veneen kippari tekee omat päätökset, ellei meripelastus sitten määrää toisella tapaa.

Tärkeintä varmasti tuntea oma veneensä ja sen mahdollis

Lue lisää

En halua kinastella kanssasi, mutta korjaan osittaisen väärinkäsityksesi preventeristä. Sen tarkoitus on estää puomin ja purjeen hajoaminen estämällä vahinkojiipit ja puomin tempoilemiset. Vahinkojiipin riski on aika iso varsinkin, jos on korkea ristiaallokko (myrskymatalan mukana tuuli usein kääntyy ja jättää ikävän ristiaallokon). Preventeri ei katkaise puomia, vaan estää puomin katkeamisen (jos se on kiinnitetty puomin nokasta keulaan). Ehkä sinun preventerisi onkin erilainen? Sitä ei pidä kiinnittää esim. kikkatangon/taljan helaan.
Trysail on siitä hyvä myrskypurje, että se on riippumaton puomista. Aika harvassa veneessä on silti trysailia ja mastossa erillistä kiskoa sitä varten. Pitkille purjehduksille sitä kuitenkin kannattaa harkita.
Suositukseni myötikseen laskettelemisesta perustui lähinnä omiin kokemuksiini. Tähän asti kovin pisin myötikseni taisi olla legillä Australiasta Etelä-Afrikkaan. Ajoittain oli hyvinkin korkeaa ristiaallokkoa, varsinkin ukonilmojen aikana. Varmasti muillakin sen etapin seilanneilla on samoja kokemuksia. "Myötätuulikulmien vaarallisuudesta" minulla ei ole mitään omia havaintoja. Näkemyksemme ovat täysin erilaiset.
Olen lasketellut täysmyötäiseen Cape Agulhasin kohdalla tuulimittarini pysytellessä 65 kn lukemissa (Uuden Vuoden yönä 9 v sitten). Silloin ajoin pelkällä m-fokalla, Pöytävuoren luona enää pelkällä rikillä. Itämerellä en ole koskaan osunut kertomiisi 30 m/s keskituuliin, vaikka olen purjehtinut yli 50 vuotta. Täällä vedet ovat sen verran pieniä, että lyhyehköillä muutaman vrk:n etapeilla myrskyt on aika hyvin vältettävissä sääkarttoja ja ennusteitra seuraamalla. Yllättävän koviin puuskiin voi tietysti joutua varsinkin ukonilmojen aikana.

Siinä olet oikeassa, että veneiden suuntavakavuuksissa on eroja. Finngulfista itselläni ei ole kokemuksia. En myöskään ole omistanut enkä purjehtinut yli 14 tn painoisilla veneillä.
Omasta mielestäni avomerikryssi "15-17 m/s" tuulessa ei ole minulle eikä miehistölleni koskaan ollut erityisen "mukavaa". Minusta se on märkää, kylmää ja röykyttävää. Saariston suojassa tilanne on tietysti toinen. Käsityksemme näyttävät siis olevan erilaisia myös mukavuuden suhteen. Purjehtikoon jokainen tyylillään myös v. 2014!

kukin tyylillään... kirjoitti:

