Broyt-kaivuri

Kyseisessä mallissa hytti oikealla puolella ja
edessä teräspyörät. Teräspyörien merkitys?
Konettahan ei kait voi ajaa omalla moottorilla yleisiä teitä pitkin, kun teräspyörissä ulokkeita, joista asfaltti ei tykkää. Hidaskin taitaa olla siirto-ajoon, näihin nykyisiin verrattuna. Yhden tosi hyväkuntoisen koneen olen bongannut Lahdesta Sylvia-kodin alueelta. Konetta pidetty hyvin. Toinen vastaava, mutta paljon huonompi, Villähteellä yhden firman takapihalla seisoo.
Koneen siirto työmaalta toiselle, tapahtuu kai jotenkin niin, että teräspyörät ilmassa rekan lavan perässä. Jotenkin kait hydrauliikka lukitaan, että koneen pystyy hinaamaan, pois rekan perässä. En ole nähnyt aikoihin ko. ratkaisua ja yhdistelmää tien päällä. viimeksi 80-luvulla broyt kaivurin olen nähnyt puutalon purkutyössä.

pasi kirjoitti:

Kyseisessä mallissa hytti oikealla puolella ja
edessä teräspyörät. Teräspyörien merkitys?
Konettahan ei kait voi ajaa omalla moottorilla yleisiä teitä pitkin, kun teräspyörissä ulokkeita, joista asfaltti ei tykkää. Hidaskin taitaa olla siirto-ajoon, näihin nykyisiin verrattuna. Yhden tosi hyväkuntoisen koneen olen bongannut Lahdesta Sylvia-kodin alueelta. Konetta pidetty hyvin. Toinen vastaava, mutta paljon huonompi, Villähteellä yhden firman takapihalla seisoo.
Koneen siirto työmaalta toiselle, tapahtuu kai jotenkin niin, että teräspyörät ilmassa rekan lavan perässä. Jotenkin kait hydrauliikka lukitaan, että koneen pystyy hinaamaan, pois rekan perässä. En ole nähnyt aikoihin ko. ratkaisua ja yhdistelmää tien päällä. viimeksi 80-luvulla broyt kaivurin olen nähnyt puutalon purkutyössä.

>Teräspyörien merkitys?

Teräspyörät eivät anna perään kuten ilmatäytteiset kumipyörät tekisivät. Saadaan tarkempi tuntuma kaivuun.

Pyöräalustaisissa koneissahan on yleensä hydraulisesti hallittava kaivutuki, joka painetaan maata vasten. Koneen etupää on kaivettaessa lähinnä sen eikä kumipyörien varassa.

Brøyt X2 ei tarvitse teräspyöriensä ansiosta tuollaista tukea eikä tuen nostoon ja laskuun mene aikaa.

>Konettahan ei kait voi ajaa omalla moottorilla
>yleisiä teitä pitkin

No ei voi "ajaa" missään normaalissa mielessä, kun alavaunussa ei ole vetoa lainkaan. Brøyt X2 liikkuu työmaaoloissa kaivulaitteen avulla "kuokkimalla". Kauha maata vasten, toinen pyöräpari ilmaan ja puomistoon liikettä sen verran että kone liikahtaa halutun matkan. Jos on liikuttava parikin sataa metriä, niin vetävää alavaunua alkaa herkästi kaivata!

Teräspyörät saadaan lukituksi kaivutyön ajaksi pyörien sisäkehällä oleviin loviin painuvien lukkotappien avulla. Lukitus jousivoimalla ja vapautus joko paineilmalla tai hydraulisesti, en muista enää tarkemmin.

Siirto työmaalta toiselle siten, että kone painaa kauhan pohjassa olevan reiän k-auton lavalle tai vetopöydälle asennettua tappia vasten ja nostaa teräspyöränsä ilmaan. Sitten asento varmistetaan vaijereilla niin, ettei se jää hydrauliikan varaan. Kone tulee tämän jälkeen k-auton perässä kuten puoliperävaunu konsanaan.

En jaksa muistaa, oliko tuollaisen siirron ajaksi järjestetty koneen perään minkäänlaisia valolaitteita??? Tuntuisi oudolta, että konetta saisi vetää pimeässä pimeänä.

Brøyt X2 oli aikanaan kohtalainen kuokkija; nopeutta ja voimaa oli melko mukavasti. Kuskien mieleen se ei ollut liikuttelun kömpelyyden johdosta.

Omat ajokokemukseni X2:sta rajoittuvat varmaankin pariin sataan kuutiometriin, vaikka moinen peli oli muutama vuosikymmen sitten ihan perhepiirissä. Eräätkin Brøytin kauhan kynnet kuitenkin ehdin kunnostaa hitsaamalla!

