..ehdotan hankkimaan Bostoninterrierin. Bostoninterrierit ovat todella lapsiystävällisiä ja aivotkin löytyy. :) Bostoninterrieristä on seuraa myös pennuille. :)
Jos etsii terrieriä niin..
Salzu
20
1429
Vastaukset
- bossuja2
Olen samaa mieltä. Uskomattoman monipuolinen rotu. Toki ymmärrän että ulkonäkö ei miellytä kaikkia! Toki itse rakastan tuota ruttunaamasta ulkonäköä, isoja ilmekkäitä silmiä ja korvia jotka kertovat niin hyvin eri mielialoista.
bossut ovat pieniä koiria, ison koiran olemuksella. sopeutuvat hyvin kaikenlaisiin uusiin tilanteisiin, tulevat toimeen kaikenlaisten ihmisten ja eläinten kanssa, meidän bossun kanssa naapuruston lapsille tulee kilpailua kuka saa tulla leikkimään. Rakastavat temppuja ja kaikenlaista toimintaa, osallistuu kaikkeen, haluaa olla mukana kaikessa. Ei ole silti ihmisen käskyistä riippuvainen, vaan osaa käyttää omia aivojaa. Helppoja kouluttaa, mutta luonnetta riittää! Eivät pelkää mtn.
Eivät ole haukkuherkkiä, niinkuin suurin osa terriereistä.
Rakastavat liikuntaa, omani kanssa käyn metsissä vaeltelemassa ja 1-2h juoksulenkeillä, mutta rotu ei tule "hulluksi" jos pitkät lenkit joskus jäävät väliin. Silloin nautiskellaan löhöilystä(mieluummin ihmisen kainalossa rapsuteltavana). Meidän bossu ei kylläkään saa tulla sohvalle. Mutta krapsutusta ja huomiota jaksaa kerjätä tuntitolkulla. Me tavataan käskeä omalle paikalle kun krapsutuskiintiömme täyttyy, ja silloin bossumme esittää verisesti loukkaantunutta!
Aamuisin ei tarvitse kiirehtiä lenkille, bossut ovat tunnetusti hitaasti herääviä nautiskelioita. Eivät halua tulla pois pedin lämmöstä, ja aamun venyttelytuokiota koitetaan venyttää niin pitkälle kuin mahdollista! Huono puoli on se että talvella pitää pukea, ja jos on tosi kylmä niin ei millään haluta ulos!
Loputonta energiaa ja voimaa kuin isolla koiralla mutta kätevästi pienessä koossa!
Terveempiä kuin monet muut lyhytkuonoiset rodut! - cfdgfghhfghf
Sinulle sopisi sitten varmaan myös kettuterrieritkin mitä tulee luonnekuvaukseen niin samanlainen kuin ketutkin vaikka näkö erilainen :)
"bossut(voisi olla hyvin foksit ovat pieniä koiria, ison koiran olemuksella. sopeutuvat hyvin kaikenlaisiin uusiin tilanteisiin, tulevat toimeen kaikenlaisten ihmisten kanssa, meidän bossun kanssa naapuruston lapsille tulee kilpailua kuka saa tulla leikkimään. Rakastavat temppuja ja kaikenlaista toimintaa, osallistuu kaikkeen, haluaa olla mukana kaikessa. Ei ole silti ihmisen käskyistä riippuvainen, vaan osaa käyttää omia aivojaa. Helppoja kouluttaa, mutta luonnetta riittää! Eivät pelkää mtn.
"
..ei haukkuherkkiä energisiä leikkisiä uteliaita hauskoja ja oppii hyvin temppuja vaikka tokon loppusuorallekin ja agilityyn. Ja lenkit saman verran. :) - joku toinen nenä
Juu se ukonäkö...ei miellytä,se nenäsiinä ;/
- molossi ei rek
Ihan vaan pieni tarkennus...
Bostonin terrieri ei ole terrieri.Se kuuluu seura ja kääpiökoiraryhmään ja lasketaan myös pieniin molossityyppisiin koiriin.Sitä ei siis lueta terrieriksi.- huytuyiyuiy
Kyllä luetaan terrierityyppisiin rotuihin sekoitat varmaan tiibetinterrieriin joka ei ole lainkaan terrieri kuten bostoninterrieri. Sen alkuperässä on hieman buldoggia ja old english terrieriä ja näistä koiratappelukoirista kehitetty..aluksi englannissa ja myöhemmin yhdysvalloissa
- molossi ei rek
huytuyiyuiy kirjoitti:
Kyllä luetaan terrierityyppisiin rotuihin sekoitat varmaan tiibetinterrieriin joka ei ole lainkaan terrieri kuten bostoninterrieri. Sen alkuperässä on hieman buldoggia ja old english terrieriä ja näistä koiratappelukoirista kehitetty..aluksi englannissa ja myöhemmin yhdysvalloissa
http://www.toydogs.net/bostons/rotumaaritelma.html
Tuossa lukee,mihin kuuluu...