En halua kinastella kanssasi, mutta korjaan osittaisen väärinkäsityksesi preventeristä. Sen tarkoitus on estää puomin ja purjeen hajoaminen estämällä vahinkojiipit ja puomin tempoilemiset. Vahinkojiipin riski on aika iso varsinkin, jos on korkea ristiaallokko (myrskymatalan mukana tuuli usein kääntyy ja jättää ikävän ristiaallokon). Preventeri ei katkaise puomia, vaan estää puomin katkeamisen (jos se on kiinnitetty puomin nokasta keulaan). Ehkä sinun preventerisi onkin erilainen? Sitä ei pidä kiinnittää esim. kikkatangon/taljan helaan.
Trysail on siitä hyvä myrskypurje, että se on riippumaton puomista. Aika harvassa veneessä on silti trysailia ja mastossa erillistä kiskoa sitä varten. Pitkille purjehduksille sitä kuitenkin kannattaa harkita.
Suositukseni myötikseen laskettelemisesta perustui lähinnä omiin kokemuksiini. Tähän asti kovin pisin myötikseni taisi olla legillä Australiasta Etelä-Afrikkaan. Ajoittain oli hyvinkin korkeaa ristiaallokkoa, varsinkin ukonilmojen aikana. Varmasti muillakin sen etapin seilanneilla on samoja kokemuksia. "Myötätuulikulmien vaarallisuudesta" minulla ei ole mitään omia havaintoja. Näkemyksemme ovat täysin erilaiset.
Olen lasketellut täysmyötäiseen Cape Agulhasin kohdalla tuulimittarini pysytellessä 65 kn lukemissa (Uuden Vuoden yönä 9 v sitten). Silloin ajoin pelkällä m-fokalla, Pöytävuoren luona enää pelkällä rikillä. Itämerellä en ole koskaan osunut kertomiisi 30 m/s keskituuliin, vaikka olen purjehtinut yli 50 vuotta. Täällä vedet ovat sen verran pieniä, että lyhyehköillä muutaman vrk:n etapeilla myrskyt on aika hyvin vältettävissä sääkarttoja ja ennusteitra seuraamalla. Yllättävän koviin puuskiin voi tietysti joutua varsinkin ukonilmojen aikana.

Siinä olet oikeassa, että veneiden suuntavakavuuksissa on eroja. Finngulfista itselläni ei ole kokemuksia. En myöskään ole omistanut enkä purjehtinut yli 14 tn painoisilla veneillä.
Omasta mielestäni avomerikryssi "15-17 m/s" tuulessa ei ole minulle eikä miehistölleni koskaan ollut erityisen "mukavaa". Minusta se on märkää, kylmää ja röykyttävää. Saariston suojassa tilanne on tietysti toinen. Käsityksemme näyttävät siis olevan erilaisia myös mukavuuden suhteen. Purjehtikoon jokainen tyylillään myös v. 2014!

Lue lisää

"Kukin tyylillään" on minunkin tyylini. Ison jätän helposti puomipeitteen alle lenssillä jossain 12 tuulissa. Sen jälkeen tuulen mukaan isompia tai pienempiä keulapurjeita. Saaristossakin kova keli on kova. Pyllymäkeä laskee melkein tuulesta ja aalloista riippumatta, mutta määränpään olosuhteet ratkaisevat. Paitsi että sataman pitää olla suojainen, saa mielellään olla hieman rauhallisempi paikka sisäänmenokin purjeiden laskua varten. Purjehdusurani pelottavin paikka on ollut Christiansön sisäänmeno kovassa myötätuulessa pimeällä vailla sataman tuntemusta.

Kovan tuulen kryssi ei minunkaan mielestäni ole ollut mukavaa minkäänlaisella veneellä. Vaaratonta kyllä, mutta ei mukavaa.

tähän +1 kirjoitti:

"Kukin tyylillään" on minunkin tyylini. Ison jätän helposti puomipeitteen alle lenssillä jossain 12 tuulissa. Sen jälkeen tuulen mukaan isompia tai pienempiä keulapurjeita. Saaristossakin kova keli on kova. Pyllymäkeä laskee melkein tuulesta ja aalloista riippumatta, mutta määränpään olosuhteet ratkaisevat. Paitsi että sataman pitää olla suojainen, saa mielellään olla hieman rauhallisempi paikka sisäänmenokin purjeiden laskua varten. Purjehdusurani pelottavin paikka on ollut Christiansön sisäänmeno kovassa myötätuulessa pimeällä vailla sataman tuntemusta.

Kovan tuulen kryssi ei minunkaan mielestäni ole ollut mukavaa minkäänlaisella veneellä. Vaaratonta kyllä, mutta ei mukavaa.

Lue lisää

Mikä mahtoi olla tarve riskin ottamiseen eli mennä pimeässä ja kobassa myötätuulessa tuntemattomaan pikkusatamaan (kerroit Chrö:stä)? Eikö tullut mieleesi hakeutua lähellä olevan Bornholmin sellaiseen satamaan, joka oli tuulen suojassa? Jos tuuli on pohjoisen tai idän puolelta, heti Hammerodden takana on lee ja Hammerhavn. Seuraava varma paikka on tietysti Rönne.

