Miksi opiskelemme?
-Se kehittää meitä.
Miksi se ei ole valinnaista?
-Koska opiskelu on koettu hyödylliseksi, mutta nuoret eivät tajua koulun merkitystä.
Täten me emme voi antaa alaikäisten päättää siitä opiskelevatko he vai eivät.
Kehittymisen ja elintason kolme perustaitoa/peruskykyä ovat.
1) Fyysinen kunto
2) Tieto/viisaus
3) Sosiaaliset kyvyt
Mutta surullista kyllä, koulu laiminlyö kaksi asiaa, jotka johtavat elintason heikkenemiseen ja ne ovat 1) ja 3). Koulussa tulisi olla liikuntaa joka päivä ja niin tytöille kuin pojillekin tulisi asettaa selvät vaatimukset niin perusvoimassa, aerobisessa kunnossa, kehonhallinnassa, kehonpainoliikkeillä suoritettavassa kuntotestissä ja liikkuvuudessa (ts. venyvyydessä). Olisi myös hyvä mikäli oppilaille kuudennesta luokasta ylöspäin opetettaisiin tämän lisäksi painia, nyrkkeilyä ja Krav Magaa/muuta itsepuolustuslajia, jotta he kokisivat olonsa turvallisemmaksi ja saisivat itsevarmuutta.
Myös sosiaaliset taidot ovat tärkeitä, eikä niitä tulisi jättää taka-alalle, etenkään Suomessa, jossa vuorovaikutus ja sosiaalisuus ovat aina olleet heikoilla jäillä. Oppilaille tulisi asettaa selvät vaatimukset kyvyssä perustella väitteet, reaktioinnissa perustellusti tilanteisiin ja yleisessä käyttäytymisessä. Esimerkiksi metroasemilla hengaava, maahan räkivä ja vittua huuteleva lökäpöksy läskiperse saattaa pärjätä lukuaineissa, mutta hän on erittäin kaukana potentiaalistaan yhteiskunnan jäsenenä. Hänellä ei ole sosiaalisia taitoja, eikä fyysisiä kykyjä, joka johtaa epäkurinalaiseen tuuliajoon, jossa teini/lapsi ei osaa tehdä oikeastaan mitään riippumatta hänen mahdollisesta älyllisestä kyvykkyydestään.
Kannustamalla, valistamalla ja opettamalla lapsiamme ja teinejämme näissä kolmessa asiassa yhden sijaan voimme nostaa kansamme tyytyväisyyttä ja yhtenäisyyden tunnetta.
-Se kehittää meitä.
Miksi se ei ole valinnaista?
-Koska opiskelu on koettu hyödylliseksi, mutta nuoret eivät tajua koulun merkitystä.
Täten me emme voi antaa alaikäisten päättää siitä opiskelevatko he vai eivät.
Kehittymisen ja elintason kolme perustaitoa/peruskykyä ovat.
1) Fyysinen kunto
2) Tieto/viisaus
3) Sosiaaliset kyvyt
Mutta surullista kyllä, koulu laiminlyö kaksi asiaa, jotka johtavat elintason heikkenemiseen ja ne ovat 1) ja 3). Koulussa tulisi olla liikuntaa joka päivä ja niin tytöille kuin pojillekin tulisi asettaa selvät vaatimukset niin perusvoimassa, aerobisessa kunnossa, kehonhallinnassa, kehonpainoliikkeillä suoritettavassa kuntotestissä ja liikkuvuudessa (ts. venyvyydessä). Olisi myös hyvä mikäli oppilaille kuudennesta luokasta ylöspäin opetettaisiin tämän lisäksi painia, nyrkkeilyä ja Krav Magaa/muuta itsepuolustuslajia, jotta he kokisivat olonsa turvallisemmaksi ja saisivat itsevarmuutta.
Myös sosiaaliset taidot ovat tärkeitä, eikä niitä tulisi jättää taka-alalle, etenkään Suomessa, jossa vuorovaikutus ja sosiaalisuus ovat aina olleet heikoilla jäillä. Oppilaille tulisi asettaa selvät vaatimukset kyvyssä perustella väitteet, reaktioinnissa perustellusti tilanteisiin ja yleisessä käyttäytymisessä. Esimerkiksi metroasemilla hengaava, maahan räkivä ja vittua huuteleva lökäpöksy läskiperse saattaa pärjätä lukuaineissa, mutta hän on erittäin kaukana potentiaalistaan yhteiskunnan jäsenenä. Hänellä ei ole sosiaalisia taitoja, eikä fyysisiä kykyjä, joka johtaa epäkurinalaiseen tuuliajoon, jossa teini/lapsi ei osaa tehdä oikeastaan mitään riippumatta hänen mahdollisesta älyllisestä kyvykkyydestään.
Kannustamalla, valistamalla ja opettamalla lapsiamme ja teinejämme näissä kolmessa asiassa yhden sijaan voimme nostaa kansamme tyytyväisyyttä ja yhtenäisyyden tunnetta.
Vastaukset 61
Vanhimmat
Tuntimäärät ovat rajalliset liikunta ei voi monta tuntia olla. Liikkuminen pitäisi olla omaehtoista. Ei Ole koulun tehtävä huolehtia oppilaitten fyysisestä kunnosta.
On ihan yhtä paljon kuin muutkin aineet.
Ei varsinaisesti ole koulun tehtävä huolehtia oppilaiden tietomäärästä, mutta me teemme hallaa koko yhteiskunnallemme, niin itsellemme kuin nuorille, päästämällä heidät kuin koirat veräjästä.
Liikunta on yhtä tärkeää kuin muutkin aineet ja se laiminlyödään täysin. Pitää löytää puoliväli: otetaan sitten ne liikuntatunnit pois muusta opetuksesta. Pitää löytää keskitie, jossa saadaan valmiudet kaikkiin kolmeen osa-alueeseen.
Ja ei ole poissuljettua, että liikunnanopetus suoritettaisiin urheiluseurojen ja koulujen yhteistyönä, jolloin se ei veisi yhtään kouluaikaa. Eli ehdotukseni:
Viikossa olisi yksi liikunnan oppitunti, jossa kerrottaisiin tavoitteet, annettaisiin ohjeita omatoimiseen harjoitteluun, ns. kotiläksyihin, kartoitettaisiin kurssin vaatimukset ja ohjeistus niiden saavuttamiseen. Eli esimerkiksi tavoitteena olisi 8 leukaa (ihan puhdas esimerkki, älä takerru siihen) ja opettaja kertoisi millaisella treeniohjelmalla ja ravinnolla tämän saavuttaisi. Oppilaiden tulisi valita vaikka nyrkkeilyn ja painin väliltä: tämän jälkeen oppilas ilmoittautuisi jommankumman lajin seuraan ja kävisi siellä kolmesti viikossa. Seurasta saisi jokaiselta kerralta merkin suorituksesta ja taas ensi viikon oppitunnilla hän näyttäisi kolme merkkiä ja voisi samalla kysyä neuvoja kuntovaatimusten saavuttamiseksi.
Kun esimerkiksi kymmenviikkoisen kurssin päätteksi olisi arviointi, katsoisi opettaja oppilaan merkkien määrän (niitä tulisi olla 30, mutta tietenkin poikkeussyistä ne voisivat olla alle tuon määrän), kuntotestin tuloksen, fyysisen terveyden tietämyksen ja yrityksen ja näiden perusteella saataisiin arvosana. Kuten muissakin aineissa, minivaatimuksiin yltämätön oppilas reputtaisi kurssin ilman hyvää erityissyytä ja lukuvuotta ei katsottaisi suoritetuksi ilman vajaan kurssin hyvittämistä.
Liikunta on ihan syvältä!
Minä opiskelen, en urheile. Kunto ja sosiaaliset taidot ovat lähinnä niille, joilta puuttuu äly. Vai on urheilulliset kyvyt ja sosiaaliset taidot yhtä tärkeitä. Hah, sanon ma. Einstein tuskin sai leukaakaan ja eipä haitannut.
Mihin minä tarvitsen jotain kuntoa kun olen viisaampi kuin 99,9999% maailman ihmisistä. Tämä fyysiseen ja sosiaaliseen kykyyn älyn sijasta keskittyvä ihmiskunta on suurin todiste evoluutioteorian puolesta - varsinainen Apinoiden Planeetta osa 2.
Älykkyys ei ole pelkästään sitä, että tiedät paljon. Negatiivinen kommenttisi ei puhu "älykkyytesi" puolesta.
Ei kaikilla välttämättä tarvtse olla kunto parhaimmillaan, mutta ylipainoisia on Suomessa vuosi vuodelta enemmän. Liikuntatuntien lisäksi tärkeää olisi myös valistaa enemmän terveellisistä elämäntavoista. Kannustaa omatoimiseen liikuntaan ja terveellisiin ruokailutottumuksiin.
Ja myös sosiaaliset taidot ovat tärkeitä.
Ei varmasti tee hyvää yhteiskunnalle, kun moni ei osaa sanoa rakastavansa tai kehua toista ilman alkoholia, eikä varmasti vähennä masennusta, että kävellään tuolla kadulla naama kurtussa ja ollaan vaikeasti lähestyttäviä. En hauku Suomea ollenkaan, rakastan maatani, mutten kyllä ihmettele niitä ulkomaalaisia jotka sanovat Suomea erittäin masentavaksi maaksi. On varmasti aikamoinen šokki saapua maahan jossa on hyvä terveydenhuolto, asuinolot ja elintaso, mutta silti ihmiset ovat öriseviä, ilkeitä, vahingoniloisia, kateellisia, töykeitä, viinaan meneviä, vaikeasti lähestyttäviä ja alakuloisia.
Minua ihmetyttää se, miksei koulussa ole vaikka erillistä ainetta käyttäytymiselle. Siellä opetettaisiin keskustelun avaamista, kättelyä, kohteliaisuutta, itsensä puolustamista verbaalisesti, erimielisyyksien selvittämistä ynnä muuta erittäin tärkeää yhteiskunnallista taitoa.
Taidat olla katkera kun tytöt ei arvosta muita kuin urheilijoita. Ja veikkaan että olet sosiaalisesti avuton
En tiedä kenelle viestisi tarkoitit, mutta riippumatta kohteesta se on tyhmä.
Asioiden eteenpäinviemistä ei auta toisten mollaaminen. Muuta asennettasi
Sosiaaliset taidot ovat niille jotka eivät halua olla sosio-/psykopaatteja :)
KOULU LAIMINLYÖ NUO KAIKKI KOLME!!!!!!!!
Useimmille oppilaille tuo olisi varmasti hyvästä, mutta minusta tuntuu, että reputtaisin kirkkaasti jokaisen kuntotestin. Minun koordinaatiokykyni on tasoa nolla, eli mie en välillä muista edes kumpi käsi on vasen ja kumpi oikea. Joku jalkapallo menee vielä, mutta heti kun pitäisi tehdä jotain motorisesti vastivampaa, niin mie olen kusessa.
Sosiaalisten taitojen harjoittelemisen mie kokisin lähinnä ahdistavaksi, koska koulussa joutuu muutenkin sosiaalisiin tilanteisiin. Jostain syystä mie olen väittelyssä ja improvisaatiossa paras, mutta ne perus sosiaaliset käyttäytymismallit eivät millään mene jakeluun.
Ja mie en ole se metroaseman räkis, vaan pikemminkin se epämääräinen kotonanysvääjä.
