lakimiestä vastaan. Eli mitäs olette mieltä asianjajasta, joka on kirjoitellut haast3emakemukseen valheellista tietoa, perustuen pelkkiin hänen omiin olettamuksiin asioista ilman mitään todisteita ja näyttöä, joten voiko häntä vastaan nostaa kunnianloukkaussyytteen perättömistä väitteistä?
syyte
mielenkiintoista1
10393
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Ei Suomessa yksityinen henkilö voi nostaa syytettä, sen on vain syyttäjän yksinoikeus.
Käräjillähän nuo väitteet ja näytöt sitten selvitetään. Odota ja rauhoitu.
En tarkoittanutkaan että nostaa itse syytteen vaan että esittää käräjätuomarille vaatimuksen että syyte nostettaisiin perättömistä väitteistä ja samalla vaatimukset rahallisesta kunnianloukkauksesta/loukkauksista. Tiedossa on jo nyt että kirjallista näyttöä ei ole esittää tällä asianajajalla, sen sijaan itselläni köytyy kirjalliset väiteet kumoamaan perättömät väitteet
Älä nyt viitsi, et näköjään näistä asioista tiedä mitään. Käräjät ovat valovuoden päässä. Ensin pitää tehdä poliisille rikosilmoitus. Poliisi voi ilmoittaa, ettei se tutki juttua, jos tutkii, niin syyttäjä voi jättää syytteen nostamatta.
Vasta TÄMÄN JÄLKEEN voi kyselijä omilla rahoillaan lähteä käräjille peräämään kunniaansa. Laatia itse haastehakemuksen ja jäädä odottamaan, ottaako oikeus asian tutkittavaksi. Jos ottaa, mutta myöhemmin oikeudenkäynnissä tuleekin tappio, niin silloin hän maksaa niin omat, kuin voittajankin kaikki oikeudenkäyntiin kuuluvat kulut, jotka nykyään eivät ole ihan vähäiset.
Väärin. Asianomistajalla on toissijainen oikeus syytteen nostamiseen.
Älä viitsi -erkki taas jaella vääriä tietoja. Asianomistajalla on toissijainen syyteoikeus syyttäjän syyteoikeuden rinnalla.
Jos syyttäjä ilmoittaa, ettei hän syytä, niin asianomistaja voi silloin nostaa itsenäisesti omalla vastuullaan syytteen. Se edellyttää kuitenkin poliisin suorittamaa esitutkintaa. Ilman sitä oikeus ei ota juttua tutkittavaksi. Poikkeuksena vain Perustuslain 118 §:n 3 momentissa kerrottu itsenäinen virkarikossyyteoikeus.
Perustuslakia on lailla 4.11.2011/1112 muutettu siten, että PL 118 virkarikossyyteoikeus on myös saman lainsäädännön alaista kuin muutkin syytteet. Siten asianomistaja voi nostaa po. virkarikossyytteen vain, jos syyttäjä on jättänyt syytteen nostamatta tai peruuttanut syytteensä. Toissijainen syyteoikeus on myös silloin, jos poliisi lopettaa esitutkinnan asiassa.
Kiitos tiedoista. Tuo perustuslain muutos on jäänyt huomaamatta.
11 2000 nolaa kerta toisensa jälkeen itsensä. Tällä kertaa nm. ei tiedä, mitä tarkoittaa toissijainen. Kerron.
Syyttäjällä on ensisijainen syyteoikeus, eli ensisijaisesti syytteen voi nostaa vain syyttäjä. Jos syyttäjä on nostanut syyteen, asianomistajalla on rinnakkainen syyteoikieus.
Jos syyttäjä ei nosta syytettä, sen voin nostaa asianomistaja toissijaisesti. Samanaikaisesti EI voi olla rinnakkainen ja toissijainen.
Poikkeuksenkin osalta nm. on hakoteillä. Oikeus voi ottaa rikosasian tutkittavaksi ilman poliisin suorittamaa uutta esitutkintaa ja syyttäjän kieltäytymistä myös, jos rikosasian vastaaja vaatii kantajan (asianomistajan) tuomitsemista rangaistukseen väärästä ja todistamattomasta ilmiannosta.
***Toissijainen syyteoikeus on myös silloin, jos poliisi lopettaa esitutkinnan asiassa. **
Eiköhän tuon nyt jokainen tiedä, onhan se Rollin 1. luvun 14 pykälässä kerrottu.