Kovassa tuulessa voi joskus olla hyvä jäädä piihin avomerelle odottelemaan päivän valkenemista tai tuulen heikentymistä. Eri veneet käyttäytyvät eri tavoin, joitakin on vaikea saada pysymään piissä, jotkut pysyvät nätisti piissä esim. pelkällä reivatulla isolla tai pelkällä m-fokalla. Siksi kannattaa kokeilla oman veneen käyttäytyminen jo ennen tositilannetta.

turha riskeerata! kirjoitti:

Mikä mahtoi olla tarve riskin ottamiseen eli mennä pimeässä ja kobassa myötätuulessa tuntemattomaan pikkusatamaan (kerroit Chrö:stä)? Eikö tullut mieleesi hakeutua lähellä olevan Bornholmin sellaiseen satamaan, joka oli tuulen suojassa? Jos tuuli on pohjoisen tai idän puolelta, heti Hammerodden takana on lee ja Hammerhavn. Seuraava varma paikka on tietysti Rönne.

Kovassa tuulessa voi joskus olla hyvä jäädä piihin avomerelle odottelemaan päivän valkenemista tai tuulen heikentymistä. Eri veneet käyttäytyvät eri tavoin, joitakin on vaikea saada pysymään piissä, jotkut pysyvät nätisti piissä esim. pelkällä reivatulla isolla tai pelkällä m-fokalla. Siksi kannattaa kokeilla oman veneen käyttäytyminen jo ennen tositilannetta.

Lue lisää

Lounaistuuli ja Christiansön eteläpuolisesta sisäänmenosta sisään. Helppo sanoa itsekin jälkeenpäin, ettei olisi pitänyt mennä. Sattui vain illan hämärtyessä juuri kohdalle runsaan vuorokauden kovan kryssin jälkeen. Ei siinä pitkää aikaa valoisasta myöhästytty. Bornholm oli joka tapauksessa kaukana tuulessa. Vaihtoehto oli jatkaa suunnitelman mukaan kohti Kieliä.

Paljon on tullut tietenkin opittua sen jälkeen. Silloin oltiin nuoria ja tiedettiin muka kaikki tarpeellinen. Ainakin sen verran opittu, ettei myöhempinä vuosikymmeninä enää ole tarvinnut panna nenäänsä sellaisiin paikkoihin.

se oli silloin kirjoitti:

Lounaistuuli ja Christiansön eteläpuolisesta sisäänmenosta sisään. Helppo sanoa itsekin jälkeenpäin, ettei olisi pitänyt mennä. Sattui vain illan hämärtyessä juuri kohdalle runsaan vuorokauden kovan kryssin jälkeen. Ei siinä pitkää aikaa valoisasta myöhästytty. Bornholm oli joka tapauksessa kaukana tuulessa. Vaihtoehto oli jatkaa suunnitelman mukaan kohti Kieliä.

Paljon on tullut tietenkin opittua sen jälkeen. Silloin oltiin nuoria ja tiedettiin muka kaikki tarpeellinen. Ainakin sen verran opittu, ettei myöhempinä vuosikymmeninä enää ole tarvinnut panna nenäänsä sellaisiin paikkoihin.

Lue lisää

Navakassa lounaistuulessa olen itse mennyt mieluummin Chrö:n pohjoissatamaan, jonka sisäänmeno on tuulen alapuollella ja pohjoisesta tullessa myös lähempänä. Sinun tarinassasi ei olisi tarvinnut kryssiä pimeässä kivikkojen ympäri ja käyttää aallokossa hankalaa ja kapeaa eteläsataman suuaukkoa. Ehkä oli kokemuksen puutetta siinäkin suhteessa?
http://www.sejlnet.dk/havneguide/christiansø-havn