On niitä harvoja, jotka reputtaisivat kuntotestin kovasta harjoittelusta huolimatta, kuten on niitä, jotka reputtavat esimerkiksi äidinkielen kovasta opiskelusta huolimatta. Mutta jos pystyt jalkapalloakin pelaamaan edes surkeasti, niin kyllä sinä treenillä pääset riittävään kuntoon, jotta pärjäät fyysisissä askareissa ja kykenet puolustamaan itseäsi. Esimerkiksi 30 punnerrusta, 50 kyykkyä, 10 leukaa ja 2900 cooperissa on sellainen kunto johon ihan kuka tahansa sukupuolesta riippumatta pääsee, mikäli ei omaa oikeaa estettä (vakavat sairaudet ja muut samantapaiset). Samoin jokainen pääsee kyllä peruskoulun matematiikasta läpi kovalla treenillä, ellei ole oikeasti kehitysvammainen tai omaa muuta vakavaa estettä.
Ja siksihän niitä sosiaalisia taitoja tulisi harjoitella, ettei tule tuollaisia ongelmia :)
Sosiaaliset taidot ja niiden kehittäminen on seksuaalisten taitojen kehittämisen ohella aikamoinen tabu. Moni ajattelee, ettei sosiaalisia taitoja saa opettaa tms. koska se voi olla ahdistavaa tai koska se asettaa kaikki samaan muottiin, mutta niitähän tulee juuri opettaa syrjäytymisen estämiseksi ja ahdistuksen välttämiseksi.
Se ongelma onkin siinä, että miun kykyni ovat jakautuneet erittäin epätasaisesti. Esim. cooperissa menee 2500, mutta punnerruksia hyvällä onnella 1 tai 2. Mie itse asiassa harrastin jalkapalloa neljä vuotta, mutta siitä ei tullut mitään. Sitten mie älysin, etten mie oikeasti pidä liikunnasta ja lopetin sen touhun kokonaan.
Ehdottamassasi systeemissä, jossa oppilaat harrastaisivat liikuntaa vapaa-ajalla, ei oteta huomioon oppilaiden omia harrastuksia. Minullakin on vain yksi harrastusvapaa päivä viikossa, sillä minulla on musiikkia, taidetta, ja venäjäntunteja kaikkia 2x viikossa.
Sosiaalisia taitoja mie käyn harjoittelemassa kerran kuussa jossain neuropoliklinikalla :D
Eihän niitä punnerruksia mene mikäli ei niitä harjoittele. Minulla on kielipää jakautunut aika epätasaisesti. Englannista sain 9 ja ruotsista 5. Ja se johtuu siitä, etten ole tarpeeksi ruotsia harjoitellut.
Voisin itse urheilullisena kaverina sanoa samanlailla muuttujat vaihtaen:
Mie itse asiassa opiskelin neljä vuotta, mutta siitä ei tullut mitään. Sitten mie älysin, etten mie oikeasti pidä matematiikasta ja lopetin sen touhun kokonaan.
Systeemissä, jossa oppilaat opiskelisivat vapaa-ajalla, ei oteta huomioon oppilaiden omia harrastuksia. Minullakin on vain yksi harrastusvapaa päivä viikossa, sillä minulla on nyrkkeilyä, lenkkeilyä, ja punttisalia kaikkia 2x viikossa.
::::::::
Huomaat varmaan, että on henkilöitä jotka käyttäisivät aikaansa urheiluun, jos he saisivat päättää, mutta onneksi me ohjaamme heitä myös kouluun. Sinä olet juuri toisessa ääripäässä, eli sinua ei kiinnosta urheilu, mutta omaksi parhaaksesi on meidän tehtävämme ohjata sinua myös kuntoiluun.
Liikunta yhtä tärkeä koulu aine kuin toisetkin aineet ?
Meinaat et jos liikunta jätetään pois oppiminen kaatuu siihen ?
Koulun tehtävä on opettaa teoreettista tietoa mitä ei voi kokonaan omatoimisesti opiskella. Liikunta mahdollisuuksia myös ohjattua on rajattomasti valita koulun ulkopuolella.
Kyllä, liikunta on hyvän elintason peruspilareita ja ihan yhtä tärkeä kuin muutkin aineet.
Ja ei, koulun tehtävä ei ole opettaa ainoastaan teoreettista tietoa. Koulu alunperin tarkoitti Kreikassa itsensä kehittämistä niin henkisesti kuin fyysisesti. Ja mitä teoreettista koulu opettaa, jota ei voi omatoimisesti opiskella? (Ei mitään)
Koulun tehtävänä on tarjota kaikille valmiudet elämän kouluun, riippumatta siitä kuinka hyvin heidän vanhempansa osaavat kasvattaa heidät. Koulu ei sisällä mitään, mitä ei voisi muualla oppia, mutta sen tarkoituksena on turvata perusvalmiudet elämään riippumatta taustasta.
Katso suomalaisia. Osaavatko suomalaiset mielestäsi sosiaaliset taidot ja kyvyn huolehtia fyysisestä kunnostaan? Kyllä on ihmisiä jotka kykenevät huolehtimaan kunnostaan ilman kouluakin, mutta kun katsomme liikalihavuustilastoja, keski-ikäisten ja vanhusten lihasten ja luuston vammoja, huonokuntoisuuden aiheuttamia sairauksia ja fyysistä kiusaamista, niin on ilmiselvää ettei suuri osa kykene huolehtimaan fyysisestä kunnostaan.
Vähäinen liikunta on myös vahvasti suhteessa masennukseen. Tällä nuoremmalla sukupolvellakin on nykyään selkävaivoja ja niskavaivoja, kun lihaksista ei pidetä huolta.
Koulun opettama kaikki tieto etenkin ala astelaiselle on sellaista mitä sen ikäinen ei osaa vielä etsiä esim. kirjastojen tietokannoista saatika et pystyisi itsenäisesti opiskelemaan. Mitä ei moni vanhempikaan oppilas peruskoulussa pysty. Sosiaalisten taitojen oppiminen hyvä käytös lähtee kodista. Myös liikuntatunnit ovat yksi vihatuimpia tunteja etenkin heille keidän nyt ei huvita kroppaansa esitellä.
Ja samoin suurin osa ihmisistä ei osaa etsiä tietoa fyysisen kunnon kehittämiseksi, sen kertoo nämä personal trainerit, laihdutusohjelmat ja ihmedieteillä kusettamiset oikein hyvin. Kaikki tieto lähtee kodista, mutta kun suurin osa vanhemmista ei omaa kasvatuskykyjä, niin me tarvitsemme koulua ja sen tulee opettaa myös sosiaalisia taitoja niille, jotka eivät niitä kodistaan opi.
Liikuntaa vihatumpia aineita ainakin meillä olivat esimerkiksi matematiikka, fysiikka, biologia ja kemia, joten logiikallasi nekin voitaisiin jättää taka-alalle. Ehdotukseni seurojen ja koulujen yhteistyöstä, sekä, omatoimiseen liikuntaan siirtyminen voisi olla nykyistä mallia toimivampi.
No meidän liikuntatunneilla oli ne pari urheilu kroppaista. Ketkä tekivät silmää liikunnanopettajalle yli intoisena saadakseen 10 liikasta. Meille toisille ei niin urheilullisille liikkatunnit olikin sit vähemmän kivoja. Opettajat kuin ovat itsekkin urheilijoita. Vaativat liikaa myös oppilailta keistä ei tule koskaan ns. hyviä voimistelijoita mihin liikuntatunnit paljon perustuu.
Muutin vain muuttujat:
No meidän matikantunneilla oli ne pari matikkapäätä. Ketkä tekivät silmää opettajalle yli intoisena saadakseen 10 matikasta. Meille toisille ei niin hikeille matikantunnit olikin sit vähemmän kivoja. Opettajat kuin ovat itsekkin matikkaneroja. Vaativat liikaa myös oppilailta keistä ei tule koskaan ns. hikkejä mihin matikantunnit paljon perustuu.
Matematiikka perustaidot ovat välttämättömiä mitä ei voi kokonaan omatoimisesti opiskella. Omasta kunnosta voi kyllä huolehtia ilman koulu opetustakin.
Voi matematiikan alkeetkin opetella ihan itse tai vanhempien kanssa. Mutta nyt ei kuitenkaan ole kysymys siitä, mitä teoriassa voisi opiskella itse ja mitä ei, vaan nyt on kyse siitä mitä ihmiset oikeasti kykenevät opiskelemaan itse ja mitä eivät. Kun katsomme suurinta osaa suomalaisista, niin he eivät kykene puolustamaan itseään tai läheisiään väkivaltatilanteissa, heillä ei ole motivaatiota etsiä tietoa kunnon kohottamisesta, he eivät vapaaehtoisesti liiku tarpeeksi eivätkä he osaa etsiä tapoja kehittää sosiaalisia kykyjään. Näin ne lankeavat koulun vastuulle ja mikäli emme tee asialle suurta muutosta, niin parinkymmenen vuoden päästä maamme on täynnä huonokuntoisia, masentuneita, epävarmoja ja huonosti käyttäytyviä ihmisiä.
Joten on ihan tyhmää saivarrella siitä, miten noita asioita kyettäisiin opiskelemaan itse, kun on kuitenkin selvää ettei niitä opiskella riittävästi itse. Liikunta on ihan ehdoton perustaito. Tuhoamme koko maapallon sillä, että tarvitsemme parin kilometrin matkaan aina autoa pyörän sijasta ja että joudumme käyttämään kaikkeen koneita kun emme jaksa tehdä mitään. Myös masennus ja selkävaivat piinaavat suomalaisia, eikä niihin kyllä auta tämä huonokuntoisuus ollenkaan.
No matematiikkaa ei voi monenkaan vanhemman avustuksella opiskella. En saivartele enempää tässä keskustelussa. Keskustelu päättyy osaltani tähän.
Tottakai voi. Kyllä nyt suurin osa vanhemmista kykenee opettamaan kaiken tarvittavan matematiikasta. Eli yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolaskut, prosenttilaskut, laskimen käytön ja siinä on suunnilleen kaikki mitä matematiikasta tarvitsee mikäli ei erikoistu johonkin matemaattiselle alalle. No, ei kannata mennä sieltä mistä aita on matalin, mutta jos liikunta ja sosiaaliset kyvyt ovat mielestänne niin toissijaisia että ne voidaan jättää täysin kasvatuksellisesti epäpätevien henkilöiden (suurin osa vanhemmista ja kohderyhmästä eli oppilaista) varaan, niin kyllähän samalla logiikalla voidaan jättää matematiikkakin, kun lähes jokainen perhe osaa opettaa matematikan perusteet.
Kannustan koululiikunnan totaalista muutosta, sillä koululiikunta on huonoa. Se traumatisoi monet epälahjakkaat, se vie energiaa, se ei motivoi ketään, se ei aseta tavoitteita ja se 45min x2 viikossa ei riitä vielä mihinkään. Mutta se ei tarkoita sitä, etteikö hyvin organisoitu liikunta hyödyttäisi yhtä paljon kuin muutkin pääaineet!
Haluaisin kuulla lisää siitä miten nuo "sosiaalisuus"-oppitunnit järjestettäisiin, sekoitettaisiinko se muiden aineiden sekaan, esim. että yhteiskuntaopissa voitaisiin puhua enemmän oppilaiden poliittisista mielipiteistä ja kuinka he perustelevat näkemyksensä vai olisiko se erillinen oppiaine?
Jos se olisi erillinen oppiaine, haluaisin tietää miten se järjestettäisiin, tarkoitatko että oppilaat jaettaisiin ryhmiin puhumaan jostakin määrätystä asiasta ryhmäläisilleen vai olisiko se eräänlainen "väittelykerho". Miten olet ajatellut vähemmän sosiaalisesten ihmisten, kuten autistien, dysfaatikkojen ja kiusatuttujen osallistumisen.
Eivät ne erikoisjärjestelyt ole mitenkään erilaisia kuin muissakaan aineissa. Jos on neliraajahalvaantunut niin tuskin on pakko osallistua koulun kevätjuhlaan, jos on kuuromykkä, niin on tuskin pakko osallistua musiikintunneille, jos on kehitysvammainen, niin on tuskin pakko osallistua matematiikan tunneille ja jos on autisti, niin on tuskin pakko osallistua sosiaaliseen toimintaan.
