Moi!
Mä olen tyttö ja mulla on ihan kauhee itsetunto-ongelma.
En viiltele, vahingoita itseäni, enkä voisi koskaan ajatella satuttavan itseäni millään tavalla.
Silti päässäni liikkuu jatkuvasti ajatuksia:
"Hyi, oon niin ruma.."
"Vittu mikä läski.."
"Tossaki on finni, miten ruma oonkaan.."
"Kaikki on mua kauniimpia, kuinka huono onni mulla olikaan, kun synnyin tänne.."
"Jään ikuisesti yksin.."
Nämä aatteet ovat minulle oikeastaan jokapäiväisiä.
En vain saa asennettani muuttumaan, vaikka kuinka minua kehuttaisiin ja ylistettäisiin.
Elän normaalia lapsen/murrosikäisen elämää.
Paitsi, että mua ei huvita melkeen mikään.
Kaikki into katoaa, kun tunnen itseni niin rumaksi.
Minulle on sanottu aina, että olen tosi nätti ja hyvä kroppainen tyttö.
Silti en usko sitä. Varsinkaan, jos poika sanoo sillä tavalla, en voi uskoa.
Jos poika sanoo minua kauniiksi ja hyvä kroppaiseksi, varmistelen koko ajan sitä häneltä.
Kysyn koko ajan:
"Ootko tosissas, en nimittäin usko, että oot tarkottanu sitä mitä sanoit?"
"Onko sun mielipide yhä sama?"
Ja jos poika vastaa:
"On mun mielipide yhä sama." Niin mulle tulee vaan sellanen olo, että "Just joo!", koska mä tarvitsen monipuolisempia vastauksia.
Kuten:
"Tietysti oon samaa mieltä, sä oot hyvä kroppanen, eikä se siitä muutu."
Mun on vaan niin vaikee uskoo ja ymmärtää.
Tuntuu vaan, että ei pojat tarkota sitä.
Jos ne eka sanoo mulle yhtenä päivänä:
"Himoitsen sua.."
Niin jos ne toisena päivänä on sitten hiljasempia, eikä niin paljon puhu/tai ei ollenkaan puhu tollasia, niin luulen heti, että he eivät enää välitä minusta, että mielipide on muuttunut ja olenkin ruma.
Mulle ei vaan riitä sellanen pieni vastaus:
"Hyvä kroppa!"
En saa siitä iloisuutta. Tällänen olis parempi:
"Tosi hyvä kroppa, himoitsen sua.. Saisimpa koskea.."
Musta vaan tuntuu ihan oikeesti, että oon ruma.
Mä just äsken melkeen itkin sen takia ja nyt haluun, että kello tulee niin paljon, et voin rupee nukkuu ja jättää hetkeks nää ajatukset. ;(
Mä olen tyttö ja mulla on ihan kauhee itsetunto-ongelma.
En viiltele, vahingoita itseäni, enkä voisi koskaan ajatella satuttavan itseäni millään tavalla.
Silti päässäni liikkuu jatkuvasti ajatuksia:
"Hyi, oon niin ruma.."
"Vittu mikä läski.."
"Tossaki on finni, miten ruma oonkaan.."
"Kaikki on mua kauniimpia, kuinka huono onni mulla olikaan, kun synnyin tänne.."
"Jään ikuisesti yksin.."
Nämä aatteet ovat minulle oikeastaan jokapäiväisiä.
En vain saa asennettani muuttumaan, vaikka kuinka minua kehuttaisiin ja ylistettäisiin.
Elän normaalia lapsen/murrosikäisen elämää.
Paitsi, että mua ei huvita melkeen mikään.
Kaikki into katoaa, kun tunnen itseni niin rumaksi.
Minulle on sanottu aina, että olen tosi nätti ja hyvä kroppainen tyttö.
Silti en usko sitä. Varsinkaan, jos poika sanoo sillä tavalla, en voi uskoa.
Jos poika sanoo minua kauniiksi ja hyvä kroppaiseksi, varmistelen koko ajan sitä häneltä.
Kysyn koko ajan:
"Ootko tosissas, en nimittäin usko, että oot tarkottanu sitä mitä sanoit?"
"Onko sun mielipide yhä sama?"
Ja jos poika vastaa:
"On mun mielipide yhä sama." Niin mulle tulee vaan sellanen olo, että "Just joo!", koska mä tarvitsen monipuolisempia vastauksia.
Kuten:
"Tietysti oon samaa mieltä, sä oot hyvä kroppanen, eikä se siitä muutu."
Mun on vaan niin vaikee uskoo ja ymmärtää.
Tuntuu vaan, että ei pojat tarkota sitä.
Jos ne eka sanoo mulle yhtenä päivänä:
"Himoitsen sua.."
Niin jos ne toisena päivänä on sitten hiljasempia, eikä niin paljon puhu/tai ei ollenkaan puhu tollasia, niin luulen heti, että he eivät enää välitä minusta, että mielipide on muuttunut ja olenkin ruma.
Mulle ei vaan riitä sellanen pieni vastaus:
"Hyvä kroppa!"
En saa siitä iloisuutta. Tällänen olis parempi:
"Tosi hyvä kroppa, himoitsen sua.. Saisimpa koskea.."
Musta vaan tuntuu ihan oikeesti, että oon ruma.
Mä just äsken melkeen itkin sen takia ja nyt haluun, että kello tulee niin paljon, et voin rupee nukkuu ja jättää hetkeks nää ajatukset. ;(
Vastaukset 6
Vanhimmat
ja ikää oli?-_-
Laita kikkis, pls tahdon jutella sulle! Haluun auttaa sua! :')
Minkä ikäinen oot :)
Mulla on ihan toi sama mikä tol tytöl on, vastatkaa haluun kuulla.
12.v..
Älkää nyt pelätkö tulee juttelee mulle! Mua helpottais tosi paljo, jos joku haluis vaan puhuu..
https://m.facebook.com/yksinainen.tytto.9?__user=100007329612778
Tonne! ^
Ja olen siis 12.v, mutta ei sillä iällä välii oo, jos vaan juttelee.