Jos se laskettaisiin terriereihin,niin se olisi terrien roturyhmässä ;)
Jenkeissä kuuluu roturyhmään non-sporting,ei terriereihin.Eli jos vertaa vaikka toista jenkkiä,amstaffia,niin se taas luetaan kotimaassakin terrieriryhmään ;) - huytuyiyuiy
molossi ei rek kirjoitti:
http://www.toydogs.net/bostons/rotumaaritelma.html
Tuossa lukee,mihin kuuluu...
Jos se laskettaisiin terriereihin,niin se olisi terrien roturyhmässä ;)
Jenkeissä kuuluu roturyhmään non-sporting,ei terriereihin.Eli jos vertaa vaikka toista jenkkiä,amstaffia,niin se taas luetaan kotimaassakin terrieriryhmään ;)Toyterrierikin on kääpiökoira kuuluu ryhmää fcl9 mutta on terrieri.
Se että on laitettu eri ryhmään ei muuta sen alkuperää. - molossi ei rek
huytuyiyuiy kirjoitti:
Toyterrierikin on kääpiökoira kuuluu ryhmää fcl9 mutta on terrieri.
Se että on laitettu eri ryhmään ei muuta sen alkuperää.Yhä edelleen bostoni luetaan pieniin molosseihin,ei terriereihin.Se ei siis ole terrierityyppinen,vaan molossityyppinen.Pelkästään,jos katsoo sen ulkonäköä,niin huomaa...
Kukaan kasvattaja EI myöskään myy bostonia terrierinä,koska se ei ole terrieri.
- voi elämä
Ruttunaamoilla hengitysvaikeuksia ja silmäongelmia, koska silmäkuopat on jalostettu liian pieniksi.
Kuinka kukaan voi suositella toisille ostettavaksi koiraa, joka on sairaksi jalostettu?
(vastaus=Koska mun mielestä sairas koira on söpö. Mua ei haittaa tietää, että se voi huonosti, kunhan sen silmät pullottaa ooooikein paljon, ja naama on mahd ruttanalla.)- mikäseolisi
Sinulle voi elämä:
Tutustustuppa bostoniin.
Silmät eivät pullistele niin paljon kuin esim. mopsilla.
Hengitys ei rohise, erittäin paljon kiihtyessä voi tulla hengityskatkoksia(valitettavaa), ja auttaa kun sieraimet tukkii hetkeksi ja kun vetää henkeä suun kautta niin hengitys tasaantuu. Bostoninterrierin kanssa voit juosta yli 10km ilman että hengittäminen häiritsisi koiraa. Bostonit pystyvät nuolemaan takapäätänsä toisin kuin esim. englanninbulldoggi, ranskanbulldoggi tai mopsi. Ja muutenkin näitä rotuja paljon terveempi.
Bostonin terveys ei ole sen huonompi kuin monen muun yleisemmän rodun, esim. saksanpaimenkoiran lonkkaviat ovat yleisempiä.
Rotuja joita minulla on ollut bokseri(luonne lähellä bostonia), mopsi( rohisee, ei ylety putsaamaan itseään, en ota enään koskaan), ranskis(rohisee vähemmän kuin mopsi mutta enemmän kuin bostonit), staffi(mahtava luonne, mutta omapäinen niinkuin ranskiskin), muutama sekarotuinen(toinen terve, toinen sairahko).
Tällä hetkellä minulla on sekarotuinen(terve) ihana koira mutta luonne ei vedä vertoja bostoneihin tai boksereihin. Ja minulla on tällähetkellä 2bostonia, toinen terve kuin pukki, toisella ollut kerran korvatulehdus ja lievästi löysä polvinivel.
Kun lapseni kasvavat teiniikään ja minulla on aikaa enemmän niin otan bokserin(vaikka terveystilanne on huolestuttava) ja bostoneita tulee minulla olemaan aina.
En vain löydä muuta rotua joilla luonne sopisi perheeseemme yhtä hyvin kuin bostoninterriereillä ja boksereilla.
Voi elämä:
Suosittelisitko jtn rotuja jotka eivät olisi niin jalostettuja, joiden luonne on erittäin sopeutuvainen erilaisiin tilanteisiin, yhtä sosiaalinen, energinen mutta viihtyy sylissä rapsuteltavana tuntikausia, ei kiirehdi aamulenkille vaan nautiskelee ja venyttelee ja hidastelee uloslähtöä niinkuin minäkin. Ei ole arka, löytyy luonnetta, mutta on miellyttämishaluinen, oppivainen, EI OLE HAUKKUHERKKÄ, ei liikaa saalistusviettiä, väsymätön kaveri vaikka mihin harrastukseen, helppohoitoinen turkki?
