tää on pakko kertoa

mä olin viikonloppuna kuskina kafruille kun ne oli ottaa täråpättiä, no sitten me istutiin eräässä baarissa jossa yli viiskymppinen nainen alko jututaa mua. Se tenttas kaiken ; oonko naimisissa, onko mulla lapsia, onko tyttöystävää ja lopuks vielä että oonko homo.
No mä jouduin tietysti rehellisenä miehen vastaamaan kaikkiin kieltävästi.

Tästäkös emäntä innostu ja hoki jonkin aikaa että ei se mitää jos joku on hom,,,et se on niinku suvaitsevainen persoona. et ehmisiä ne "homotkin" on.
No mä vaan hymähtelin sille kun se oli hiukan masitissa. (tässä vaiheessa hän ei vielä olut huomannut että olen liikuntarajoitteinen ja liikun kahdella kyynersauvalla.)

Hän oli jo kehunut ulkonäköni ja arvellut minua noin 10 v. nuoremmaksi kuin todellisuudesa olen.

Taas uudelleen hän oli sitä mieltä että hän on hyvin suvitsevainen.

No sitten kun olin litkinyt limppani lopuun ja tuli tarve lähteä wc:n hän huomasi että olen liikuntarajoitteinen.
Voi että mä nautin joka hetkestä, se ala leuka, se ilme ja se reaktio.
Ämmän suvaitsevaisuus hiukan muutti muotoaan... seuraavan viis minuttia se pyyteli anteeks että ei teinyt.. yms.

Mitä me tästä opimme ?? No sen että HOMO saa olla mut ei vammanen ;)))
71048
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 7

Vanhimmat

sait ainakin makeat naurut...

Äänestä

Lievästi hymyilytti tuo tarina, koska arvasin jo heti alkuvaiheessa kuinka tuon kyseisen tädin suvaitsevaisuudelle käy lopulta...

Koska on vaan niin, että osa ihmisistä puhuu kyllä siitä asiasta, mutta kun he joutuvat sitten sen oikeasti toteen näyttämään - niin näyttämättä jää. Ja mikäs se olisikaan aidompaa kuin ensireaktio :) Se vain paljastaa niin selvästi kaiken sen ihmisen mielessä liikkuvista asioista...

Siitä huolimatta tai paremminkin juuri siitä syystä - jatkakaamme porskuttamista, sinäkin kempura :)

Äänestä
  • Entäs jos seuraavalla kerralla vastaavanlaisessa tilanteessa livauttaisitkin valkoisen valheen ja väittäisit olevasi homo... menisiköhän se vammaisuuskin siinä sivussa...;)

    Kyllähän näihin "suvaitsevaisiin" lajitovereihin aina silloin tällöin olen itsekin törmännyt. Teatterissa (kuinka ollakaan jälleen kerran häppää hörppinyt) keski-ikäinen mies tuli hokemaan perheellemme, että mää ymmärrän teitä, kyllä mää ymmärrän teitä...Ei ymmärtänyt enää, kun sanoimme hänelle, että mekin ymmärretään sua, jos menet välittömästi omalle paikallesi.

    Äänestä

En kyllä tajuu miten tästä on opittavissa just se, ettei saa olla vammanen ?

Ymmärsin asian niin, et tää nainen arveli päissään sua ehkä homoks kun sulla ei oo naista.

Sitte se yllätty ku sulla on kebat.

Mut siis miten näistä reaktioista johdetaan et ei saa olla vammanen.

No, olihan tollanen 5 min selittely aika surkeeta. Mut silti. En bonjaa päättelyketjua...

Äänestä
  • ehkä kirjoitukseni huonosti kuvasti tapauhtumia.
    Mutta jos toinen korostaa suvaistvaissuuta ja hyväksyy joitakin "marginaali-ryhmiä" mutta sitten toinen vähemmistö onkin pahoittelun ja anteeksipyynnön paikka, niin siitä tyhmänä ajattelin että, hän kyllä hyväksyy Hompet tasaveraisesti, mutta vammaisten tasavertainen kohtelu tarvii jo pienen selittelyn selittelyä.
    Mutta unoha tää ei se ole maailman tärkein asia.