Toinenkin näkökohta voi kiinnostaa niitä, jotka menevät tähän upeaan satamaan ekoja kertoja. Chrön eteläsatama ei ole kovin turvallinen kovalla lounaistuulella! Veneet ovat kylkikiinnityksissä toisiinsa ja kovassa lounaistuulessa ulospääsy voi tulla hyvin hankalaksi. Eräänä kertana Chrö:lle poiketessani silloinen satamakapteeni Alfred Sörensen määräsi eteläsataman tyhjennettäväksi lähestyvän säärintaman vuoksi. Hänen mielestään veneet olisivat vaarassa, jos lounaistuuli yltyy myrskyiseksi. Saarten välinen silta avattiin, jotta poistuminen helpottui. Satamakapteeni hoputti veneitä poistumaan ja auttoi manöövereissä. Muutama vene jäi pohjoissatamaan, itse menimme Allingen suojaan. Ehdimme sinne ennen ensimmäisiä myrskyisiä puuskia.

Tarinan opetus: älä ota turhia riskejä hakeutumalla satamaan, joka ei ole kovassa tuulessa turvallinen!

Mielestäni Christianön eteläsatamaan ei kannattaisi hakeutua yöllä navakassa lounaistuulessa varsinkaan sesonkiaikana, jolloin satama voi olla tupaten täynnä toistensa kylkiin kiinnittyneitä veneitä. Kääntymistila jää aika ahtaaksi.

Christiansöstä vielä kirjoitti:

Navakassa lounaistuulessa olen itse mennyt mieluummin Chrö:n pohjoissatamaan, jonka sisäänmeno on tuulen alapuollella ja pohjoisesta tullessa myös lähempänä. Sinun tarinassasi ei olisi tarvinnut kryssiä pimeässä kivikkojen ympäri ja käyttää aallokossa hankalaa ja kapeaa eteläsataman suuaukkoa. Ehkä oli kokemuksen puutetta siinäkin suhteessa?
http://www.sejlnet.dk/havneguide/christiansø-havn

Toinenkin näkökohta voi kiinnostaa niitä, jotka menevät tähän upeaan satamaan ekoja kertoja. Chrön eteläsatama ei ole kovin turvallinen kovalla lounaistuulella! Veneet ovat kylkikiinnityksissä toisiinsa ja kovassa lounaistuulessa ulospääsy voi tulla hyvin hankalaksi. Eräänä kertana Chrö:lle poiketessani silloinen satamakapteeni Alfred Sörensen määräsi eteläsataman tyhjennettäväksi lähestyvän säärintaman vuoksi. Hänen mielestään veneet olisivat vaarassa, jos lounaistuuli yltyy myrskyiseksi. Saarten välinen silta avattiin, jotta poistuminen helpottui. Satamakapteeni hoputti veneitä poistumaan ja auttoi manöövereissä. Muutama vene jäi pohjoissatamaan, itse menimme Allingen suojaan. Ehdimme sinne ennen ensimmäisiä myrskyisiä puuskia.

Tarinan opetus: älä ota turhia riskejä hakeutumalla satamaan, joka ei ole kovassa tuulessa turvallinen!

Mielestäni Christianön eteläsatamaan ei kannattaisi hakeutua yöllä navakassa lounaistuulessa varsinkaan sesonkiaikana, jolloin satama voi olla tupaten täynnä toistensa kylkiin kiinnittyneitä veneitä. Kääntymistila jää aika ahtaaksi.

Lue lisää

Jatketaan nyt sitten vielä vanhaa tarinaa. Saman tien saapumisemme jälkeen satamassa syttyivät valot, joiden saimme tietää sataman sulkemista. Satama-allas oli kyllä myrästä huolimatta kuin myllylampi, hiukan tuulinen tietysti. Mutta aika lailla sama tuuli puhalsi läpi sataman myös pohjoissatamaan. Aamulla näkymät kallioilta merelle jo aika hurjat, eikä eteläpuolelta olisi ollut mitään mahdollisuuksia mennä ulos. Syyskuussa ei enää minkäänlaista tungosta ollut, mekin kiinnityimme suoraan laituriin.