En ole vielä suunnitellut mitään ohjelmaa sosiaalisuuden kouluttamiseksi, kun en ole vielä sellaisessa asemassa että minun kannattaisi tehdä tarkempia suunnitelmia. Tällä hetkellä ne menevät lähinnä kuuroille korville. Mutta jostain on pakko aloittaa ja kenties kymmenen vuoden kuluttua minulla on mahdollisuus muuttaa suomalaista koulujärjestelmää paremmaksi.
Sosiaalisuus "oppitunnit" ei pelitä ennen kuin monet, monet onglemat on ratkaistu. Esim. kiusaaminen, joka on Suomessa aivan käsittämättömän laaja ongelma, ei todellakaan auta introverttejä yksilöitä vain ykskaks olemaan sosiaalisia. Ongelma pitäisi ratkaista jo kasvatuksesta, ja koska en luota hevon vittuakaan tavallisen kansan älykkyyteen ja heidän antamaan kasvatukseen, tulisi lapsen hankita olla luvanvaraista. Siinä sitten kajotaan jo ihmisen perusoikeuksiin, joka ei oletettavasti olisi sutotavaa, koska niihin kun kajotaan päädytään nopeasti tilanteeseen, jossa poliisivaltio on ainoa mahdollisuus ylläpitää systeemiä.
Utopiat on kivoja, mutta niin kauan kun ihmiset on erilaisia saamme vain unelmoida niistä.
"Sosiaalisuus "oppitunnit" ei pelitä ennen kuin monet, monet onglemat on ratkaistu."
Eikä pelitä mitkään muutkaan aineet. Sosiaalisen käyttäytymisen tunnit ovat juuri avain useiden käytöksen ongelmien ratkaisuun.
"Esim. kiusaaminen, joka on Suomessa aivan käsittämättömän laaja ongelma, ei todellakaan auta introverttejä yksilöitä vain ykskaks olemaan sosiaalisia."
Niin, siksi me tarvitsemmekin järjestelmällistä käyttäytymiskasvatusta. Nämä kerran vuodessa ilmestyvät ohjelmat kuten "Älä kiusaa" tai "Rasisti on reppana" eivät ole avain kiusaamisen lopettamiseksi vaan pitkäjänteinen ja tavoitehakuinen eteneminen. Nämä teennäiset projektit ovat verrattavissa siihen, että ylipainoinen menee mäkkäriin, ostaa tuplajättijuustopekoni plussa-aterian, mutta ottaa kevytkokiksen ja kuvittelee laihtuvansa sillä.
"Ongelma pitäisi ratkaista jo kasvatuksesta,"
Kuten sanottua, suuri osa vanhemmista ei kykene kunnolliseen kasvatukseen ja täten on kaikkien parhaaksi, että myös koulu ottaa vastuuta. Voimme itkeä siitä miten vanhemmat eivät osaa ja pitää sen periaatteen, että koululle nämä eivät kuulu, tai voimme tehdä asialle jotain ja tehdä Suomesta paremman yhteiskunnan ja näyttää mallia myös ulkomaille.
"Utopiat on kivoja, mutta niin kauan kun ihmiset on erilaisia saamme vain unelmoida niistä."
Riippuu mihin viitataan utopialla, sillä kun on monia määritelmiä. On kuitenkin huomattava, että yleensä ihmiset sanovat utopiaksi kaikkea saavutettavaakin, mutta jonka saavuttamiseksi he eivät jaksa nähdä vaivaa. Totisesti tämä on utopia kun suurin osa ihmisistä kokee ongelmista itkemisen tyydyttävämmäksi kuin niiden muuttamisen.
Järjestelmällistä käyttäytymiskasvatusta? Vastuu koululla? Kun lapsi menee kouluun on se peli jo menetetty. 7-vuotiasta ei enää korjata jos kasvatus on kussut, ja kusee koko ajan kotona. Tämän kavsatuksen tulisi tapahtua jo hyvin aikaisessa vaiheesa päiväkodin ja kodin yhteistyönä; jolloin pääpainoarvo on kodilla. Eli nyt mennään sitten kotiin määräämään valtion hyväkymä kasvatusoppi, jota täytyy nikkeliburanan uhalla noudattaa?
Vielä tuohon muiden aineiden pelittämiseen...miten niin ei pelitä? Muut aineet eivät ole läheskään yhtä sidoksissa varhaiskasvatukseen (ikävuosia 0-3) kuin tämä "sosiaalisuus", "erilaisuuden hyväkysminen" ym. käytökseen liittyvä. Toistan: Ilman poliisivaltiomaista kontrollia ideasi on yhtä tuhoon tuomittu kuin Saksan sotaretki Neuvostoliittoon.
Kommunismi on esimerkki utopiasta: valtioton, rahaton, armeijaton iso kolhoosi jossa kaikki työskentelevät yhtiesen hyvän eteen. Eli sanalla sanoen: mahdotonta ilman tehokasta kontrollia, jota ei saa määritelmän mukaan olla. Samoin tämä sinun ideasi: haluat parempaa, kivat sille, mutta ymmärrä nyt se kuinka syvälle kontrolli on vietävä jos haluat vaikuttaa varhaiskasvatukseen. Tälle on termikin: aivopesu. Tuttu esim. kaikista poliisivaltioista kautta historian. En itke ongelmalle, vaan osoitan selvät ongelmat.
"Järjestelmällistä käyttäytymiskasvatusta?"
Kyllä.
" Vastuu koululla?"
Jos vanhemmat eivät siihen kykene, niin kyllä.
" Kun lapsi menee kouluun on se peli jo menetetty. 7-vuotiasta ei enää korjata jos kasvatus on kussut, ja kusee koko ajan kotona."
Ei pidä paikkaansa. Olin ihan mulkku ala-asteen lopussa ja yläasteen alussa, mutta 8. luokkani liikunnanopettaja kasvatti minusta kunnioittavan nuoren miehen. Jos se onnistuu yläasteella niin se onnistuu myös 7-vuotiaalle.
"Tämän kavsatuksen tulisi tapahtua jo hyvin aikaisessa vaiheesa päiväkodin ja kodin yhteistyönä; jolloin pääpainoarvo on kodilla. Eli nyt mennään sitten kotiin määräämään valtion hyväkymä kasvatusoppi, jota täytyy nikkeliburanan uhalla noudattaa?"
Minkä nikkeliburanan? Luot olkiukon, joka on perinteinen argumentointivirhe. Teet käyttäytymiskasvatuksesta jonkun ihmeellisen orjaleirin, jossa kaikki muutetaan roboteiksi. Jos me haluamme täysin vapaan valtion, jossa emme saa kasvattaa edes nuoria mahdollisimman kunnioittaviksi ja asiallisiksi, niin voimme samantien kysyä sitä, millä oikeuksilla kiellämme tai vaadimme yhtään mitään.
"Vielä tuohon muiden aineiden pelittämiseen...miten niin ei pelitä?"
Itse en nauttinut muutamista aineista kun minua kiusattiin siellä ja sen takia en pärjännyt. Eli kiusaaminen vaikuttaa kaikkeen ja sinä et selvästi ymmärtänyt lukemaasi kun vastasit aiheen ohi.
" Muut aineet eivät ole läheskään yhtä sidoksissa varhaiskasvatukseen (ikävuosia 0-3) kuin tämä "sosiaalisuus", "erilaisuuden hyväkysminen" ym. käytökseen liittyvä. Toistan: Ilman poliisivaltiomaista kontrollia ideasi on yhtä tuhoon tuomittu kuin Saksan sotaretki Neuvostoliittoon."
"Kommunismi on esimerkki utopiasta: valtioton, rahaton, armeijaton iso kolhoosi jossa kaikki työskentelevät yhtiesen hyvän eteen. Eli sanalla sanoen: mahdotonta ilman tehokasta kontrollia, jota ei saa määritelmän mukaan olla. Samoin tämä sinun ideasi: haluat parempaa, kivat sille, mutta ymmärrä nyt se kuinka syvälle kontrolli on vietävä jos haluat vaikuttaa varhaiskasvatukseen."
Kuten jo sanoinkin, opin yläasteellakin käyttäytymistä yhden opettajan toimesta, joten ei tässä tarvita mitään perheiden muuttamista auttaaksemme nuoria kasvamaan vanhempiaan paremmiksi.
"Tälle on termikin: aivopesu. Tuttu esim. kaikista poliisivaltioista kautta historian. En itke ongelmalle, vaan osoitan selvät ongelmat."
Olkiukko.
Voi kuule, 1 ihminen ei muuta maailmankuvaasi ja käyttäytymistäsi jos kasvatuksesi on oikeasti kussut. En siis usko, että liikunnanopettajalla olisi ollut muuta merkitystä kuin herättää sinut vallitseviin jo tiedostamiisi tosiasioihin. Jos et tiedosta näitä tosiasioista, se liikunnanopettajasi olisi ollut sinulle vain "yks pelle joka valittaa mulle". Ei maailmassa olisi esim. jengi ongelmia, jos yksi auktoritäärinen hahmo riittää kääntämään huonon kasvatuksen hyväksi.
Nikkeliburana on luoti; poistaa kaikki säryt ja puuduttaa koko kehon...pysyvästi. Haluatko vähän avata tuota "olkilukko" käsitettä? Mitä tulee tuohon robotti-settiin, niin etkö ymmärrä että juuri tuota ajan takaa! Jos haluamme vapaan valtion, ei valtio voi määritellä meille "kasvatusoppia", josta seuraa eritasoiset ja erilaiset kasvatukset, josta seuraa nämä nykyisetkin ongelmat! Eli AINOA tapa saada kaikki kasvatettua hyvin on PAKKO-kasvattaa lapset hyvin, jolloin ollaan jo poliisivaltiossa.
Sinua kiusattiin kun et pärjännyt jossain aineessa? a) Mistä kiusaajat tietävät, ettet pärjää aineessa ja b) Oletko varma, että syy kiusaamiseen oli se, ettet pärjännyt k.o. aineessa? Vastasin aiheen ohi, mitäs helvettiä? Sinä vain kuittasit, että ei toimi muutkaan aineet ja kysyin perusteluja, miten se viittaa, etten ymmärrrä lukemaani?
Kuten jo sanoin, teoriasi liikkunnanopettajasi painoarvosta kasvatukseesi on liioiteltu ja valheellinen. Ja edelleen: mikä helvetin olkiukko?
"Voi kuule, 1 ihminen ei muuta maailmankuvaasi ja käyttäytymistäsi jos kasvatuksesi on oikeasti kussut."
Perustuen mihin? Minulla on kokemusta, mitä tukea sinulla on väitteellesi? Eikä nyt ole kyseessä ainoastaan yksi ihminen vaan opetussuunnitelma.
" Ei maailmassa olisi esim. jengi ongelmia, jos yksi auktoritäärinen hahmo riittää kääntämään huonon kasvatuksen hyväksi."
Maailmassa on jengiongelmia juuri sen takia kun nuo ihmiset eivät saa sitä kasvatusta mistään; eivät koulusta eivätkä kotoa. Mutta mene vaikka meksikolaiseen nyrkkeilyseuraan (täysin havainnollistava esimerkki), niin näet nuoria jotka ovat välttäneet jengit kun nyrkkeilyseurat ovat kasvattaneet heitä. Heidän vanhempansa ovat kenties työttömiä, väkivaltaisia ja alkoholisoituneita, mutta lapset pysyvät kaidalla tiellä valmentajiensa ansiosta. Jos ryysyinen nyrkkeilyseura Meksikossa kykenee siihen niin totisesti järjestelmällinen koululaitos siihen kykenee myös.
"Nikkeliburana on luoti; poistaa kaikki säryt ja puuduttaa koko kehon...pysyvästi. Haluatko vähän avata tuota "olkilukko" käsitettä?"