Ja olen tosissani, haluaisin rodun jolla on pidempi kuono ja pitkä häntä mutta bostonin luonteenpiirteet! - mikäseolisi
mikäseolisi kirjoitti:
Sinulle voi elämä:
Tutustustuppa bostoniin.
Silmät eivät pullistele niin paljon kuin esim. mopsilla.
Hengitys ei rohise, erittäin paljon kiihtyessä voi tulla hengityskatkoksia(valitettavaa), ja auttaa kun sieraimet tukkii hetkeksi ja kun vetää henkeä suun kautta niin hengitys tasaantuu. Bostoninterrierin kanssa voit juosta yli 10km ilman että hengittäminen häiritsisi koiraa. Bostonit pystyvät nuolemaan takapäätänsä toisin kuin esim. englanninbulldoggi, ranskanbulldoggi tai mopsi. Ja muutenkin näitä rotuja paljon terveempi.
Bostonin terveys ei ole sen huonompi kuin monen muun yleisemmän rodun, esim. saksanpaimenkoiran lonkkaviat ovat yleisempiä.
Rotuja joita minulla on ollut bokseri(luonne lähellä bostonia), mopsi( rohisee, ei ylety putsaamaan itseään, en ota enään koskaan), ranskis(rohisee vähemmän kuin mopsi mutta enemmän kuin bostonit), staffi(mahtava luonne, mutta omapäinen niinkuin ranskiskin), muutama sekarotuinen(toinen terve, toinen sairahko).
Tällä hetkellä minulla on sekarotuinen(terve) ihana koira mutta luonne ei vedä vertoja bostoneihin tai boksereihin. Ja minulla on tällähetkellä 2bostonia, toinen terve kuin pukki, toisella ollut kerran korvatulehdus ja lievästi löysä polvinivel.
Kun lapseni kasvavat teiniikään ja minulla on aikaa enemmän niin otan bokserin(vaikka terveystilanne on huolestuttava) ja bostoneita tulee minulla olemaan aina.
En vain löydä muuta rotua joilla luonne sopisi perheeseemme yhtä hyvin kuin bostoninterriereillä ja boksereilla.
Voi elämä:
Suosittelisitko jtn rotuja jotka eivät olisi niin jalostettuja, joiden luonne on erittäin sopeutuvainen erilaisiin tilanteisiin, yhtä sosiaalinen, energinen mutta viihtyy sylissä rapsuteltavana tuntikausia, ei kiirehdi aamulenkille vaan nautiskelee ja venyttelee ja hidastelee uloslähtöä niinkuin minäkin. Ei ole arka, löytyy luonnetta, mutta on miellyttämishaluinen, oppivainen, EI OLE HAUKKUHERKKÄ, ei liikaa saalistusviettiä, väsymätön kaveri vaikka mihin harrastukseen, helppohoitoinen turkki?
Ja olen tosissani, haluaisin rodun jolla on pidempi kuono ja pitkä häntä mutta bostonin luonteenpiirteet!Kettuterrieri on lähellä, mutta niistä tulee herkemmin ärhäköitä kuin bostoninterrieristä. Kun olin lapsi meillä oli sellainen lyhytkarvainen, ja tädilläni on kettuterrieri, asuvat maalla ja lähtee helposti pieneläinten perään, tulee kyllä takaisin mutta ei niin helposti kuin meidän bostonit, lisäksi räksyttää metsässä linnuille tuntikausia, meidänkin toinen bostoni yhtyy siihen mutta kyllästyy nopeammin, ja haukkuääni on bostonilla matalampi.
Lapsuuteni kettuterrieristä muistan sen että touhusi kaikenlaista kanssani ja seurasi välillä rauhassa leikkiessäni, se piirre miellyttää ja on sama meidän bossuilla meidän lasten kanssa. Meidän sekarotuinenkin osallistuu lasten touhuihin mielellään mutta kyllästyy nopeammin, ja tykkää rapsutuksesta, mutta jossain vaiheessa vetäytyy omiin oloihinsa. - mdflkgjlfjlf
mikäseolisi kirjoitti:
Kettuterrieri on lähellä, mutta niistä tulee herkemmin ärhäköitä kuin bostoninterrieristä. Kun olin lapsi meillä oli sellainen lyhytkarvainen, ja tädilläni on kettuterrieri, asuvat maalla ja lähtee helposti pieneläinten perään, tulee kyllä takaisin mutta ei niin helposti kuin meidän bostonit, lisäksi räksyttää metsässä linnuille tuntikausia, meidänkin toinen bostoni yhtyy siihen mutta kyllästyy nopeammin, ja haukkuääni on bostonilla matalampi.