Chrön visiitti on monta kertaa jälkeenpäin tullut mieleen juuri sellaisena seikkailuna, joita ei pitäisi viisaan kokea, mutta samalla hyvin inhimillisesti ymmärrettävänä. Takana toista vuorokautta märkää kryssiä ikävässä aallokossa, jota tunnetusti seuduilla kohtaa. Sitten suoraan edessä tulee näkyviin satama, johon arvioi ehtivänsä vielä hämärissä. Suunnitelma oli nonstop Helsinki-Kiel ja mukana olevat kartat sen mukaan, Chröstä muutamat matkakertomusten selostukset, ei mitään muuta tietoa. Paikallistuntemuksen puute sitten vei sen viimeisen vartin, jonka aikana olisi päässyt viimeisessä päivänvalossa sisään. Siis jo väsynyttä miehistöä aivan sataman suulla ja merellä entisestään nousemassa oleva tuuli ja satamaan tuova loisto vilkuttelemassa kuin seireenin laulu.

Mutta olihan Chrön krouvi silloin laajemminkin tunnettu ja koettuna aivan maineensa veroinen. Kahta samanlaista tuolia ei ollut. Tarjolla olevia ruokia käytiin nuuhkimassa keittiössä ja oluet haettiin jääkaapista itsepalveluna. Jälkeenpäin tarjoilija sitten kyseli laskun aikaan, paljonko olimme itse itseämme palvelleet. Kerran jälkeenpäinkin olen samanlaisen fiiliksen kokenut ravitsemusliikkeen tapaisessa, mutta vastakkaisella puolella palloa.

ja vielä Chrötä kirjoitti:

Jatketaan nyt sitten vielä vanhaa tarinaa. Saman tien saapumisemme jälkeen satamassa syttyivät valot, joiden saimme tietää sataman sulkemista. Satama-allas oli kyllä myrästä huolimatta kuin myllylampi, hiukan tuulinen tietysti. Mutta aika lailla sama tuuli puhalsi läpi sataman myös pohjoissatamaan. Aamulla näkymät kallioilta merelle jo aika hurjat, eikä eteläpuolelta olisi ollut mitään mahdollisuuksia mennä ulos. Syyskuussa ei enää minkäänlaista tungosta ollut, mekin kiinnityimme suoraan laituriin.

Chrön visiitti on monta kertaa jälkeenpäin tullut mieleen juuri sellaisena seikkailuna, joita ei pitäisi viisaan kokea, mutta samalla hyvin inhimillisesti ymmärrettävänä. Takana toista vuorokautta märkää kryssiä ikävässä aallokossa, jota tunnetusti seuduilla kohtaa. Sitten suoraan edessä tulee näkyviin satama, johon arvioi ehtivänsä vielä hämärissä. Suunnitelma oli nonstop Helsinki-Kiel ja mukana olevat kartat sen mukaan, Chröstä muutamat matkakertomusten selostukset, ei mitään muuta tietoa. Paikallistuntemuksen puute sitten vei sen viimeisen vartin, jonka aikana olisi päässyt viimeisessä päivänvalossa sisään. Siis jo väsynyttä miehistöä aivan sataman suulla ja merellä entisestään nousemassa oleva tuuli ja satamaan tuova loisto vilkuttelemassa kuin seireenin laulu.

Mutta olihan Chrön krouvi silloin laajemminkin tunnettu ja koettuna aivan maineensa veroinen. Kahta samanlaista tuolia ei ollut. Tarjolla olevia ruokia käytiin nuuhkimassa keittiössä ja oluet haettiin jääkaapista itsepalveluna. Jälkeenpäin tarjoilija sitten kyseli laskun aikaan, paljonko olimme itse itseämme palvelleet. Kerran jälkeenpäinkin olen samanlaisen fiiliksen kokenut ravitsemusliikkeen tapaisessa, mutta vastakkaisella puolella palloa.

Lue lisää

Mukavia muisteloita. Mutta palataanpa asiaan, koska se sopinee keskusteluun kovasta kelistä.
Esitit aikaisemmin, että "luoviminen sujuu vielä mukavasti kovallakin tuulella (15-17m/s)…". Myöhemmässä viestissäsi kerroit vaarallisesta sisäänmenosta tuntemattomaan satamaan kovassa myötätuulessa. Nyt perustelit riskin ottoa: "satamaan tuovan loiston houkutelleen kuin seireenin valo".