Googlaa. Se on perinteinen argumentointivirhe. Tunnetaan myös olkinukkena. Filosofian perusteita.
"Mitä tulee tuohon robotti-settiin, niin etkö ymmärrä että juuri tuota ajan takaa!"
Ymmärrän ja se onkin juuri osa olkiukkoasi. Ei käyttäytymiskasvatus johda siihen, että kaikki noudattaisivat jotain kaavaa kuten robotit. Jos käyttäytymiskasvatus on robotisointia, niin olet varmaan sitä mieltä, että luokan lattialle räkimisen kieltäminenkin on robotisointia. Se kun on esimerkiksi käyttäytymiskasvatusta.
" Jos haluamme vapaan valtion, ei valtio voi määritellä meille "kasvatusoppia", josta seuraa eritasoiset ja erilaiset kasvatukset, josta seuraa nämä nykyisetkin ongelmat!"
Meidän valtiomme ei ole vapaa ja hyvä niin. Meillä on mm. oppivelvollisuus, joka sotii täysin yksilönvapautta vastaan. Oletko koko koulujärjestelmää vastaan vain sen perusteella, että se rajoittaa vapauttamme?
"Vastasin aiheen ohi, mitäs helvettiä? Sinä vain kuittasit, että ei toimi muutkaan aineet ja kysyin perusteluja, miten se viittaa, etten ymmärrrä lukemaani?"
Niin. Selvennän vähän.
Vastasin väitteeseen: Sosiaaliset tunnit eivät toimi, kun kiusaamista on niin paljon.
väitteellä: Eivät toimi muutkaan aineet, jos kiusaamista on paljon.
Vastasit tämän väitteen ohi. Sekoitit ilmeisesti kaksi asiaa.
"Kuten jo sanoin, teoriasi liikkunnanopettajasi painoarvosta kasvatukseesi on liioiteltu ja valheellinen. "
Annoin jo muitakin esimerkkejä, joten sivuuta se halutessasi, mutta katso niitä kaikkia muitakin käyttäytymisen parantumiseen johtaneita tahoja, jotka ovat kyenneet ohjaamaan huonosti kasvattaneiden vanhempien lapsen oikealla tielle.
"Ja edelleen: mikä helvetin olkiukko?"
Argumentointivirhe.
Kokemusta? Empiiriset kokemukset eivät ole tasan minkään arvoisia kun lähdetään keskustelemaan tieteellisistä faktoista. Minä perustan väitteeni ihan perus psykologiaan ja kasvatustieteisiin, ja väitteeni takana on vallitseva käsitys niistä.
Jaa, että jengiläinen ei ole saanut esimerkkiä mistään? Mahdotonta, jo peruskoulussa on auktoriteettejä joista ottamalla esimerkkiä saa paljon paremmat eväät elämään kuin jengielämä. Esimerkkejä on maailma pullollaan, mutta koska 1 ihminen ei pysty vaikuttamaan nuoreen koko arvomaailmaan näitä ongelmia on jatkossakin.
OK, katsoin "olkinuken". En kuitenkaan myönnä sortuneeni siihen, koska esimerkkini ei ollut argumentti sinun argumenttisi pilaversioon, vaan ilmeistä jatkumoa skenariollesi, jota et kumminkaan kertonut pidemmälle. Jos haluat yhtenäistää kasvatuksen, kontrolli on ainoa vaihtoehto. Onko maailmassa ollut väkivallatonta kontrollia? Ei. Niin ja argumentoinnin perusteet ovat äidinkielen asioita, ei filosofian.
Nyt alkaa menemään toisteluksi... Palataanpa taaksepäin: Miten ajattelit standardisoida kasvatuksen ilman kontrollia? Siihenhän sinä pyrit, koska sosiaalisuutta ei voi opettaa ilman, että ihmisillä (tarkoittaa: kaikkilla) on hyvä kasvatus jo pohjalla. Minähän en siis tuota robosointia/orjaleiriä kannata, mutta saan kuvan, että sinä kannat tai et tajua, että se on välttämätön jos halutaan päästä haluaamasi maaliin.
Nyt meni saivarteluksi tuo vapaa valtio pätkä, eiköhän ollut ihan selvää, etten tarkoittanutkaan mitään anarkiaa.
En vastanut "Eivät toimi muutkaan aineet, jos kiusaamista on paljon." väitteeseen mitään, kysyin vain "miksei, perustele". Miten siihen liittyy olkiukko?
Virkistäppä vanhan muistia ja toistatko "muutkin esimerkit" kuin tuon liikunnanopettajasi? Totta kai yksilötasolla ihminen voi ottaa arvoja useasta lähteestä (tai no, vaikka yhdestäkin) ja muuttaa tapojaan, mutta se kysyy aina itsestään tulevaa motivaatiota muutaa tapojaan. Varhaislapsuudessa lasta voi ohjata oikealle tielle, myöhemmin se on vaikeampaa/mahdotonta, ellei lapsi/nuori sitä itse halua. Tässä tulee se syy, miksi kasvatusopetuksen tulee tapahtua jo varhaislapsuudessa, eli kodin kasvatuuksen on pakko sekaantua eikä koululle voi antaa vastuuta aiheesta.
"Kokemusta? Empiiriset kokemukset eivät ole tasan minkään arvoisia kun lähdetään keskustelemaan tieteellisistä faktoista. Minä perustan väitteeni ihan perus psykologiaan ja kasvatustieteisiin, ja väitteeni takana on vallitseva käsitys niistä."
Jos perustat väitteesi psykologiaan ja kasvatustieteisiin, niin anna linkki tutkimukseen, joka todistaa väitteesi. (1 Että ihmistä ei voi kasvattaa, mikäli hänen perheensä on kasvattanut hänet huonosti. 2 Että ihmistä ei voi kasvattaa varhaislapsuuden jälkeen. 3 Että kasvatus ei onnistu ilman poliisivaltiota.) Jos sinulla ei ole mitään todisteita väitteidesi puolesta, niin kokemukseni ovat arvokkaampia kuin mutuilusi.
"Jaa, että jengiläinen ei ole saanut esimerkkiä mistään? Mahdotonta, jo peruskoulussa on auktoriteettejä joista ottamalla esimerkkiä saa paljon paremmat eväät elämään kuin jengielämä."
Selvennätkö mitä tarkoitat. En ymmärrä mistä puhut. Tarkoitatko siis sitä, että jotku ovat välttäneet jengielämän koska ovat saaneet kasvatusta peruskoulusta?
"OK, katsoin "olkinuken". En kuitenkaan myönnä sortuneeni siihen, koska esimerkkini ei ollut argumentti sinun argumenttisi pilaversioon, vaan ilmeistä jatkumoa skenariollesi, jota et kumminkaan kertonut pidemmälle."
On kuitenkin selvää, että sorruit siihen. Aloit puhumaan nikkeliburanoista, poliisivaltioista ynnä muusta täysin absurdista.
"Jos haluat yhtenäistää kasvatuksen, kontrolli on ainoa vaihtoehto. Onko maailmassa ollut väkivallatonta kontrollia? Ei."
Minkä lasket väkivallaksi? Onko oppivelvollisuus taattu väkivallalla, sillä jos ei mene kouluun niin poliisisedät hakevat. Onko putkaan joutuminen väkivaltaa?"
"Niin ja argumentoinnin perusteet ovat äidinkielen asioita, ei filosofian."
Eivät ole. Äidinkieleen on varmasti sisällytetty filosofian perusteita, mutta argumentointi on filosofian perusteita.
"Nyt alkaa menemään toisteluksi... Palataanpa taaksepäin: Miten ajattelit standardisoida kasvatuksen ilman kontrollia?"
Samoin kuin standardisoimme kaikki muutkin oppiaineet.
"Siihenhän sinä pyrit, koska sosiaalisuutta ei voi opettaa ilman, että ihmisillä (tarkoittaa: kaikkilla) on hyvä kasvatus jo pohjalla."
Ei tietenkään tarkoita. Ihmisillä on kyky oppia eroon sosiaalisista peloistaan jopa aikuisiässä. Tunnet kenties itsekin henkilöitä, jotka ovat päässeet terapiassa yli esimerkiksi läheisyyskammosta keski-iässäkin. Sen perusta on varmasti kasvatuksessa, mutta silti sen korjaaminen onnistuu myöhemminkin.
"Nyt meni saivarteluksi tuo vapaa valtio pätkä, eiköhän ollut ihan selvää, etten tarkoittanutkaan mitään anarkiaa."
Ei mennyt. Aloit puhumaan vapaasta valtiosta. Perustele siis miten esimerkiksi koulupakko ja vapaa valtio eivät poissulje toisiaan. Perustele myös miten koulupakko toimii ilman väkivallalla uhkailua ja kontrollia.
"En vastanut "Eivät toimi muutkaan aineet, jos kiusaamista on paljon." väitteeseen mitään, kysyin vain "miksei, perustele"."
Aloit puhumaan siitä, miten sosiaalisuuden tunnit eivät pelitä mikäli kiusaamista tapahtuu. Et perustellut sitä itse yhtään enempää. Perustele siis alkuperäinen väitteesi.
"Virkistäppä vanhan muistia ja toistatko "muutkin esimerkit" kuin tuon liikunnanopettajasi? Totta kai yksilötasolla ihminen voi ottaa arvoja useasta lähteestä (tai no, vaikka yhdestäkin) ja muuttaa tapojaan, mutta se kysyy aina itsestään tulevaa motivaatiota muutaa tapojaan."
Esimerkiksi köyhissä maissa nyrkkeilyseurat. Siellä on paljon seuroja, jotka ovat pitäneet nuoret kaidalla tiellä. Jopa Ruotsista löytyy vapaaottelija Alexander Gustafsson, joka oli nuorisorikollinen, vankilassa ja nyt on täysin muuttunut mies vapaaottelu-uransa ansiosta.
Pahoittelen epäselvää kuvaa antamistani käsityksistäni, koska väitteesi 1-3. eivät täsmää niitä. Ihmistä voi kasvattaa vaikka perhe olisi kasvattanut huonosti, jos hän tiedostaa, että kasvatuksensa ei ole hyvä ja kokee haluavansa muutosta asian tilaan. Mutta tätä halua et voi pakottaa kellekkään, jolloin asian opetus on suhtkoht turhaa varsinkin koulu-tasolla, jossa kaikkia opetetaan. Mitä tulee poliisivaltioon, niin väite oli "täysin standardisoitu kasvatus ei onnistu ilman sitä". Teitkö "olkiukon"?
"Maailmassa on jengiongelmia juuri sen takia kun nuo ihmiset eivät saa sitä kasvatusta mistään". Siihen tuo väitteeni viittaa. Kasvatusta on kyllä varmasti saatu, vaikka peruskoulusta jossei kotoa, mutta ilman omaa tahtoa ei muutosta tapahdu.
Sillä ei ole mitään väliä mitä minä lasken väkivallaksi ja mitä en, aihe ei käsittele sitä. Väite oli, että ilman kontrollia kasvatuksen yhtenäistäminen ei onnistu, ja että väkivalta on aina ollut tiiviisti yhteydessä kontrolliin.
En tiedä tarpeeksi filosofiasta, että voisin väittää tuon pidemmälle sen yhteydestä argumentointiin. Hyväksyn siis väitteesi.
Ihmisellä EI ole kykyä oppia eroon sosiaalisista peloistaan ELLEI ympäristö ole siihen suotava! Ja ymäpristö ei tule KOSKAAN olemaan täysin suotava kaikille, ellei sitä kasvatusta ole standardisoitu, jota ei voida saavuttaa ilman kontrollia ja sitä kautta ilman poliisivaltioita. Poliisivaltio ja nikkeliburana eivät ole olkinukkeja, koska ne eivät parodioi sinun argumenttiasi mitenkään. Ne ovat välttämätöntä jatkumoa skenariollesi. Toki "nikkeliburana" on leikkimielinen ilmaus, mutta ei sana "väkivalta" sen valheellisemmaksi tekisi.
