onko se niin..rakkaus

Rakkauttakin on monta lajia, eros, filos ja agape kreikkalsillakin. Ja täällä eroskin jakaantuu moniin lajeihin. Kuka mitäkin tavoittelee. Ensirakkaus on monien melestä eros-rakkauden paras laji. Mutta erilaisista syistä monet, useimmat eivät eivät pysty siinä pysymään.
Jos tavoittelee uutta eros-rakkautta, sen löytäminen vaikeutuu ja ja vaikutus heikkenee niinkuin ensihumalan tenho tai huumauaineen vaikutus kerta kerralta.
Lopulta mikään ei tunnut miltään ja seuraus on vain kyllästyminen ja itseinho.

Toinen vaihtoehto on filos- ystävyyteen perustuva rakkaus, kiintymys, joka on pohjaltaan samaa kuin perheenjäsenten kiintymys tai hyvien ystävien, mutta lisättynä sukupuolten vetovoimalla toisiinsa.

Intialaiset sanovat länsimaalaisten suhteitte, avioliittojen olevan kuin kuuman kattilan panemista kylmälle hellalle, jossa se jäähtyy. Heillä avioliitto on kuin kylmän kattilan laittamista kuumalle hellalle, jossa se koko ajan lämpenee.

Itse kallistun toisen tuntemiseen ja ystävyyteen perustuvaan rakkauteen ennen mitään muita kokeiluja - ne ovat vain haitaksi . Jos tavoittelee pitkää onnea.

On sellaisia ihmisiä, joiden kanssa voi elää

ja sitten

on ihmisiä, joita ilman ei voi elää...


...ja tässä on pieni vivahde ero

Vois niin kuin sanoo, että se on menoo semmonen

Minusta rakkautta on kahdenlaista. On se sellainen miehen-naisen välinen, joka alkaa fyysisenä hormoonimyrskynä, ihastumisesta ja perhosista vatsanpohjalla. Kun se laantuu, astuu tilalle syvä kiintymys, joka vain syvenee jokaisesta voitetusta kriisistä. Rakkaus kahden ihmisen välillä ei ole aina läsnä, on päiviä kun ollaan vain kavereita, ja on päiviä jolloin ei olla edes sitä. Mutta niin kauan kuin tuntee edes huolta toisesta, (esim. miettii eroa muttei halua ottaa sitä askelta koska pelkää satuttavansa toista), niin kauan on myös mahdollista herätä se rakkaus uudestaan talviunestaan. Se riittää että hellittelee toista, panostaa energiansa häneen, vaikkei ehkä niin lämmin fiilis häntä kohtaan aina olisikaan. Kun antaa rakkautta, saa rakkautta. Ellei toinen ole kuollut.

Hankalinta tässä on se, että yleensä ihminen ei halua enää sitä syvää kiintymystä, vaan on kyllästynyt ja haluaa mieluummin ne perhoset.

Näin puhuu eronnut nainen ;)))

Sitten on vielä toinen rakkaus, rakkaus elämään. Se on energia joka virtaa meissä, jota tahtoisin kutsua hetkessä elämiseksi. Se että nauttii ja on kiitollinen ensilumesta, kahvikupista, puiden huminasta tai mistä vaan. Toiset ihmiset hukkaavat tämän rakkauden, kulkevat elämän läpi zombeina etsimässä aina vaan jonkun kohteen rakkaudelle.