Jos lähestyy Christiansötä pohjoisen suunnalta, pohjoissataman sisäänmenon sektoriloisto näkyy ensin. Eteläsatamaan päästäkseen sinun piti vastatuulessa kiertää Frederiksö ja sen länsipuolella oleva Vesterskärin karikko. Kuten itsekin huomasit, Chrön eteläsataman suulla on lounaistuulella hankala aallokko. Viitalla merkitty kivi tekee sisäänmenon hankalaksi, jos meri on korkea.
Bornholmin Allinge tai Gudhjem olisivat olleet lounaistuulelta suojassa ja aika lähellä. Ne on merkitty jopa yleiskarttaan. Tuntuu oudolta, että kerroit Christiansön eteläsataman vaihtoehtona olleen jatkaa luovimista Bornholmin ohi suoraan Kieliin.

Opetus tarinastasi on ensi kesän retkiä suunnitteleville sekin, että suojasatamat ja vaihtoehtoiset reitit on syytä miettiä jo ennen reissua! Nykyisin satamaselostuksia voi printata netistä. Etelä-Itämerelle veneilevät voivat esim. Kalmariin pysähtyessä hakea turistitoimistosta ilmaisen satamakirjan.

nuoremmille opiksi! kirjoitti:

Mukavia muisteloita. Mutta palataanpa asiaan, koska se sopinee keskusteluun kovasta kelistä.
Esitit aikaisemmin, että "luoviminen sujuu vielä mukavasti kovallakin tuulella (15-17m/s)…". Myöhemmässä viestissäsi kerroit vaarallisesta sisäänmenosta tuntemattomaan satamaan kovassa myötätuulessa. Nyt perustelit riskin ottoa: "satamaan tuovan loiston houkutelleen kuin seireenin valo".

Jos lähestyy Christiansötä pohjoisen suunnalta, pohjoissataman sisäänmenon sektoriloisto näkyy ensin. Eteläsatamaan päästäkseen sinun piti vastatuulessa kiertää Frederiksö ja sen länsipuolella oleva Vesterskärin karikko. Kuten itsekin huomasit, Chrön eteläsataman suulla on lounaistuulella hankala aallokko. Viitalla merkitty kivi tekee sisäänmenon hankalaksi, jos meri on korkea.
Bornholmin Allinge tai Gudhjem olisivat olleet lounaistuulelta suojassa ja aika lähellä. Ne on merkitty jopa yleiskarttaan. Tuntuu oudolta, että kerroit Christiansön eteläsataman vaihtoehtona olleen jatkaa luovimista Bornholmin ohi suoraan Kieliin.

Opetus tarinastasi on ensi kesän retkiä suunnitteleville sekin, että suojasatamat ja vaihtoehtoiset reitit on syytä miettiä jo ennen reissua! Nykyisin satamaselostuksia voi printata netistä. Etelä-Itämerelle veneilevät voivat esim. Kalmariin pysähtyessä hakea turistitoimistosta ilmaisen satamakirjan.

Lue lisää

Olen purjehtinut uudenaikaisilla ja vanhanaikaislla veneillä. Enkä sen kokemuksen perusteella ikinä menisi sanomaan mitään kryssin mukavuudesta 15 m/s tuulissa. Jollain veneellä se on vain hieman vähemmän epämukavaa kuin toisella. Mukavuudesta kirjoitti ihan joku muu.

Ja siitä mukavuudestahan juuri oli kyse. Mukava satama aivan käden ulottuvilla, vaikka ei matkasuunnitelmaan kuulunutkaan. Turvallisesti, mutta epämukavasti matka olisi jatkunut suunnitelman mukaan Kieliin. Ja kun lounaistuulessa kryssii, purjehdussuunnat ovat etelä ja länsi. Tällä kertaa lähestyimme Chrötä melko suoraan idästä paaran halsseilla. Bornholm ei ollut optio kuin korkeintaan hätätapauksessa.

ja vielä... kirjoitti:

Olen purjehtinut uudenaikaisilla ja vanhanaikaislla veneillä. Enkä sen kokemuksen perusteella ikinä menisi sanomaan mitään kryssin mukavuudesta 15 m/s tuulissa. Jollain veneellä se on vain hieman vähemmän epämukavaa kuin toisella. Mukavuudesta kirjoitti ihan joku muu.

