Ja minä olin saapunut Paratiisiin, sillä Rakkaus on armollinen,
ja minä olin vapaa, sillä olin saapunut Paratiisiin.
Voi kuinka pelkäsin, että maatuisin vain mullaksi kun sydämeni lakkasi,
mutta jo seuraavana aamuna valonsäteiden kajastuksessa heräsin hymy kasvoillani, ja kiitin vuolaasti itkien. Vielä kasvojeni väpättäessä hallitsemattomasti kuivasin kyyneleeni.
Nousin makuultani virvoitettuna, ja katsoin vasemmalle. En ollut nähdäkään Taivaallisen kauneuden sokaistua minut. Siirsin katseeni oikealle säästääkseni silmäni sokeudelta ja näkökenttääni koristi Paratiisin puutarha. Sen vesiputous virtasi uljaasti kuin onnen kyyneleeni ja se ravitsi paratiisin eläimet. Otin uteliaan askeleen kohti tuota jumalaista näkyä, kun ohitseni kiisi roteva mieshenkilö uljaalla ratsulla. Hevonen niin jalo, korkea kuin pilvenpiirtäjä ja tuo ratsumies jätti hevosenkin varjoonsa.
Huusin hänelle kysymyksen ja hänen vastattua viisaasti, sain kuulla tämän putouksen olevan Herrani ensiluomus ja Taivaan mestariteos. Tutkin sitä tarkkaan ja en löytänyt vikoja. Tämä putous on oleva oikeamielisten -armollisten, hyväsydämisten ja auttavaisten- jalkojenpesuallas. Totisesti, teille on luvattu kuut taivaalta ja timantit maailman toiselta laidalta, joten parempi on oleva Herrani luomus palkinnoksi. Herra on tarkka palkitessaan.
Kun olin nauttimassa Paratiisistani, nousi yllättäen usva ja valtasi maan. Katsoin
häkeltyneenä, enkai tehnyt mitään. Ja virkosin yksiössäni; olen herännyt rankkasateeseen keväisenä aamuna. Jos kerran olisin Paratiisissa vakituisena asuttajana rakkaitteni kanssa.
ja minä olin vapaa, sillä olin saapunut Paratiisiin.
Voi kuinka pelkäsin, että maatuisin vain mullaksi kun sydämeni lakkasi,
mutta jo seuraavana aamuna valonsäteiden kajastuksessa heräsin hymy kasvoillani, ja kiitin vuolaasti itkien. Vielä kasvojeni väpättäessä hallitsemattomasti kuivasin kyyneleeni.
Nousin makuultani virvoitettuna, ja katsoin vasemmalle. En ollut nähdäkään Taivaallisen kauneuden sokaistua minut. Siirsin katseeni oikealle säästääkseni silmäni sokeudelta ja näkökenttääni koristi Paratiisin puutarha. Sen vesiputous virtasi uljaasti kuin onnen kyyneleeni ja se ravitsi paratiisin eläimet. Otin uteliaan askeleen kohti tuota jumalaista näkyä, kun ohitseni kiisi roteva mieshenkilö uljaalla ratsulla. Hevonen niin jalo, korkea kuin pilvenpiirtäjä ja tuo ratsumies jätti hevosenkin varjoonsa.
Huusin hänelle kysymyksen ja hänen vastattua viisaasti, sain kuulla tämän putouksen olevan Herrani ensiluomus ja Taivaan mestariteos. Tutkin sitä tarkkaan ja en löytänyt vikoja. Tämä putous on oleva oikeamielisten -armollisten, hyväsydämisten ja auttavaisten- jalkojenpesuallas. Totisesti, teille on luvattu kuut taivaalta ja timantit maailman toiselta laidalta, joten parempi on oleva Herrani luomus palkinnoksi. Herra on tarkka palkitessaan.
Kun olin nauttimassa Paratiisistani, nousi yllättäen usva ja valtasi maan. Katsoin
häkeltyneenä, enkai tehnyt mitään. Ja virkosin yksiössäni; olen herännyt rankkasateeseen keväisenä aamuna. Jos kerran olisin Paratiisissa vakituisena asuttajana rakkaitteni kanssa.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Mielenkiintoinen runo.. tykkäsin... paitsi tosta aivan turhasta usvasta...
Ihan tässä ikävä kiirii sydämeen...