Lapsuuteni kettuterrieristä muistan sen että touhusi kaikenlaista kanssani ja seurasi välillä rauhassa leikkiessäni, se piirre miellyttää ja on sama meidän bossuilla meidän lasten kanssa. Meidän sekarotuinenkin osallistuu lasten touhuihin mielellään mutta kyllästyy nopeammin, ja tykkää rapsutuksesta, mutta jossain vaiheessa vetäytyy omiin oloihinsa.Kettuterrierit ei ole ärhäköitä ja kaksi ollut itsellänikin.. kilttejä kuin mitäkin. Ja tulleet toimeen myös muiden koirien kanssa laumassa..Mutta ennakkoluulot on rodussa vahvemmat kuin bostonin terrierin kera.
Luulenpa ettei tätisi ole kouluttanut koiraa ollenkaan ja silloin koira tekee mitä lystää.
Omat olleet vapaana ja pihassakin valvomatta ja ei jätä minua lenkilläkään.
Erona on että minä olen kouluttanut koirani. :)
Eli omaa ns.kohtuullisen riistavietin ja pystyy opettamaan vapaanaoloonkin. Rodussa on jo tokovalioitakin ja agilityvalioita.. eli jos harrastaa niin erittäin sopiva rotu mutta jos hakee heti valmista sohvapottua niin voi unohtaa samantien.
Erittäin leikkisä rotu joka soveltuu varsinkin lasten kasvukumppaneiksi..omanikin oli hulluna lapsiin. :)
Ja ei ole haukkuherkkiä ollenkaan. Eli soveltuu erittäin hyvin kerrostaloonkin.Eräs kasvattajakin pystyi asumaan kerrostalossa ja koirat oli opettettu olemaan reagoimatta edes ovikelloon.
Kettuterrierit on mitä hauskimpia mutta vaatii hyvän peruskoulutuksen. Erittäin älykäs rotu joka keksii omat hauskat jos omistaja ei ohjaa koiraansa ollenkaan. Eli täysi Milou niinkuin sarjakuvassa Tintti.
Itse harrastin agilitya ja tokoa ja erittäin tottelevainen. Ja aina valmis innokkaana tekemään yhdessä asioita ja tämä osallistuminen kaikkeen ja kiltteys ja leikkisyys on se miksi minä olen valinnut kettiksiä. :) Ennakkoluuloista en pidä rotua kohtaan ja sanonkin aina että rotu on terhakka ei ärhäkkä..sillä en ole edes niihin törmännyt vaikka rotua olen harrastanut jo 20v. ja ihmetyttää tuo.
Kerran tuli pari mummoa luokseni ja kehuivat koiraani että onpa ihana ja mukavan kiltti..sitten yhtäkkiä hoksasivat rodun että ei se onkin terrieri ja kädet nousivat ylös ja pikkuhömelömme ihmetteli mitä ihmettä tapahtui..ensin oltiin kavereita ja nyt mennään karkuun.. :( eikä ollut ainoa tapaus..koirapuistossa spanieli kävi koirani päälle ja omistaja haukkui terrierini pyytelemättä anteeksi oman koiransa käytöstä ja suuttui kun suojelin koiraani ja kävin katsomassa kävikö pahasti koiralleni..ja me vasta tulimme sisään jolloin spanieli kävi suoraan kimppuun.
Kannattaa tutustua rotuun ja huomaa kuinka äärikilttejä rotu nykyään on. :) - voi elämä
mikäseolisi kirjoitti:
Sinulle voi elämä:
Tutustustuppa bostoniin.
Silmät eivät pullistele niin paljon kuin esim. mopsilla.
Hengitys ei rohise, erittäin paljon kiihtyessä voi tulla hengityskatkoksia(valitettavaa), ja auttaa kun sieraimet tukkii hetkeksi ja kun vetää henkeä suun kautta niin hengitys tasaantuu. Bostoninterrierin kanssa voit juosta yli 10km ilman että hengittäminen häiritsisi koiraa. Bostonit pystyvät nuolemaan takapäätänsä toisin kuin esim. englanninbulldoggi, ranskanbulldoggi tai mopsi. Ja muutenkin näitä rotuja paljon terveempi.
Bostonin terveys ei ole sen huonompi kuin monen muun yleisemmän rodun, esim. saksanpaimenkoiran lonkkaviat ovat yleisempiä.
Rotuja joita minulla on ollut bokseri(luonne lähellä bostonia), mopsi( rohisee, ei ylety putsaamaan itseään, en ota enään koskaan), ranskis(rohisee vähemmän kuin mopsi mutta enemmän kuin bostonit), staffi(mahtava luonne, mutta omapäinen niinkuin ranskiskin), muutama sekarotuinen(toinen terve, toinen sairahko).