Ja siitä mukavuudestahan juuri oli kyse. Mukava satama aivan käden ulottuvilla, vaikka ei matkasuunnitelmaan kuulunutkaan. Turvallisesti, mutta epämukavasti matka olisi jatkunut suunnitelman mukaan Kieliin. Ja kun lounaistuulessa kryssii, purjehdussuunnat ovat etelä ja länsi. Tällä kertaa lähestyimme Chrötä melko suoraan idästä paaran halsseilla. Bornholm ei ollut optio kuin korkeintaan hätätapauksessa.

Lue lisää

Ollaan samaa mieltä kovan tuulen kryssin epämukavuudesta. Taisin sotkea sinut sailingladyyn, joka totesi: "Myöskin luoviminen sujuu vielä mukavasti kovallakin tuulella (15-17 m/s) kunhan purjepinta-ala on sopiva."

Bornholm on vain 10 nm päässä Christianöstä. Christiansöstä Kieliin on n. 200 nm. Bornholm on aina hyvä optio siitä syystä, että saaressa on useita selkeitä satamia ja niistä aina jonkun sisäänmeno on tuulelta ja merenkäynniltä suojassa: Allinge, Gudhjem, Svaneke, Nexö, Rönne, Hasle, Hammerhavn. Tejnissä en ole käynyt, satamakuvauksen mukaan sekin voi olla optio: http://marinaguide.dk/tejn-havn/
Bornholmin Sandvik on aika pieni kauniin ilman satama.

Bornholm on ok! kirjoitti:

Ollaan samaa mieltä kovan tuulen kryssin epämukavuudesta. Taisin sotkea sinut sailingladyyn, joka totesi: "Myöskin luoviminen sujuu vielä mukavasti kovallakin tuulella (15-17 m/s) kunhan purjepinta-ala on sopiva."

Bornholm on vain 10 nm päässä Christianöstä. Christiansöstä Kieliin on n. 200 nm. Bornholm on aina hyvä optio siitä syystä, että saaressa on useita selkeitä satamia ja niistä aina jonkun sisäänmeno on tuulelta ja merenkäynniltä suojassa: Allinge, Gudhjem, Svaneke, Nexö, Rönne, Hasle, Hammerhavn. Tejnissä en ole käynyt, satamakuvauksen mukaan sekin voi olla optio: http://marinaguide.dk/tejn-havn/
Bornholmin Sandvik on aika pieni kauniin ilman satama.

Lue lisää

Bornholm oli 10 mpk suoraan tuuleen ja Chröhön piti ennättää juuri ja juuri valoisassa. Bornholmiin olisi siis tultu yöllä vajailla tiedoilla, ei sitä silloinkaan niin tyhmiä oltu. Kun matka jatkui, saikin todeta, että perille pääsy olisi ollut erittäin epävarmaa. Saarten väli oli todellinen pyydysten labyrintti, jossa piti tosissaan pujotella pintasiimojen väleissä.

no Bornholm kirjoitti:

Bornholm oli 10 mpk suoraan tuuleen ja Chröhön piti ennättää juuri ja juuri valoisassa. Bornholmiin olisi siis tultu yöllä vajailla tiedoilla, ei sitä silloinkaan niin tyhmiä oltu. Kun matka jatkui, saikin todeta, että perille pääsy olisi ollut erittäin epävarmaa. Saarten väli oli todellinen pyydysten labyrintti, jossa piti tosissaan pujotella pintasiimojen väleissä.