Korjaan väitettäni..."jos haluamme VAPAAMMAN valtion etc.". Ei siis vapaan, vaan vapaamman. Nyt sitten olet tyytyväinen, kun en puhu anarkismista, enkä kannata vapaata valtiota, vaan vapaampaa kuin poliisivaltio, onko nyt hyvä? Hyvä. Koulupakko toimii, koska kansa ei sitä vastusta. Koitappa ottaa vastasyntynyt lapsi "kasvatuskeskukseen" pois vanhemmilta ja kokeile vastustetaanko sitä. Se, että X on pakko ja toimii ei tarkoita, että jos Y on pakko, niin sekin automaattisesti toimii.
Sosiaalisuus-oppitunnit eivät toimi, koska heille, jotka sitä tarvitsisivat ei voi sitä opettaa epämiellyttävssä ympäristössä. Toinen syy miksi se ei toimi on tietty tuntimäärä koulussa. Mitä ottaisit pois tuon tieltä? Kolmas syy on kustannukset: Tätä ei voida luennoida kuten muita aineita, koska monimutkaisemi asia kuin teoria, mitä voit lukea hyväksyä muutamat lainalaisuudet, pienryhmäopetus on välttämätöntä, joka maksaa selvästi enemmän.
Eipä ole nyrkkeilyesimerkkiä aikaisemmin näkynyt, "annoin jo muitakin esimerkkejä" oli siis vale. Pyysin esimerkkejäsi vain, koska tiesin kyllä ettet ollut antanut niitä kuin tuon yhden, itsesi. Yksilötasolla tapahtuvat suunnanmuutokset ovat tietysti hieno asia, mutta irrelevantteja keskustelun kannalta. Niistä ei voi vetää johtopäätöksiä kaikkiin ihmisiin toimivina ratkaisuina.
"Ihmistä voi kasvattaa vaikka perhe olisi kasvattanut huonosti, jos hän tiedostaa, että kasvatuksensa ei ole hyvä ja kokee haluavansa muutosta asian tilaan."
Siksi heille tulisikin opettaa, että miksi kunnioitus yms. ovat tärkeitä ja täten motivoida heitä opettelemaan käyttäytymistä. Kuten muissakin aineissa.
"Mitä tulee poliisivaltioon, niin väite oli "täysin standardisoitu kasvatus ei onnistu ilman sitä". Teitkö "olkiukon"?"
Tämä on juuri osa olkiukkoasi. Käytät käsitteitä kuten "täysin standardisoitu kasvatus" saadaksesi asian kuulostamaan monimutkaiselta ja utopistiselta. Nyt meidän tulee erottaa sosiaalisten taitojen ja käyttäytymisen opettaminen (eli tiedon antaminen, motivoiminen, ajatusten luominen jne.) tästä sinun olkiukostasi, joka on jokin poliisivaltioon johtava totaalisen kontrollin alla oleva aivopesu.
""Maailmassa on jengiongelmia juuri sen takia kun nuo ihmiset eivät saa sitä kasvatusta mistään". Siihen tuo väitteeni viittaa. Kasvatusta on kyllä varmasti saatu, vaikka peruskoulusta jossei kotoa, mutta ilman omaa tahtoa ei muutosta tapahdu."
Eivät he ole saaneet järjestelmällistä kasvatusta. Sivuutat myös sen faktan, että esimerkiksi urheiluseuroissa saatu kasvatus on pitänyt useita kaidalla tiellä.
"Sillä ei ole mitään väliä mitä minä lasken väkivallaksi ja mitä en, aihe ei käsittele sitä. Väite oli, että ilman kontrollia kasvatuksen yhtenäistäminen ei onnistu, ja että väkivalta on aina ollut tiiviisti yhteydessä kontrolliin."
Älä muuta väitettäsi. Tämä osoittaa, että olet huomannut virheesi. Aiemmin sanoit, ettei kontrollia ole ilman väkivaltaa ja nyt väität että se on ainoastaan tiiviisti yhteydessä siihen. Eli onko kaikki kontrolli väkivaltaa vai ei? Ja tottakai sinun määritelmäsi väkivallasta on täysin relevantti kun puhumme väkivallasta ehdoillasi. Joten määrittele väkivalta tai keskustelun jatkaminen mielekkäästi on mahdotonta.
"Ihmisellä EI ole kykyä oppia eroon sosiaalisista peloistaan ELLEI ympäristö ole siihen suotava! Ja ymäpristö ei tule KOSKAAN olemaan täysin suotava kaikille, ellei sitä kasvatusta ole standardisoitu, jota ei voida saavuttaa ilman kontrollia ja sitä kautta ilman poliisivaltioita."
Niin, ja samoin kaikkien aineiden opiskelu on täysin epäoptimaalista ilman suotavaa ympäristöä. En pärjännyt yhdessä koulussa kiusaamisen takia ja se todistaa, että ongelma on kaikissa aineissa, ei vain tässä hypoteettisessa sosiaalisessa aineessa.
"Poliisivaltio ja nikkeliburana eivät ole olkinukkeja, koska ne eivät parodioi sinun argumenttiasi mitenkään. Ne ovat välttämätöntä jatkumoa skenariollesi. Toki "nikkeliburana" on leikkimielinen ilmaus, mutta ei sana "väkivalta" sen valheellisemmaksi tekisi."
Ovat osa olkiukkoasi.
"Koulupakko toimii, koska kansa ei sitä vastusta. Koitappa ottaa vastasyntynyt lapsi "kasvatuskeskukseen" pois vanhemmilta ja kokeile vastustetaanko sitä. Se, että X on pakko ja toimii ei tarkoita, että jos Y on pakko, niin sekin automaattisesti toimii."
Tämä on edelleen osa olkiukkoasi. Nyt ei ole kysymys mistään totaalisen kontrollin aivopesusta vaan nuorten ja lasten valistamisesta.
"Eipä ole nyrkkeilyesimerkkiä aikaisemmin näkynyt, "annoin jo muitakin esimerkkejä" oli siis vale. Pyysin esimerkkejäsi vain, koska tiesin kyllä ettet ollut antanut niitä kuin tuon yhden, itsesi."
Et vain lukenut tarpeeksi tarkasti. Mainitsin jo aiemmin nyrkkeilyseurat, joten perehdy ennen kuin väität valheeksi.
En jaksa enää väitellä samasta aiheesta. Perehdy aiheeseen ja kun kykenet erottamaan ehdotukseni ja siitä luomasi olkiukon toisistaan, tule keskustelemaan ehdotuksestani. Yritän hengitellä rauhassa, mutta olen nyt joutunut vastaamaan samaan olkiukkoon useamman kerran ilman mitään vaikutusta, joten pysy omassa olkiukossasi ja todistele itsellesi miten se on täysin mahdotonta toteuttaa. Yritin ainakin.
"Täysin standardisoitu kasvatus", mitä monimutkaista siinä nyt käsitteenä on? Utopistista se kyllä on, sitä en kiellä. Poliisivaltio ei edelleenkään ole mikään olkiukko, vaan ainoa looginen jatkumo sinun skenariollesi. Koita nyt päästä siitä olkiukosta yli. Et voi saavuttaa standardisoitua kasvatusta ilman kontrollia. Jos väität muuta, kerro miten niin voidan haudata koko poliisivaltio-jatkumo samalla.
Jengiläiset eivät ole saaneet järjestelmällistä kasvatusta? Eivät tietenkään, siksi heidän kasvatus onkin kussut. Itse olet koko ajan väittänyt, että 1 auktoritäärinen hahmo riittää korjaamaan koko aikaisemman elämän kusseen kasvatuksen. Ja minä olen sen kieltänyt. Miten nyt yhtäkkiä koitat väittää samaa kuin minä ja käyttää sitä minua vastaan?
...Kaikki kontrolli ei ole väkivaltaa. Kontrolli, jota sinun skenariosi olettaa loisi väkivaltaa, jolloin ilman väkivaltaa se ei toimisi. Tässä tulee sinun argumenttiesi ongelma: otat väitteeni pois kontekstistaan ja käytät niitä pirstoloituina. Minun kaikki argumentit aiheesta ovat olleet juurikin yhteydessä tähän oletettuun poliisivaltio-skenaarioon. Minun määritelmä väkivallasta on yhdentekevä, jos olet eri mieltä niin puhumme täysin eri asiasta.
Kouluaineet pohjautuvat pitkälti teoriaan ja sen opiskeluun. Asioilla on yksinkertaiset lainalaisuudet, ja jossei ole, niin asiaa yksinkertaistetaan tarpeeksi, jotta on. Sosiaalisuus on monitahoinen asia, jonka monimutkaisuus ei ole sopivaa koulumaailmaan. Ainoa tapa saada siihen jotain tolkkua, on juurikin nämä mainitsemani optimoinnit, jotka eivät ole realistisia maaleja. Sosiaalisuuden ja matematiikan opetusta ei voi verrata toisiinsa, millään.
Anna suora lainaus tuosta nyrkkeilystä, joka on ollut osa meidän keskustelua. Kerro myös postaus ajankohta, niin ko. kommentti löytyy helpommin.
Mutta OK, ei väitellä, solmussa tämä onkin jo. Ehdotuksesi ja minun esittämät vaatimukset (eli sen looginen jatkumo) sille, jota sinä kutsut olkiukoksi, ovatkin eri asia. Et ole esittänyt miten vältät tämän jatkumon (eli se, mitä sinä kutsut olkiukoksi), toistat vain että se on olkiukko. Miten kuvittelet saavasi vaikutusta aiheeseen, jos et edes perustele miksi tämä olisi olkiukko, varsinkin kun kiellän sen olevan, ja kerron sinulle mitä se on. Koko argumentointisi perustui tuohon olkiukkoon kun puoleen väliin suunnitellun skenariosi ongelmat tuodaan esille. Todistele sinä itsellesi, että minun esittämät ongelmat on olkiukkoja, helpompi kai se on kuin hyväksyä, että ideasi on hyvin puutteellinen.
Ideani on puutteellinen, jos se ei olisi puutteellinen, niin en keskustelisi siitä täällä vaan korkeammilla tasoilla. Ja kyllä, sinä yhdistät ehdotukseni omassa päässäsi olevaan täysin absurdiin, poliisivaltiota vaativaan utopistiseen "standardisoituun kasvatukseen", josta ei ole puhuttu mitään. Kun hyökkäät sitä vastaan, olet luonut olkiukon. Selvitän nyt viimeisen kerran ja sitten saat hyökkäillä olkiukkojasi vastaan keskenäsi:
""Täysin standardisoitu kasvatus", mitä monimutkaista siinä nyt käsitteenä on?
-Sitä, ettet selitä mitä se tarkoittaa. Miksi sen tulee olla "täysin standardisoitua"? Mikään oppiaine ei ole täysin standardisoitua, eikä sellaista asiaa Suomen koulujärjestelmässä edes ole. Meillä oli rinnakkaisluokilla ihan erilaiset oppitunnit kaikissa aineissa. Toistan, täysin standardisoitu kasvatus on oma olkiukkosi. Minä toivon tunteja, joissa opetellaan keskustelua, käyttäytymistä, etikettejä ja tapoja selvitä sosiaalisista tilanteista.