Tällä hetkellä minulla on sekarotuinen(terve) ihana koira mutta luonne ei vedä vertoja bostoneihin tai boksereihin. Ja minulla on tällähetkellä 2bostonia, toinen terve kuin pukki, toisella ollut kerran korvatulehdus ja lievästi löysä polvinivel.
Kun lapseni kasvavat teiniikään ja minulla on aikaa enemmän niin otan bokserin(vaikka terveystilanne on huolestuttava) ja bostoneita tulee minulla olemaan aina.
En vain löydä muuta rotua joilla luonne sopisi perheeseemme yhtä hyvin kuin bostoninterriereillä ja boksereilla.
Voi elämä:
Suosittelisitko jtn rotuja jotka eivät olisi niin jalostettuja, joiden luonne on erittäin sopeutuvainen erilaisiin tilanteisiin, yhtä sosiaalinen, energinen mutta viihtyy sylissä rapsuteltavana tuntikausia, ei kiirehdi aamulenkille vaan nautiskelee ja venyttelee ja hidastelee uloslähtöä niinkuin minäkin. Ei ole arka, löytyy luonnetta, mutta on miellyttämishaluinen, oppivainen, EI OLE HAUKKUHERKKÄ, ei liikaa saalistusviettiä, väsymätön kaveri vaikka mihin harrastukseen, helppohoitoinen turkki?
Ja olen tosissani, haluaisin rodun jolla on pidempi kuono ja pitkä häntä mutta bostonin luonteenpiirteet!Noilla vaatimuksilla voi olla vaikea löytää.
Kysehän oli kommntissani juuri siitä, että otetaan sairas koira, koska MINÄ haluan.
Joistain lyttynaamoista on jalostettu ns sporttiversioita, joilla ei ole niitä ongelmia, kuin alkuperäisellä koiralla. Tai no, "alkuperäisellä", monethan noista eivät ole olleet alunperin läheskään niin hurjan näköisiä, kuin nykyään. Ainakin englannin buldoggista on olemassa terve versio, jota ei kyllä kait hyväksytä viralliseksi roduksi (kertoo maailman kennelliittojen meiningistä aika paljon). Sen luonnetta en tarkemmin tunne.
Monethan näistä sairaista roduista on juurikin niin "täydellisiä sylikoiria" siksi, että niiden on huono liikkua.
Toki bostoni on terveempi kuin pahimmat esimerkit, mutta meilestäni kun pitää erikseen mainita, että koiran kanssa voi jopa ulkoilla, ja että hengityskatkokset ovat vain satunnaisia (jee!!), niin on varsinkin kasvattajilla peiliin katsomisen paikka. Mikä on sen hinta, että halutaan juuri sellainen koira kun halutaan?
Kasvattaako joku muuten Suomessa tai lähimaissa bostoneille pidempää naamaa? Sehän olisi vastaus toiveisiisi :) - ghjkmnbn
mikäseolisi kirjoitti:
Sinulle voi elämä:
Tutustustuppa bostoniin.
Silmät eivät pullistele niin paljon kuin esim. mopsilla.
Hengitys ei rohise, erittäin paljon kiihtyessä voi tulla hengityskatkoksia(valitettavaa), ja auttaa kun sieraimet tukkii hetkeksi ja kun vetää henkeä suun kautta niin hengitys tasaantuu. Bostoninterrierin kanssa voit juosta yli 10km ilman että hengittäminen häiritsisi koiraa. Bostonit pystyvät nuolemaan takapäätänsä toisin kuin esim. englanninbulldoggi, ranskanbulldoggi tai mopsi. Ja muutenkin näitä rotuja paljon terveempi.
Bostonin terveys ei ole sen huonompi kuin monen muun yleisemmän rodun, esim. saksanpaimenkoiran lonkkaviat ovat yleisempiä.
Rotuja joita minulla on ollut bokseri(luonne lähellä bostonia), mopsi( rohisee, ei ylety putsaamaan itseään, en ota enään koskaan), ranskis(rohisee vähemmän kuin mopsi mutta enemmän kuin bostonit), staffi(mahtava luonne, mutta omapäinen niinkuin ranskiskin), muutama sekarotuinen(toinen terve, toinen sairahko).
Tällä hetkellä minulla on sekarotuinen(terve) ihana koira mutta luonne ei vedä vertoja bostoneihin tai boksereihin. Ja minulla on tällähetkellä 2bostonia, toinen terve kuin pukki, toisella ollut kerran korvatulehdus ja lievästi löysä polvinivel.