Kiitän edellistä kirjoittajaa. Eihän tällainen maallikko ja keltanokka kaikkea tiedä.
Tosiaankin, jos joku haluaa tutustua ko. kaivurimalliin, niin ainakin Sylvia-kodilla Lahdessa on yksi tallainen kone, joka viettää eläke-päiviä, aina silloin tällöin kaivaen, kevyttä multakasaa ;)

Vha pieru kirjoitti:

>Teräspyörien merkitys?

Teräspyörät eivät anna perään kuten ilmatäytteiset kumipyörät tekisivät. Saadaan tarkempi tuntuma kaivuun.

Pyöräalustaisissa koneissahan on yleensä hydraulisesti hallittava kaivutuki, joka painetaan maata vasten. Koneen etupää on kaivettaessa lähinnä sen eikä kumipyörien varassa.

Brøyt X2 ei tarvitse teräspyöriensä ansiosta tuollaista tukea eikä tuen nostoon ja laskuun mene aikaa.

>Konettahan ei kait voi ajaa omalla moottorilla
>yleisiä teitä pitkin

No ei voi "ajaa" missään normaalissa mielessä, kun alavaunussa ei ole vetoa lainkaan. Brøyt X2 liikkuu työmaaoloissa kaivulaitteen avulla "kuokkimalla". Kauha maata vasten, toinen pyöräpari ilmaan ja puomistoon liikettä sen verran että kone liikahtaa halutun matkan. Jos on liikuttava parikin sataa metriä, niin vetävää alavaunua alkaa herkästi kaivata!

Teräspyörät saadaan lukituksi kaivutyön ajaksi pyörien sisäkehällä oleviin loviin painuvien lukkotappien avulla. Lukitus jousivoimalla ja vapautus joko paineilmalla tai hydraulisesti, en muista enää tarkemmin.

Siirto työmaalta toiselle siten, että kone painaa kauhan pohjassa olevan reiän k-auton lavalle tai vetopöydälle asennettua tappia vasten ja nostaa teräspyöränsä ilmaan. Sitten asento varmistetaan vaijereilla niin, ettei se jää hydrauliikan varaan. Kone tulee tämän jälkeen k-auton perässä kuten puoliperävaunu konsanaan.

En jaksa muistaa, oliko tuollaisen siirron ajaksi järjestetty koneen perään minkäänlaisia valolaitteita??? Tuntuisi oudolta, että konetta saisi vetää pimeässä pimeänä.

Brøyt X2 oli aikanaan kohtalainen kuokkija; nopeutta ja voimaa oli melko mukavasti. Kuskien mieleen se ei ollut liikuttelun kömpelyyden johdosta.

Omat ajokokemukseni X2:sta rajoittuvat varmaankin pariin sataan kuutiometriin, vaikka moinen peli oli muutama vuosikymmen sitten ihan perhepiirissä. Eräätkin Brøytin kauhan kynnet kuitenkin ehdin kunnostaa hitsaamalla!

pyörien alle kiinnitettävien kantolevyjen ansiosta bröyt x2 kaivukone pystyy liikkumaan upottavassakin maastossa.näitä levyjä käytettäessä on maahan kohdistuva pintapaine vain 0.1 kg\cm2.näin pienen pintapaineen ansiosta voi bröyt x2 työskennellä sellaisissa olosuhteissa,joissa muut koneet juuttuvat kiinni.witraktorin esitteessä kehuttiin 60\70 luvun vaihteessa

pasi kirjoitti:

Kyseisessä mallissa hytti oikealla puolella ja
edessä teräspyörät. Teräspyörien merkitys?
Konettahan ei kait voi ajaa omalla moottorilla yleisiä teitä pitkin, kun teräspyörissä ulokkeita, joista asfaltti ei tykkää. Hidaskin taitaa olla siirto-ajoon, näihin nykyisiin verrattuna. Yhden tosi hyväkuntoisen koneen olen bongannut Lahdesta Sylvia-kodin alueelta. Konetta pidetty hyvin. Toinen vastaava, mutta paljon huonompi, Villähteellä yhden firman takapihalla seisoo.
Koneen siirto työmaalta toiselle, tapahtuu kai jotenkin niin, että teräspyörät ilmassa rekan lavan perässä. Jotenkin kait hydrauliikka lukitaan, että koneen pystyy hinaamaan, pois rekan perässä. En ole nähnyt aikoihin ko. ratkaisua ja yhdistelmää tien päällä. viimeksi 80-luvulla broyt kaivurin olen nähnyt puutalon purkutyössä.

Koneessa ei ollut omaa moottoria jolla se olisi liikkunut.- eli veti kauhalla itseään työmaalla .kaikki voima keskittyi kauhan hydraulikkaan,- nerokasta. Made in Norway.