VÄÄNNÄN RAUTALANGASTA SINULLE, MIKSEI KYSEESSÄ OLE MIKÄÄN TOTAALINEN KONTROLLIJÄRJESTELMÄ, VAAN OPPIAINE MUIDEN JOUKOSSA:
Verrataan sitä biologiaan. Meillä on nyt kasvatuksen tunti ja biologian tunti. Meillä on Pertti biologian oppilaana ja Pate kasvatuksen oppilaana. Kasvatuksen tunti alkaa ja Pate ei suostu uskomaan mitään tunnilla annettuja käyttäytymismalleja. Hänet on kasvatettu huonosti, eikä häntä kiinnosta tuollainen "paska". No, tämä on Paten oma valinta eikä jatkotoimenpiteisiin ole mahdollisuutta ilman poliisivaltiota. >Olemme varmasti tähän mennessä samassa veneessä.< No, nyt alkaa Pertin biologiantunti. Opettaja opettaa Pertin hämmästykseksi evoluutiosta. Pertti vastaa, että Jumala loi Aatamin ja Eevan noin vaan, ei minkään evoluution kautta. Opettaja kunnioittaa Pertin uskoa, mutta kertoo, ettei se kuulu opetussuunnitelmaan. No, meillä on nyt oppilas, joka ei suostu uskomaan oppimaansa eikä opiskelemaan evoluutiota vakaumuksensa/varhaislapsuudessa oppimiensa asioiden takia. Voimmeko vaatia häntä opiskelemaan ja uskomaan oppimaansa?Kyllä/Ei? Jos vastasit Ei, niin tilanteessa, jossa oppilas ei suostu uskomaan sosiaalisuuden tunneilla opetettuja taitoja ei ole mitään ongelmaa mielestäsi. Jos taas vastasit Kyllä, niin kannatat ihmisten painostamista asioiden uskomiseen/oppimiseen ja täten logiikkasi mukaan ainoa jatkumo tälle on totaalinen kontrolli ja poliisivaltio.
Huomaatko nyt olkiukkosi ja syyn siihen, miksen jaksa jankata kokoajan samasta asiasta kanssasi?
"Et voi saavuttaa standardisoitua kasvatusta ilman kontrollia. Jos väität muuta, kerro miten niin voidan haudata koko poliisivaltio-jatkumo samalla."
-Olkiukko edelleen. Jankkaat samasta olkiukostasi. Jos mennään logiikallasi, niin myös biologian oppimäärä vaatii poliisivaltiota kun nuoren maan kreationistit eivät suostu uskomaan evoluutioon ilman poliisivaltion painostusta. Etkö voi käsittää, että kyseessä ei ole mikään olkiukkoasi vastaava valtakunnallinen aivopesu vaan lapsia sosiaalisissa asioissa valistava oppitunti.
"Jengiläiset eivät ole saaneet järjestelmällistä kasvatusta? Eivät tietenkään, siksi heidän kasvatus onkin kussut."
Niin, siksi meidän tuleekin tarjota lapsille kasvatusta, jotta heidän riskinsä ajautua jengeihin saataisiin minimoitua.
"Itse olet koko ajan väittänyt, että 1 auktoritäärinen hahmo riittää korjaamaan koko aikaisemman elämän kusseen kasvatuksen. Ja minä olen sen kieltänyt."
Vaikka tämä onkin järjestelmällisen kasvatuksen kannalta täysin irrelevanttia, niin osoitan väitteesi vääräksi. Muhammad, Mandela, Hitler, Martin Luther King ja Jeesus ovat esimerkkejä henkilöistä, jotka ovat muuttaneet suurten ihmisjoukkojen ajatusmaailmoja täysin lapsuudessa opituista poikkeaviksi. Historia tukee sitä, että yksikin henkilö voi muuttaa suuria ihmismassoja. Ja kuten sanottua, nyt ei ole kyseessä yksi henkilö, vaan oppiaine.
"Miten nyt yhtäkkiä koitat väittää samaa kuin minä ja käyttää sitä minua vastaan?"
-En minä ole väittänyt tässä yhtään mitään, enkä sinua vastaan. On tapahtunut väärinkäsitys.
JATKUU
"Kaikki kontrolli ei ole väkivaltaa. Kontrolli, jota sinun skenariosi olettaa loisi väkivaltaa, jolloin ilman väkivaltaa se ei toimisi. Tässä tulee sinun argumenttiesi ongelma: otat väitteeni pois kontekstistaan ja käytät niitä pirstoloituina. Minun kaikki argumentit aiheesta ovat olleet juurikin yhteydessä tähän oletettuun poliisivaltio-skenaarioon. Minun määritelmä väkivallasta on yhdentekevä, jos olet eri mieltä niin puhumme täysin eri asiasta."
-Ei niin. Sosiaalinen opetus loisi väkivaltaa? :D En ota mitään pois kontekstista, enkä esitä niitä pirstaloituina. Sinun argumenttisi ovat totisesti yhteydessä tuohon poliisivaltioon, joka taas perustuu omaan olkiukkoosi.
"Kouluaineet pohjautuvat pitkälti teoriaan ja sen opiskeluun."
-Riippuu aineesta. Toki monet perustuvat, joka on hyvä, mutta esimerkiksi koko ajattelun perusta, filosofia, on kaikkea muuta kuin yksimielistä teoriaa.
"Sosiaalisuus on monitahoinen asia, jonka monimutkaisuus ei ole sopivaa koulumaailmaan."
-Ei se ole monitahoinen asia. Esimerkkejä:
-Kosketuksen on todistettu lisäävän läheisyyden ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Täten kättely on perusteltu, ja myös vakiintunut tapa osana tervehtimistä.
-Keskimääräisesti ihminen kokee itsensä tärkeämmäksi, mikäli hän saa huomiota.
Täten tervehtiminen ja moikkaaminen on perusteltua ja hyödyllistä.
-Rauhallinen puherytmi luo vaikutuksen tilanteen hallitsemisesta ja se rauhoittaa kuulijaa. Liian laahaava puhe taas häiritsee ja on epäselvää, joten on perusteltua harjoitella sujuvaa, rauhallista ja tasapainoista puhetta.
-Ihmisillä on jäänyt evoluutiosta ns. "personal space", jota tulee kunnioittaa. Suomalaisessa yhteiskunnassa vallitseva "personal space" on taas turhan väljä ja se vastaavasti estää ihmistä tuntemasta toisen ihmisen lämpöä, tuntemaan hänen puheensa värähtelyä, näkemään häntä tarkemmin ja täten olisi tärkeää opetella olemaan ihmisten lähellä rikkomatta heidän "henkilökohtaista ilmatilaansa".
-On perusteltua kunnioittaa muita, sillä se useasti maksaa vastavuoroisena kunnioituksena itsensä takaisin.
-On tyhmää käyttää turhia täytesanoja, kuten "niinku, vittu, pillu, homo, sillee, joo, kyl, sillai, ku, totanoinnii", sillä niillä ei ole mitään merkitystä lauseen kannalta positiivisesti, mutta vastaavasti ne tekevät lauseesta epäselvän ja antavat puhujasta huonon kuvan.
-Huono ryhti ei ole ainoastaan huono terveyden kannalta, mutta se vaikuttaa negatiivisesti myös ihmisen yleisilmeeseen.
jne.
JA JOTTET VOI MENNÄ OLKIUKKOIHISI, NIIN JOUDUN VÄÄNTÄMÄÄN RAUTALANGASTA.
Mikäli oppilas ei halua uskoa näitä yleisesti havaittuja asioita, niin hänen ei tarvitse, kuten heidän ei tarvitse uskoa esimerkiksi evoluutioteoriaa. Se ei kuitenkaan estä meitä valistamasta oppilaita ja pyrkimästä auttamaan heitä sosiaalisessa kanssakäymisessä.
"Ainoa tapa saada siihen jotain tolkkua, on juurikin nämä mainitsemani optimoinnit, jotka eivät ole realistisia maaleja."
-Ehkä siinä totaalisen kontrollin aivopesussa, jota luulet kannattavani, mutta sosiaalisten taitojen opettamisessa ne eivät ole ainoita tapoja eivätkä edes tarpeellisia. Annoin juuri esimerkkejä teoriaopinnoista ja kuten kaikessa muussakin,
oppilaalla on lopullinen valta päättää uskovatko he vaiko eivät. Ei poikkea mistään aineesta tässä asiassa mitenkään.
"Sosiaalisuuden ja matematiikan opetusta ei voi verrata toisiinsa, millään"
-Ei niin ja hyvä niin. Kaikissa aineissa on omat erityisvaatimuksensa ja esimerkiksi matematiikan ja äidinkielen opiskelua ei voi verrata toisiinsa.
"Anna suora lainaus tuosta nyrkkeilystä, joka on ollut osa meidän keskustelua. Kerro myös postaus ajankohta, niin ko. kommentti löytyy helpommin."
- 2.1.2013 23:05
"Mutta OK, ei väitellä, solmussa tämä onkin jo. Ehdotuksesi ja minun esittämät vaatimukset (eli sen looginen jatkumo) sille, jota sinä kutsut olkiukoksi, ovatkin eri asia.
Et ole esittänyt miten vältät tämän jatkumon (eli se, mitä sinä kutsut olkiukoksi), toistat vain että se on olkiukko. Miten kuvittelet saavasi vaikutusta aiheeseen, jos et edes perustele miksi tämä olisi olkiukko, varsinkin kun kiellän sen olevan, ja kerron sinulle mitä se on. Koko argumentointisi perustui tuohon olkiukkoon kun puoleen väliin suunnitellun skenariosi ongelmat tuodaan esille. Todistele sinä itsellesi, että minun esittämät ongelmat on olkiukkoja, helpompi kai se on kuin hyväksyä, että ideasi on hyvin puutteellinen."
Ideani on puutteellinen? Kyllä!
Argumentointisi perustuu olkiukkoon? Kyllä!
Olen viimeistään tässä viestissä tehnyt kantani selväksi ja saat sen jälkeen taistella olkiukkojasi vastaan mikäli niin haluat. Nyt ei ole kyseessä se, etten sietäisi eriäviä mielipiteitä, en vain jaksa kokoajan taistella samaa olkiukkoa vastaan. Esimerkiksi 'Israelin tukija' ja 'Eräs trotskilainen' ovat eri mieltä kanssani, mutteivat ainakaan luo täysin absurdeja mielikuvia jostain poliisivaltiosta sosiaalisen opetuksen johdosta.
Adios, kaikkea hyvää sinulle.
Hui helvetti mikä essee...luen sen kyllä, enkä vastaa enää takaisin
Kaikkea hyvää sinnekkin x)
Koululiikunta kaipaa minunkin mielestäni muutosta, mutta oppilaita ei voida velvoittaa liikkumaan vapaa-ajalla useita tunteja viikossa, sillä useimmilla ei yksinkertaisesti ole aikaa siihen.
Korkeiden tavoitteiden asettaminen saattaisi lisäksi huonontaa huonokuntoisten oppilaiden itsetuntoa. Oppilaat ovat liikunnassa aivan eri tasoilla. Toiset ovat harrastaneet telinevoimistelua 4-vuotiaasta asti ja toiset eivät ollenkaan. Tämä aiheuttaisi varmasti alemmuuskomplekseja niille, jotka eivät koe pystyvänsä yltämään tavoitteisiin.
Minäkin saisin varmasti ehdot näistä aineista.
"Koululiikunta kaipaa minunkin mielestäni muutosta, mutta oppilaita ei voida velvoittaa liikkumaan vapaa-ajalla useita tunteja viikossa, sillä useimmilla ei yksinkertaisesti ole aikaa siihen."
Miksei voida? Oppilaita velvoitetaan opiskelemaan kokeisiin, lukemaan läksyjä ja tekemään projekteja. Miksi se raja tulee yhtäkkiä vastaan kun pitäisi nostaa perse penkistä ja lähteä lenkille?
"Korkeiden tavoitteiden asettaminen saattaisi lisäksi huonontaa huonokuntoisten oppilaiden itsetuntoa."
Ei se kunto parane itkemällä. Ja kyllähän se itsetunto heikkenee silloinkin kun matematiikassa tai englannissa asetetaan tavoitteet joihin ei yllä.
"Oppilaat ovat liikunnassa aivan eri tasoilla."
Kuten kaikissa muissakin aineissa.
"Toiset ovat harrastaneet telinevoimistelua 4-vuotiaasta asti ja toiset eivät ollenkaan."