Kun lapseni kasvavat teiniikään ja minulla on aikaa enemmän niin otan bokserin(vaikka terveystilanne on huolestuttava) ja bostoneita tulee minulla olemaan aina.
En vain löydä muuta rotua joilla luonne sopisi perheeseemme yhtä hyvin kuin bostoninterriereillä ja boksereilla.
Voi elämä:
Suosittelisitko jtn rotuja jotka eivät olisi niin jalostettuja, joiden luonne on erittäin sopeutuvainen erilaisiin tilanteisiin, yhtä sosiaalinen, energinen mutta viihtyy sylissä rapsuteltavana tuntikausia, ei kiirehdi aamulenkille vaan nautiskelee ja venyttelee ja hidastelee uloslähtöä niinkuin minäkin. Ei ole arka, löytyy luonnetta, mutta on miellyttämishaluinen, oppivainen, EI OLE HAUKKUHERKKÄ, ei liikaa saalistusviettiä, väsymätön kaveri vaikka mihin harrastukseen, helppohoitoinen turkki?
Ja olen tosissani, haluaisin rodun jolla on pidempi kuono ja pitkä häntä mutta bostonin luonteenpiirteet!Kettuterrieri on hyvä :) hauska toimelias hyväkoulutteinen leikkisä ei haukkuherkkä kohtuullinen riistavietti. Helppo turkki. Ystävällinen avoin ja tulee toimeen laumassa.
- molossi ei rek
voi elämä kirjoitti:
Noilla vaatimuksilla voi olla vaikea löytää.
Kysehän oli kommntissani juuri siitä, että otetaan sairas koira, koska MINÄ haluan.
Joistain lyttynaamoista on jalostettu ns sporttiversioita, joilla ei ole niitä ongelmia, kuin alkuperäisellä koiralla. Tai no, "alkuperäisellä", monethan noista eivät ole olleet alunperin läheskään niin hurjan näköisiä, kuin nykyään. Ainakin englannin buldoggista on olemassa terve versio, jota ei kyllä kait hyväksytä viralliseksi roduksi (kertoo maailman kennelliittojen meiningistä aika paljon). Sen luonnetta en tarkemmin tunne.
Monethan näistä sairaista roduista on juurikin niin "täydellisiä sylikoiria" siksi, että niiden on huono liikkua.
Toki bostoni on terveempi kuin pahimmat esimerkit, mutta meilestäni kun pitää erikseen mainita, että koiran kanssa voi jopa ulkoilla, ja että hengityskatkokset ovat vain satunnaisia (jee!!), niin on varsinkin kasvattajilla peiliin katsomisen paikka. Mikä on sen hinta, että halutaan juuri sellainen koira kun halutaan?
Kasvattaako joku muuten Suomessa tai lähimaissa bostoneille pidempää naamaa? Sehän olisi vastaus toiveisiisi :)Siis tarkoitatko pitempää kuonoa?
Pitkä kuono ei vielä muuta itsessään mitään.Vaan "röörien" kunto kauttaaltaan ja tilavuus.Millainen on pehmeä kitalakipurje sekä sieraimet.Kaikki yhdessä. - csdffdsfdg
molossi ei rek kirjoitti:
Siis tarkoitatko pitempää kuonoa?
Pitkä kuono ei vielä muuta itsessään mitään.Vaan "röörien" kunto kauttaaltaan ja tilavuus.Millainen on pehmeä kitalakipurje sekä sieraimet.Kaikki yhdessä.Pitkä kuono on jo aikas pitkälti tae terveemmästä rakenteesta..toki ei kerro kaikkea kitalaen tilavuudesta mutta se on ainoa keino alkaa saamaan koiran hengityskanavat normaaleiksi.
Paras olisi risteyttää samnatyyppinen rotu pidemmällä kuonolla..ja alkaa jalostamaan terveempää mallia. - mikäseolisi
voi elämä kirjoitti:
Noilla vaatimuksilla voi olla vaikea löytää.
Kysehän oli kommntissani juuri siitä, että otetaan sairas koira, koska MINÄ haluan.
Joistain lyttynaamoista on jalostettu ns sporttiversioita, joilla ei ole niitä ongelmia, kuin alkuperäisellä koiralla. Tai no, "alkuperäisellä", monethan noista eivät ole olleet alunperin läheskään niin hurjan näköisiä, kuin nykyään. Ainakin englannin buldoggista on olemassa terve versio, jota ei kyllä kait hyväksytä viralliseksi roduksi (kertoo maailman kennelliittojen meiningistä aika paljon). Sen luonnetta en tarkemmin tunne.
Monethan näistä sairaista roduista on juurikin niin "täydellisiä sylikoiria" siksi, että niiden on huono liikkua.
Toki bostoni on terveempi kuin pahimmat esimerkit, mutta meilestäni kun pitää erikseen mainita, että koiran kanssa voi jopa ulkoilla, ja että hengityskatkokset ovat vain satunnaisia (jee!!), niin on varsinkin kasvattajilla peiliin katsomisen paikka. Mikä on sen hinta, että halutaan juuri sellainen koira kun halutaan?
Kasvattaako joku muuten Suomessa tai lähimaissa bostoneille pidempää naamaa? Sehän olisi vastaus toiveisiisi :)En ole ainakaan kuullut että suomessa joku kasvattaisi pidempi kuonoisia bostoneita, mutta lähes kaikki kasvattajat joita tiedän suosittelevat pidempi kuonoista ja pidempi häntäisiä jos tulee puheeksi terveys.
ja meidän bostoneilla on suht pitkä kuono. Ja sylikoira ominaisuus ei mielestäni ainakaan bostoneilla johdu terveysasioista vaan siitä että nauttii läheisyydestä.
Meidän sekarotuinen(pointteri-saksanseisoja-sileäkarvainen noutaja-mix), voitte rotujen perusteella jo päätellä että virtaa ja vauhtia riittää, tuntikausien metsälenkeillämme alkaa huilaamaan ennen toista bostoniamme. Kerron tämän siksi koska VOI ELÄMÄ vihjasi sylikoirista että niiden on huono liikkua. Ei pidä paikkaansa normaalin bostonin kohdalla.
Toinen meidän bostoneista on tosiaan vauhtihullu ja väsymätön, mutta toisenkin kanssa käymme 2-3h vaelluksilla ja 1-2h juoksu ja pyöräilyreissuilla, ja näiden lenkkien jälkeenkään koirat eivät ala löhöämään vaan hakevat pallon kun "ollaan otettu parin tunnin alkuveryttelyt". Ja tosiaan hengitys vaikeuksista ei tietoakaan näillä lenkeillä. Vain kun tosi kovasti kiihdytään niin silloin voi tulla vaikeus hengittää johon tosiaan auttaa kun tukin sieraimet hetkeksi. Eli voi mennä monta kk ilman mtn hengitysongelmaa, ja voi olla kymmeniä kertoja tosi kiihdyksissä ilman mtn ongelmia, eli hengitys ongelmat erittäin harvinaisia!
Bostoninterrieri on suht terve rotu, on tosi paljon rotuja joilla enemmän terveysongelmia!
silti ottaisin pitkäkuonoisen ja pitkähäntäisen rodun bostonin luonteella mieluummin kuin aidon bostonin jos sellaisen löytäisisin! - molossi ei rek
csdffdsfdg kirjoitti:
Pitkä kuono on jo aikas pitkälti tae terveemmästä rakenteesta..toki ei kerro kaikkea kitalaen tilavuudesta mutta se on ainoa keino alkaa saamaan koiran hengityskanavat normaaleiksi.
Paras olisi risteyttää samnatyyppinen rotu pidemmällä kuonolla..ja alkaa jalostamaan terveempää mallia.Valitettavasti roduilla,joilla on jo ongelmia mainittujen kanssa,ei sillä pitkällä kuonolla ole vielä mitään taetta.Eli kyllä se pitäisi kaikilta osin lähteä parantamaan.Myöskin,kun täytyy huomioida myös kallon malli,joka on osaltaan kuvioissa mukana...
Toki tuo risteyttäminen on tietynlainen vaihtoehto,mutta silloin lähdettäisiin jo muokkaamaan ihan rotua ulkonäöllisesti ja olisikin jo isompi projekti.Jos edes siihen harrastajat haluaisi lähteä.
Mutta jos lähdettäisiin edes siitä,että jätettäisiin kaikki hengitysvaikeuksia olevat pois jalostuksesta(oli mitä oli),ja myös pyrittäisiin ääripäistä pois ihan tosissaan,myös muutoin kun puheissa...
Eli noit mainitut olisi ok,ja kuono ei olisi siis myöskään mikään olematon.Sitten seurattaisiin myös kasvatit noilta osin ja huomioitaisiin myös mitä tulee. - kasvattaja4
mikäseolisi kirjoitti:
Sinulle voi elämä:
Tutustustuppa bostoniin.
Silmät eivät pullistele niin paljon kuin esim. mopsilla.
Hengitys ei rohise, erittäin paljon kiihtyessä voi tulla hengityskatkoksia(valitettavaa), ja auttaa kun sieraimet tukkii hetkeksi ja kun vetää henkeä suun kautta niin hengitys tasaantuu. Bostoninterrierin kanssa voit juosta yli 10km ilman että hengittäminen häiritsisi koiraa. Bostonit pystyvät nuolemaan takapäätänsä toisin kuin esim. englanninbulldoggi, ranskanbulldoggi tai mopsi. Ja muutenkin näitä rotuja paljon terveempi.
