Rähinäviinaa

Äläpäs nyt, kyllä ravintoloitten pitää saada olla auki aamuneljään ja mieluiten läpi vuorokauden ja ilman minkäänlaista alkoholin myynnin valvontaa. Yrittäjät nostavat hirveän mökän jos näihin asioihin yritetäänkään kajota. Uhkana on järkyttävä työttömyys, konkurssit ja yleinen talouskaaos jos viinan myyntiä mitenkään säädellään tai hintoja korotetaan tai aukioloaikoja supistetaan.
Siis on kai helpompi kestää nämä katupahoinpitelyt ja se katurähinä, kuin yrittäjien kitinä, näin on asia nähtävä. Ymmärrä nyt hyvä ihminen sinäkin, kenen etu tämä on.

Yhdysvallat ovat lisäneet aasian rannikoilla sotakoneiden määrää. Ranska saa Afrikassa lisävoimaa. Nämä toimet takaavat tuotannon jatkumisen. Esimerkiksi kiinalainen tekee liukuhihnalla 11 tuntista päivää 7 kertaa viikossa 150 dollarin kuukaispalkalla valmistamalla elektroniikkaa. Tämä mahdollistaa pääasiassa Yhdysvaltojen perustalouden. Kiina yrittää päästä omavaraiseksi esim. ostamalla öljyä suoraan öljyn tuottajilta eikä WTOn hallinnoimalta markkinoilta esim. kullalla öljyä (ei dollarilla) tai tavarakaupalla. WTOn markkinoita hallinnoivat Yhdysvallat, Eurooppa ja Japani. Näillä mailla on suurin osa markkinoiden velkamäärästä.

Afrikassa ei ole luottoa osamaksulla ja tämän takia afrikkalaisen maksavat saman käteisvaluutalla. Esimerkiksi afrikkalaisella pitää löytyä taskusta 150 000 euroa (euroissa) että afrikkalainen voi ostaa markkinoilta. Tämän takia suomalaiset ostavat vaatteet markkinoilta ei afrikkalaiset. Afrikkalaiset saavat vaatteita suomalaisten vaatteiden kiertyksestä esim. sandaalit valmistetaan auton kumirenkaista. Ne afrikkalaiset jotka saavat luotto osamaksulla, ostavat markkinoilta uutta ja nämä ovat useinmiten ulkomaalaisia sijoittajia esim. elektroniikan valmistajat.

Saksa yritti samaa temppua 1930 luvulla mitä Kiina nykyään. Saksa siirtyi markkinoiden kultakaupasta tavarakauppaab. Saksa kävi kauppaa tavarasta eikä kullasta. Saksa iirtyi suoraan tukkukauppaa eikä ostanut enään Yhdysvaltojen, Englannin ym. vähittäiskaupasta tosin sanoen kävi kauppaa ohi Yhdysvaltojen, Englannin ym. hallinnoiman markkinan. Japani yritty murtaa markkinat ominkeinoin, mutta ydinpommi lopetti yrityksen.

Kotitalouksien tilistä 98 prosenttia muodostuu asuntolainasta. Vain 2 prosenttia muodostuu kaikesta muusta toiminnasta (aineettomat palvelut, jalostaminen ja alkutuotanto). Täatä voi nähdä miten tärkeä on asunto-osake kauppa.

Yrityksien tulot kokonaistuloista on markinaali lukuun ottamatta rakennusalaa. Rakennukset muodostavat kansallisvarallisuudesta 72 prosenttia ja metsät 9 prosenttia. Jos tulot putoavat asumisessa (hinta) niin tämä näkyy heti tiliotteessa.

Yrityksien liikevaihto on vierasta pääomaa (omavartaisuusaste 40 prosenttia) ja tämän takia esim. vähittäiskaupan liikevaihto on 38 mrd euroa vuodessa. Tämä ei ole tuloa, eikä tämä näy kotitalouksien tilillä. Kotitalouksien tilillä näkyy ainoastaan asuntotulot (asuntolaina).

Käytettyjen autojen kauppa on kasvanut enemmän. Käytetyistä autoista on tullut valuuttaa asuntojen lisäksi. Aikoinaan valuuttana toimi kulta, mutta nykyään autot ja asunnot. Vaihdonvälineenä käytetään vieläkin paperia ja rautaa.



Vaihdonvälinen (paperi ja rauta) on johdannainen autoista ja asunnosta (valuutta). Kultaa ei käytetä enään valuuttana, koska kultaa ei ole tarpeeksi. Kiinalla on maailman suurimmat valuuttavarannot, koska kiinalaiset tuottavat markkinoille tuotteita. Kiina on aloittanut valuutan omaehtoisen valmistamisen rakentamalla rakennuksia. Kiina aloittaa myöskin autojen valtavan massatuotannon.

Yrityksien tuloista 80 prosenttia on vaihtorahaa (omavaraisuusaste keskimäärin 40 prosenttia, josta 20 prosenttia on lainan osamaksussa tai vuokralla mm. kiinteistöt, koneet...
.
Yritykset eivät tuota Suomessa käytännössä mitään

Maatalouden liikevaihto 120 prosenttia velkapääomaa (raha). Metallinjalostamisen liikevaihdosta henkilöstökulut 130 prosenttia. Omavaraisuusaste suurimmissa työllistäjissä on lähemmäs nolla. Nappikauppiaat nostavat yrityksien omvaraisuusasteen 40 prosenttin mistä 20 prosenttia tai enemmän on lainan osamaksussa tai vuokralla.

Suomen talous perustuu näennäistalouteen. Kaikki näyttää näennäisesti (mielikuvitus) konkreettiselta.