Ensimmäiseltä luokalta kun aloitetaan liikunta nousujohteisesti, ei kukaan jää surkeaan kuntoon ja jos aina vain pelkää sitä, ettei pärjää liikunnassa niin eräänä päivänä onkin tilanne, jossa katuu kun ei aloittanutkaan sitä urheilua. Jos olet vaikka 15 ja itket siitä miten muut ovat kovemmassa kunnossa, niin tulet 25 harmittelemaan sitä ettet aloittanut kymmenen vuotta sitten. Mieti millaisessa kunnossa olisit kymmenen vuoden harjoittelulla! Ja koulu pitäisi muuttaa kaikissa aineissa kannustavammaksi. Eli ei tule hävetä sitä, ettei pärjää liikunnassa vaan sitä ettei viitsi edes tähdätä tavoitteeseen.
"Tämä aiheuttaisi varmasti alemmuuskomplekseja niille, jotka eivät koe pystyvänsä yltämään tavoitteisiin."
Poikkeaako millään tavalla muista aineista?
"Minäkin saisin varmasti ehdot näistä aineista."
Minäkin sain muutamasta aineesta ehdot ADHD:ni johdosta. En pystynyt keskittymään, mutten kuitenkaan väitä matematiikkaa vapaudenriistoksi tai kiusaamiseksi vaikken siellä jaksanutkaan keskittyä riittävästi.
Se ongelma onkin siinä, että muista aineista ei voida karsia tunteja pois, joten oppilaiden tulisi hoitaa läksyjen ja projektien lisäksi myös liikunnanläksyt.
Liikunnassa osaamattomuus näkyy selvemmin kuin muissa aineissa. Matematiikantunnilla tietämättömän oppilaan ei ole pakko vastata, (tai ei ainakaan pitäisi olla) mutta liikunnantunnilla huonokuntoisen on pakko juosta cooper, ja motorisesti lahjattoman pakko tehdä käsilläseisonta.
Olisi hatunnoston arvoinen suoritus saada tavoitejärjestelmä toimimaan ilman, että tavoitteisiin yltämättömät oppilaat eivät joutuisi pilkatuiksi.
Lisäksi sosiaalisen kanssakäymisen tunneilla olisi pakko tarjota tukiopetusta muunmuassa autismin kirjon häiriöistä kärsiville oppilaille, ja muillekin selkeästi vaatimukset alittaville. Tätä varten tarvittaisiin luultavasti neuropsykologin (tai vastaavan) koulutuksen saanutta avustajaa. Kuka hoitaisi kustannukset?
"Se ongelma onkin siinä, että muista aineista ei voida karsia tunteja pois, joten oppilaiden tulisi hoitaa läksyjen ja projektien lisäksi myös liikunnanläksyt."
Miksi ei voida ja mitä se haittaisi vaikka tulisi lisää läksyjä? Liikunnalle on lisätarve ja jostain on pakko saada sille tilaa.
"Liikunnassa osaamattomuus näkyy selvemmin kuin muissa aineissa. Matematiikantunnilla tietämättömän oppilaan ei ole pakko vastata, (tai ei ainakaan pitäisi olla) mutta liikunnantunnilla huonokuntoisen on pakko juosta cooper, ja motorisesti lahjattoman pakko tehdä käsilläseisonta."
Ei ole pakko seisoa käsillään tai ei ainakaan pitäisi olla. Mitä tulee cooperiin, niin kyllä jokainen saa 2900 mikäli viitsii yrittää. Ja liikunnassa ei osaamattomuus näy yhtään selvemmin. Kuvaamataidossa kaikki näkevät surkean työn, matematiikassa kaikki kysyvät koenumeroa ja jos ei vastaa niin tietävät saaneen huonon numeron ja niin edespäin.
"Olisi hatunnoston arvoinen suoritus saada tavoitejärjestelmä toimimaan ilman, että tavoitteisiin yltämättömät oppilaat eivät joutuisi pilkatuiksi."
Siksi meillä onkin paljon työtä. On kuitenkin huvittavaa esittää, että liikunta olisi jotenkin poikkeuksellinen. Kaikki aineet johtavat itsetunnon romahtamiseen niillä jotka eivät pärjää ja koko koulujärjestelmä tulee muuttaa. Liikunta mukaanlukien.
"Lisäksi sosiaalisen kanssakäymisen tunneilla olisi pakko tarjota tukiopetusta muunmuassa autismin kirjon häiriöistä kärsiville oppilaille, ja muillekin selkeästi vaatimukset alittaville."
Ei poikkea mitenkään muista aineista. Kehitysvammaiset eivät opiskele samoilla matematiikantunneilla kuin muut. Miksi tämä aine sitten olisi sellainen, jossa erityisoppilaiden osallistumattomuus olisi ylitsepääsemätön este?
" Tätä varten tarvittaisiin luultavasti neuropsykologin (tai vastaavan) koulutuksen saanutta avustajaa. Kuka hoitaisi kustannukset?"
Kuka hoitaa ADHD-oppilaiden, kehitysvammaisten, masentuneiden, lukihäiriöisten, kiusattujen, autistien ja muiden erityistarpeita vaativien oppilaiden erityisjärjestelyt? Tulisiko se raja vastaan juuri tässä vaiheessa?
Tarkoitin, että nykyisten tehtävien päälle pinotut liikunnanläksyt olisivat liikaa, sillä oppilailla on jo valmiiksi niin paljon töitä. Minä teen läksyt välitunneilla, joten minulle jää enemmän vapaa-aikaa, mutta monet käyttävät pelkkiin ruotsinläksyihin jopa puoli tuntia päivässä, eli yhteensä keskimäärin kaksi tuntia päivässä pelkkiin läksyihin.
"Kehitysvammaiset eivät opiskele samoilla matematiikantunneilla kuin muut."
Minä ainakin opiskelen. Saan matikasta kymppejä, mutta toisen ihmisen tervehtiminen saattaa olla ylivoimaisen vaikeaa. Mitä tämä kertoo meille? Että oppilaita ei voida yksioikoisesti niputtaa ryhmiin "normaalit" ja "kehitysvammaiset."
Minun luokallani muuten pilkataan niitä, jotka saavat hyviä numeroita kokeista. Liikuntatunnit ovat ainoa poikkeus, sillä siellä pilkataan epäonnistujia.
Kaikki fyysisesti terveet voisivat luultavasti yltää 2900:n cooperissa, mutta yleisurheilua harrastava oppilas yltää siihen jo, kun taas huonokuntoisen oppilaan täytyisi harjoitella päivittäin, eikä sekään välttämättä riittäisi. Myönnän, että muissakin aineissa on havaittavissa tällaista, mutta en ole vielä törmännyt tilanteeseen, jossa joku oppilas osaisi kaikki kurssin asiat ensimmäisenä päivänä, mutta toinen oppilas hänen luokaltaan ei osaisi edes yhteenlaskua.
Ehdottamasi kaltainen järjestelmä tulisi ainakin ottaa käyttöön asteittain, tai vaihtoehtoisesti niin, että vuoden x jälkeen syntyneitä opetettaisiin sen mukaan ja muita oppilaita vanhan järjestelmän mukaan.
"Tarkoitin, että nykyisten tehtävien päälle pinotut liikunnanläksyt olisivat liikaa, sillä oppilailla on jo valmiiksi niin paljon töitä. Minä teen läksyt välitunneilla, joten minulle jää enemmän vapaa-aikaa, mutta monet käyttävät pelkkiin ruotsinläksyihin jopa puoli tuntia päivässä, eli yhteensä keskimäärin kaksi tuntia päivässä pelkkiin läksyihin."
Eli nyt jo marginaalikielikin on liikuntaa tärkempi?
"Kehitysvammaiset eivät opiskele samoilla matematiikantunneilla kuin muut."
"Minä ainakin opiskelen. Saan matikasta kymppejä, mutta toisen ihmisen tervehtiminen saattaa olla ylivoimaisen vaikeaa. Mitä tämä kertoo meille? Että oppilaita ei voida yksioikoisesti niputtaa ryhmiin "normaalit" ja "kehitysvammaiset.""
Nimenomaan. Osa kehitysvammaisista pärjää, osa ei. Riippumatta aineesta, on erityistarpeita vaativille tarjottava
"Minun luokallani muuten pilkataan niitä, jotka saavat hyviä numeroita kokeista. Liikuntatunnit ovat ainoa poikkeus, sillä siellä pilkataan epäonnistujia."
Minun luokallani ei. Etenkin englannintunneilla pilkattiin huonosti pärjääviä. Pärjäsin englannissa hyvin, joten en kokenut tätä itse mutta huomasin kyllä. Liikuntaan panostavia pilkattiin ihan yhtä paljon/vähän kuin muihinkin aineisiin.
"Kaikki fyysisesti terveet voisivat luultavasti yltää 2900:n cooperissa, mutta yleisurheilua harrastava oppilas yltää siihen jo, kun taas huonokuntoisen oppilaan täytyisi harjoitella päivittäin, eikä sekään välttämättä riittäisi. Myönnän, että muissakin aineissa on havaittavissa tällaista, mutta en ole vielä törmännyt tilanteeseen, jossa joku oppilas osaisi kaikki kurssin asiat ensimmäisenä päivänä, mutta toinen oppilas hänen luokaltaan ei osaisi edes yhteenlaskua."
Yleisurheilua harrastava pääsee siihen ilman kouluakin, kuten matematiikkakerhoissa käyvä osaa ilman kouluakin kaikki peruskoulun tehtävät.
Kyllä meillä oli ensimmäisellä luokalla oppilaita, jotka osasivat lukea sujuvasti, tavuttaa ja kirjoittaa aikuismaisesti jo ensimmäisenä koulupäivänä ja vastaavasti niitä, jotka eivät osanneet vuoden loppuunkaan mennessä.
Ite en koulussa ollut mikään liikunnan ihannoitsija, mutta aikuisiän koitettua aloin liikkua ihan ilman kenenkään kehoitusta. Piti vain löytää se oma juttu, mitä halusi tehdä. Itselle rullaluistelusta tuli rakas harrastus, ja se on säilynyt. Lisäksi käyn talviaikaan uimassa, ja pyrin uimaan aina vähintäänkin 1000m, mieluummin sen 1300-1500m. Kesäisin luistelulenkit ovat 25-50 km:n mittaisia. Viime kesänä luistellen tuli matkaa taitettua sellaiset 1400 km tjsp.
En pitänyt koulussa monistakaan aineista joista olen nyt kiinnostunut. Eli voi olla niin, että löytää vasta vanhemmalla iällä sen oman jutun, mutta jos jätetään kaikki sen varaan, että etsikööt sitten aikuisena, niin koulu voidaan lopettaa ja se olisi suuri riski.
Oon aivan samaa mieltä "valistajan" kanssa. En ole urheiluhullu, hikke tai muu äärilaidan tyyppi. Ymmärrän mitä ajat takaa. On hyvä että tälläisiä ideoita on. Liikunta on yhtä tärkeää kuin opiskelu ja mielenterveys tärkeää. Jos tämä järjestelmä otettaisiin se vaatis vaivaa toteuttaa se mutta se on loistava kun ajattelee kuinka paljon saamme ihmis elämiä raiteelleen
Sä tajusit mun pointin väärin, tai vaan halusit tajuta. En ajanut takaa mitään tuollaista. Liikunta alkoi aineena kiinnostaa, kun olin ammattikoulussa, ja sitten oman jutun löytymisen kautta. Kaikki eivät ole liikunnallisia, eivätkä tule sitä olemaan.
Ymmärsin pointtisi ihan täysin, mikä on ongelmana?
Sanoin vaan, että liikunnan löytämistä ei voida jättää lasten vastuulle, vaan meidän tulee ohjata heitä kuten muissakin aineissa. Liikunta on kuitenkin keskivertoihmisen arjessa huomattavasti merkittävämpi asia kuin esimerkiksi kuvaamataito, musiikki, biologia, kemia tai fysiikka.