Bostonin terveys ei ole sen huonompi kuin monen muun yleisemmän rodun, esim. saksanpaimenkoiran lonkkaviat ovat yleisempiä.
Rotuja joita minulla on ollut bokseri(luonne lähellä bostonia), mopsi( rohisee, ei ylety putsaamaan itseään, en ota enään koskaan), ranskis(rohisee vähemmän kuin mopsi mutta enemmän kuin bostonit), staffi(mahtava luonne, mutta omapäinen niinkuin ranskiskin), muutama sekarotuinen(toinen terve, toinen sairahko).
Tällä hetkellä minulla on sekarotuinen(terve) ihana koira mutta luonne ei vedä vertoja bostoneihin tai boksereihin. Ja minulla on tällähetkellä 2bostonia, toinen terve kuin pukki, toisella ollut kerran korvatulehdus ja lievästi löysä polvinivel.
Kun lapseni kasvavat teiniikään ja minulla on aikaa enemmän niin otan bokserin(vaikka terveystilanne on huolestuttava) ja bostoneita tulee minulla olemaan aina.
En vain löydä muuta rotua joilla luonne sopisi perheeseemme yhtä hyvin kuin bostoninterriereillä ja boksereilla.
Voi elämä:
Suosittelisitko jtn rotuja jotka eivät olisi niin jalostettuja, joiden luonne on erittäin sopeutuvainen erilaisiin tilanteisiin, yhtä sosiaalinen, energinen mutta viihtyy sylissä rapsuteltavana tuntikausia, ei kiirehdi aamulenkille vaan nautiskelee ja venyttelee ja hidastelee uloslähtöä niinkuin minäkin. Ei ole arka, löytyy luonnetta, mutta on miellyttämishaluinen, oppivainen, EI OLE HAUKKUHERKKÄ, ei liikaa saalistusviettiä, väsymätön kaveri vaikka mihin harrastukseen, helppohoitoinen turkki?
Ja olen tosissani, haluaisin rodun jolla on pidempi kuono ja pitkä häntä mutta bostonin luonteenpiirteet!Nimimerkki Molossi on oikeassa. Bostonin terrieri ei ole terrieri, eikä lueta terriereihin, vaan kääpiö ja seurakoiriin.
Rotu on kasvanut viimeisinä vuosina voimakkaasti. Kannattaa hyvin ottaa selvän mistä pennun ostaa, sillä rodun parissa on suosion myötä myös vastuutonta kasvatustyötä.
- ghjkmnbn
Mutta kettuterrieri vain aktiiviseen huusholliin jossa ymmärretään koiria. Ettei käy niin kuin tuttavan perheessä että oli rotu mikä hyvänsä helppo tai vaikea niin aina koira lopetetaan jostain syystä milloin aggression ja milloin arkuuden..eli vain kunnolliseen pysyvään kotiin.
Kettuterrieri voi olla vaativa jos omistaja ei osaa laittaa rajoja ja en halua että hyvä koira lopetetaan turhaan omistajan kyvyttömyyden ja laiskuuden vuoksi. :(
Eli ei ihan kaikille. :)
Mutta tosin sellaiseen kotiin en antaisi mitään rotua..kun vaarana menettää heti henkensä jos ei miellytäkään jostain syystä..
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Miehille kysymys
Onko näin, että jos miestä kiinnostaa tarpeeksi niin hän kyllä ottaa vaikka riskin pakeista ja osoittaa sen kiinnostukse1404441- 922109
Olen tosi outo....
Päättelen palstajuttujen perusteella mitä mieltä minun kaipauksen kohde minusta on. Joskus kuvittelen tänne selkeitä tap152071Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornosta
https://www.kymensanomat.fi/paikalliset/8081054 Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornon hallussapi741868Haluaisin jo
Myöntää nämä tunteet sinulle face to face. En uskalla vain nolata itseäni enää. Enkä pysty elämäänkin näiden kanssa jos541522Ylen uutiset Haapaveden yt:stä.
Olipas kamalaa luettavaa kaupungin irtisanomisista. Työttömiä lisää 10 tai enempikin( Mieluskylän opettajat). Muuttavat1421522VENÄJÄ muuttanut tänään ydinasetroktiinia
Venäjän presidentti Vladimir Putin hyväksyi tiistaina päivitetyn ydinasedoktriinin, kertoo uutistoimisto Reuters. Sen mu1041385- 751316
- 1001273
Hommaatko kinkkua jouluksi?
Itse tein pakastimeen n. 3Kg:n murekkeen sienillä ja juustokuorrutuksella. Voihan se olla, että jonkun pienen, valmiin k1201109