Lue lisää

Siinäpä pohtimista! Mennäkö iltapimeällä ja vajailla tiedoilla ennestään tuntemattomaan (tässä tapauksessa Christiansö) pikkusatamaan, jonka kapea suuaukko on tuulen alapuolella?Vai pysytelläkö pimein aika avomerellä karttojen ja satamatietojen puuttumisen takia ja purjehtia jonkun isomman sataman suojaan vasta aamun valjettua. Kummassa on suurempi riski?
En edelleenkään yritä kinastella kanssasi, vaan herätän ajatuksia siitä, mikä kovassa kelissä on tarpeetonta riskin ottoa tai mikä "tyhmää". Kippari päättää mitä tekee ja on vastuussa miehistöstään ja veneestään.
Satamista voi myös kysyä vhf:llä neuvoa (Bornholmin lähistöllä voisi kutsua Lyngby Radiota Ch 04 tai 07:llä tai Ch16:lla, jos tilanne on pulmallinen).

Kalanpyydyksiä on toki verraten tiheästi mm. Hanöbuktenilla ja Bornholmin luona, mutta ei pintaverkkoja kaukana rannoista eikä valottomia pintaverkkoja (viimeksi purjehdin noilla vesillä kesä- ja heinäkuussa 2013). Pohjassa kiinni olevia seiväsrakenteita pitää varoa, jos pimeässä aikoo hakeutua tuulen suojaan Stubbeköbingiin.

yleistä keskustelua kirjoitti:

Siinäpä pohtimista! Mennäkö iltapimeällä ja vajailla tiedoilla ennestään tuntemattomaan (tässä tapauksessa Christiansö) pikkusatamaan, jonka kapea suuaukko on tuulen alapuolella?Vai pysytelläkö pimein aika avomerellä karttojen ja satamatietojen puuttumisen takia ja purjehtia jonkun isomman sataman suojaan vasta aamun valjettua. Kummassa on suurempi riski?
En edelleenkään yritä kinastella kanssasi, vaan herätän ajatuksia siitä, mikä kovassa kelissä on tarpeetonta riskin ottoa tai mikä "tyhmää". Kippari päättää mitä tekee ja on vastuussa miehistöstään ja veneestään.
Satamista voi myös kysyä vhf:llä neuvoa (Bornholmin lähistöllä voisi kutsua Lyngby Radiota Ch 04 tai 07:llä tai Ch16:lla, jos tilanne on pulmallinen).

Kalanpyydyksiä on toki verraten tiheästi mm. Hanöbuktenilla ja Bornholmin luona, mutta ei pintaverkkoja kaukana rannoista eikä valottomia pintaverkkoja (viimeksi purjehdin noilla vesillä kesä- ja heinäkuussa 2013). Pohjassa kiinni olevia seiväsrakenteita pitää varoa, jos pimeässä aikoo hakeutua tuulen suojaan Stubbeköbingiin.

Lue lisää

Jos ei veneessä ole jotain hätää, on merelle jääminen liki poikkeuksetta turvallisempi vaihtoehto. Harvemmin se on mukavampi vaihtoehto ja kipparilla voi olla tekemistä ollakseen kääntämättä mukavuutta ns. turvallisuudeksi mielessään. Helposti miehistökin siinä puhuu turvallisesta satamasta. Näillä vesillä sentään voi luottaa saatavissa olevien satamatietojen pitävän paikkansa huonoissa oloissa sisään mennessä. Jo Välimerellä nekin tiedot saattavat onnahdella ja kauempana voi tulla vastaan mitä hyvänsä.

Olet antanut hyviä tietoja tämän päivän matkapurjehtijoille. Alkuperäinen tarina on 70-luvulta. Silloin tiedon saatavuus, navigointi ja pyydysten merkintäkin oli hiukan toisenlaista. Eikä ole Chrön krouvikaan entisensä, silloin oli aikansa legendoja.

Kova keli on eri veneilyn harrastajille; purjehtijoille ja moottoriveneilijölle, mökkiveneilijöitä puhumattakaan. Toiselle kova keli estää merelle pääsyn, toiselle se mahdollistaa liikkumisen paikasta toiseen.

Oletko tuo fakta jostain meroivartioasemalta, ehkä tutkakuvaa?

Hiljainen oli sitten heinäkuu ahvenanmerellä, jos vaan 3 venettä... Montako venettä oli kesäkuussa, mistä tuuli ja kuinka lujaa???