Tehtyäni juuri biologian lukionläksyjä tajusin tärkeysjärjestyksen vinksahtaneisuuden. Miksi me käytämme näin paljon aikaa joihinkin mitokondrioihin? Eikö fyysinen terveys ja siitä huolehtiminen ole huomattavasti ajankohtaisempaa, hyödyllisempää ja käytännöllisempää kuin biologian koukerot?
Tuli niinsanottu herääminen. Voin siis muuttaa vastaustani 'Eräälle trotskilaiselle' :
Jos liikunnanopetukseen ei löydy tarpeeksi aikaa (mitä tosin löytyy, muttei siitä sen enempää), niin miksemme ottaisi sitä aikaa esimerkiksi biologiasta? (tai ruotsista, kuvaamataidosta, musiikista, fysiikasta tai kemiasta)
Eikö "fyysinen terveys" kuulu enemmän terveystietoon kuin biologiaan. "Mitokondriot" ja solut yleisesti kuuluvat melko olellisesti biologiaan, koska ne selittävät mistä ihminen/eläimet koostuu ja mielestäni on yleissivistystä tietää tuman, mitokondrion, soluliman, soluseinän/solukalvon ja kromosomin merkitykset. Aloitusviestin kohta 2) tieto/viisaus kuuluu merkittävänä osana biologiaan.
Biologiassa opetettakoon eläinten-, ihmisen- ja kasvienkoostumus, ravinto, lisääntyminen (osittain), symbioosi (ja muu perussanasto), jne...
Terveystiedossa voidaan käsitellä "fyysistä-, psyykkistä- ja sosiaalistaterveyttä", sekä niiden ylläpitoa.
Kuuluu, enkai muuta väittänytkään.
Mutta nyt oli kyseessä se, että miksi biologia on tärkeämpää kuin liikunta? Liikunta vaikuttaa ratkaisevasti jokaisen henkilön elämään, biologian koukerot ovat taas merkittäviä ainoastaan erikoistuessa biologiaa vaativaan alaan.
Nyt ollaankin sit jo jännän äärellä. Eli vaikka sun omasta mielestä biologia on aineena turha. Niin esim. sellaiselle henkilölle se ei ole, joka aikoo hakea vaikka lääkikseen tai vaikka haluaa lähteä opiskelemaan biologiaa syvällisemmin. Esim. valmistuakseen biologian opettajaksi. Ihmisen on kyllä hyvä tietää ihmiskehon toiminnasta edes jotain, vaikka lähes varmuudella sillä tiedolla ei peruskoulun- ja lukon jälkeen tekisikään mitään. Aineena biologia on kuitenkin kohtuullisen helppo, itsellä on ollut kyseisen aineen numerona 9 peruskoulun päästötodistuksessa. En mitenkään erityisemmin panostanut siihen.
"Nyt ollaankin sit jo jännän äärellä. Eli vaikka sun omasta mielestä biologia on aineena turha. Niin esim. sellaiselle henkilölle se ei ole, joka aikoo hakea vaikka lääkikseen tai vaikka haluaa lähteä opiskelemaan biologiaa syvällisemmin."
-Nimenomaan heille, jotka erikoistuvat. Mutta me emme voi perustaa kaikkien opiskelua siihen, mihin osa tahtoo erikoistua.
"Ihmisen on kyllä hyvä tietää ihmiskehon toiminnasta edes jotain, vaikka lähes varmuudella sillä tiedolla ei peruskoulun- ja lukon jälkeen tekisikään mitään. "
-Toki, mutta esimerkiksi yksi tehokas oppitunti viikossa 5 viikon ajan riittäisi kattamaan biologiasta vaadittavat tiedot. Nyt sitä on ala-asteelta yläasteelle viemässä aikaa tärkeämmiltä asioilta.
"Aineena biologia on kuitenkin kohtuullisen helppo, itsellä on ollut kyseisen aineen numerona 9 peruskoulun päästötodistuksessa. En mitenkään erityisemmin panostanut siihen."
-Se on helppoa sinulle, kuten liikunta on helppoa joillekin. Et voi sanoa jonkin aineen olevan helppoa, sillä toiset ovat lahjakkaita toisissa aineissa. Minulle se ei ollut helppoa muutaman muun nippelitietoa sisältävän aineen kanssa ja sen takia peruskouluni alkoi mennä alamäkeä. En jaksa käyttää kaikkia henkisiä voimavarojani jonkin täysin turhan tiedon oppimiseen, kun voisin samaan aikaan opiskella jotakin tärkeää, kuten filosofiaa, matematiikkaa, äidinkieltä, englantia, terveystietoa tai liikuntaa.
Opetuksen sisällön käytännöllisyyden tulisi olla tärkeysjärjestyksessä sen helppoutta edellä. Liikunta on merkittävä asia jokaisen terveydelle ja elintasolle, vaikkei se olisikaan kaikille helppoa. Vastaavasti esperanton opiskelu olisi suurimmalle osalle helppoa, onhan se kenties maailman helpoin kieli, mutta se veisi aikaa tärkeämmiltä asioilta.
Puhut ihan asiaa, mutta esim. tuo, että liikuntaa pitäisi lisätä (se onnistuisi vain vähentämällä muiden aineiden tunteja) ... mahdotonta, jos haluaisi saada opetettua oppilaille tietoa/ kehittää älyä ja sillain, koska nytkään ei lähellekkään kaikki suoriudu perusasioista kirjallisissa kokeissa, niin että jos vielä lohkaistaisiin kirjallisista aineista pois, ei lapset/teinit (varsinkaan teinit) oppisi paljoakaan niistä.... Tällä tavalla yleisesti ajatellen
Se voisi toimia jos vähentäisimme muista aineista ei niin tärkeää tietoa pois ja ne opetettaisiin vaikka tiettyyn alaan kohdistuvassa opistossa. Pitäisi katsoa kaikkien aineiden sisältö ja karsia jokaisesta aineesta pieniä osia pois
Olen samaa mieltä Qhj:n kanssa. Moni aine on täynnä sisältöä, joka merkitsee ainoastaan erikoistuessa kyseistä ainetta vaativalle alalle. On järjetöntä ja turhaa käyttää resursseja esimerkiksi jonkin alkaalipariston ja banaanin reaktion muistamiseen. Koulu voisi sisältää esimerkiksi seuraavat aineet:
Filosofia (kaiken älyllisen perusta; sisältää niin logiikan, lähdekritiikin, ajattelumallit kuin argumentointitavatkin),
matematiikka (sanomattakin selvä),
äidinkieli (parantaa ilmaisukykyä niin verbaalisesti kuin tekstinkin muodossa),
englanti (auttaa kansainvälistymisessä ja luomaan kontakteja internetissä)
liikunta (kaiken fyysisen perusta ja filosofian ohella terveen kokonaisuuden kulmakivi).
Näiden lisäksi voisi olla kaksi ainetta, joista toinen sisältäisi elämään vaadittavia taitoja (sisältäisi esimerkiksi oppeja sosiaalisesta käyttäytymisestä, kodinhoidosta, ruuanlaitosta) ja toinen sitten jotain "yleissivistystä", tai miksi sitä kutsutaankaan (esimerkiksi jotain biologian, historian, fysiikan, kemian, yhteiskuntaopin, uskontojen (ei siis tätä pelkästään Ev. Lut. Kirkon opetusta), maantiedon ja kulttuurien keskeiset asiat). Sitten voitaisiin ottaa lisäksi jotain syventäviä kursseja, joissa opiskeltaisiin soluliman pinta-alaa, banaanien emäksisyyttä, somalien keskipituutta, turkkilaista venearkkitehtuuria, pohjoiskorealaisten kansansairauksia mikäli ne kiinnostavat.
Näin me vähentäisimme koulun kestoa, saisimme vapautettua resursseja tärkeämpään tietoon ja esimerkiksi luokallani oli itseni lisäksi useita henkilöitä, joiden kouluinnostus kaatui turhaan nippelitietoon.
Tottakai sosiaaliset taidot ovat tärkeitä, mutta koulu ei voi, eikä sen tarvitse kouluajan ulkopuolella puuttua lapsen kasvatukseen. Opettaja ei ole poliisi, mielenterveyslääkäri, eikä terapeutti. Nämä asiat eivät kuulu opettajan ammattiin. Ajatus liikunnan lisäämisestä on hullu. En tietenkään tarkoita että liikunta olisi huono asia, ehen, mutta se että oppilaan tulisi vapaa-ajallaan osallistua liikuntatoimintaan on aivan outoa. Eihän oppilaan tarvitse lukuaineissakaan panostaa kouluun, jos hän ei tahdo. Jos hän pääse läpi niin siinä se. Vapaa-aikaa ei tähän mene.
Loppuun vielä. Koulussamme oli tälläinen pidrnnetty välitunti jolloin oli pakko liikkua. Murrosikäiset teinit eivät liikunnasta kuitenkaan kiinnostuneet. Ja vuorovaikutustaitoja kehitetään hieman kaikkilla tunneilla, ja kyllähän käytösnumeroakin arvioidaan. Mutta vielä kerran OPETTAJA EI OLE terapeutti tai liikuntaohjaaja. Koulun vaikutusvalta loppuu/työn kuvaan ei kuulu puuttua oppilaiden elämään koulun loputtua.
Tähän haluaisin sanoa mielipiteeni ajatuksesta "oppilas saa valita aineet joista haluaa tietää nippelitietoa". Väitätkö että ala-asteelainen osaa valita tälläisistä asioista, jos heillekin tätä ajattelit. Eiväthän he mitään haluaisi valita. Yläasteelaiset taas eivät (ehkä) tiedä mikä heistä tulee isona. Joten entä jos oppilas ei olekaan opiskellut biologian nippelitietoa, eikä sitten pystykään ammattiin hakemaan. Hän kun halusi valita kuvaamataidon sen helppouden vuoksi. Kouluissa ei voida järjestää omia oppitunteja yhdelle oppilaalle joka tahtoo oppia nippelitietoja fysiikassa, kemiassa, biologiassa tai historiassa. Se ei olisi taloudellisesti mahdollista. Sen kai sinäkin ymmärrät? Yleensä jotta ryhmä syntyisi ryhmää tarvittaisiin 10-20 oppilasta. Eikös se olisi epäreilua jos oppilas ei voisi saada opetusta tästä aineesta? Liikuntaa on mahdollista harjoitella kotona, äläkä nyt oikeasti ala selittää siitä että biologiaa voi opetella kotonakin jos vain tahtoo. Kyllä perusasiat, mutta ei sitä nippelitietoa.
Kyllä minä oon ite opiskullut internetissä monia aineita ja esimerkiksi juuri maantiedon ja biologian oppimani perustua lähinnä juuri netistä opittuun, vastaavasti koulu ei esimerkiksi opettanut minulle näitä aineita. Opin enemmän itse kuin koulussa joten on ihan hölmöä esittää, kuin koulu olisi jotenkin vaadittava asioiden oppimiseen.
Koulun opetuksista tärkeimmät juuri ensimmäisten vuotten fundamentaalit asiat, kuten yhteenlaskut jne. mutta yläaste perustuu lähinnäkin juuri tähän aktiivisena pitämiseen. Sinne mennään ettei tyystin syrjäydytä ja opitaan vähän kroppaa työelämän maiseen rytmiin.
Mutta aika vähän koulussa oppii alun jälkeen ja jos haluaa tieteitä oppia, niin niitä oppii peruskoulun aikana paremmin juurikin netissä keskustellen ja esimerkiksi juuri netissä etsimällä. nÄin olen kokenut elämässäni ja kai se on lopuksi yksilönlistä.
Minä pahoittelen Suomeani kun en sitä osaa ihan hirveän paljon.