    Iloa kaikkien syksyyn :)

    Äänestä

  • kempura kirjoitti:

    ehkä kirjoitukseni huonosti kuvasti tapauhtumia.
    Mutta jos toinen korostaa suvaistvaissuuta ja hyväksyy joitakin "marginaali-ryhmiä" mutta sitten toinen vähemmistö onkin pahoittelun ja anteeksipyynnön paikka, niin siitä tyhmänä ajattelin että, hän kyllä hyväksyy Hompet tasaveraisesti, mutta vammaisten tasavertainen kohtelu tarvii jo pienen selittelyn selittelyä.
    Mutta unoha tää ei se ole maailman tärkein asia.

    Iloa kaikkien syksyyn :)

    ... että hän yksinkertaisesti hämmentyi asiasta, johon humalatila sitten aiheutti selittelytarpeen päälle.

    Minä olen huomannut, että monet ihmiset menevät lukkoon ensi kertaa minut tavatessaan, mutta jatkossa keskustelu ja yhteistyö muutenkin sujuu paremmin.

    Tapaan aika usein töissä uusia ihmisiä, ja aika usein huomaan miten kiusaantuneiksi jotkut olonsa tuntevat. He yksinkertaisesti yllättyvät liikaa. En ota sellaisia pahalla, koska kyllä minutkin voidaan yllättää jonkun erilaisuudella.

    Toisaalta tuo tapaus saattoi olla känninen luuserikin, ehkä niin. Mutta kun emme tiedä, voimme yhtä hyvin uskoa parempaakin ihmiskunnasta. :)

    Äänestä

  • ATDT'2 kirjoitti:

    ... että hän yksinkertaisesti hämmentyi asiasta, johon humalatila sitten aiheutti selittelytarpeen päälle.

    Minä olen huomannut, että monet ihmiset menevät lukkoon ensi kertaa minut tavatessaan, mutta jatkossa keskustelu ja yhteistyö muutenkin sujuu paremmin.

    Tapaan aika usein töissä uusia ihmisiä, ja aika usein huomaan miten kiusaantuneiksi jotkut olonsa tuntevat. He yksinkertaisesti yllättyvät liikaa. En ota sellaisia pahalla, koska kyllä minutkin voidaan yllättää jonkun erilaisuudella.

    Toisaalta tuo tapaus saattoi olla känninen luuserikin, ehkä niin. Mutta kun emme tiedä, voimme yhtä hyvin uskoa parempaakin ihmiskunnasta. :)

    Olen huomannut saman, usein ihmiset hämmentyvät erilaisuuden edessä ja joskus käy niin että he unohtavat ne normaalit käyttäytymismallinsa ja tapansa ja ehkä paljastavat huomaamattaan osan todellista minäänsä joka useinkaan ei ole mikään huono asia.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


kempura kirjoitti:

mä olin viikonloppuna kuskina kafruille kun ne oli ottaa täråpättiä, no sitten me istutiin eräässä baarissa jossa yli viiskymppinen nainen alko jututaa mua. Se tenttas kaiken ; oonko naimisissa, onko mulla lapsia, onko tyttöystävää ja lopuks vielä että oonko homo.
No mä jouduin tietysti rehellisenä miehen vastaamaan kaikkiin kieltävästi.

Tästäkös emäntä innostu ja hoki jonkin aikaa että ei se mitää jos joku on hom,,,et se on niinku suvaitsevainen persoona. et ehmisiä ne "homotkin" on.
No mä vaan hymähtelin sille kun se oli hiukan masitissa. (tässä vaiheessa hän ei vielä olut huomannut että olen liikuntarajoitteinen ja liikun kahdella kyynersauvalla.)

Hän oli jo kehunut ulkonäköni ja arvellut minua noin 10 v. nuoremmaksi kuin todellisuudesa olen.

Taas uudelleen hän oli sitä mieltä että hän on hyvin suvitsevainen.

No sitten kun olin litkinyt limppani lopuun ja tuli tarve lähteä wc:n hän huomasi että olen liikuntarajoitteinen.
Voi että mä nautin joka hetkestä, se ala leuka, se ilme ja se reaktio.
Ämmän suvaitsevaisuus hiukan muutti muotoaan... seuraavan viis minuttia se pyyteli anteeks että ei teinyt.. yms.

Mitä me tästä opimme ?? No sen että HOMO saa olla mut ei vammanen ;)))

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu