tuulessa tempoileva liekin terä
sydämeensä kiinnitetty niin kuin sinä
pehmeästi leikkaa tuulta
sataman lamput heiluvat mustaa syvyyttä vasten
pisarat kiitävät ohi
niin kuin karkaistavan terän hehku
veri syöksyy ja pakahtuu kammioihinsa
kiiltävässä suojassaan kaunis miekka herää kosketukseen;
vedän esiin kylmän terän, nostan tuuliset kuviot kasvojen eteen
ohikiitävässä hetkessä sinä olet ohi
niin kuin sydän leikkaa itsensä
sydämestä irti
sydämeensä kiinnitetty niin kuin sinä
pehmeästi leikkaa tuulta
sataman lamput heiluvat mustaa syvyyttä vasten
pisarat kiitävät ohi
niin kuin karkaistavan terän hehku
veri syöksyy ja pakahtuu kammioihinsa
kiiltävässä suojassaan kaunis miekka herää kosketukseen;
vedän esiin kylmän terän, nostan tuuliset kuviot kasvojen eteen
ohikiitävässä hetkessä sinä olet ohi
niin kuin sydän leikkaa itsensä
sydämestä irti
Vastaukset 5
Vanhimmat
Hei,
uusi vuosi voi alkaa erosta mutta mikä ei tapa, se vahvistaa.. Ero on pieni kuolema ja pienessä kuolemassa suuri tuska. Kauniin viilesti ja viiltävästi(taas kerran) aihetta käsittelit. Mikä on kaunista, ei saa kadota. Kaikkea hyvää uudelle vuodelle, olkoot se uusien kohtaamisten aikaa… Ja runojen, tietysti! :)
Surun kukkia kasvaa vain ilon kukista ja kuten kaikki kukat - kuihtuvat aikaa myöten..
Oma runosuoni kun on tällä hetkellä "kuivilla" lainaan Eeva-liisa Manneria
"Ken niinkuin nyyhkytys käy unen varjoteitä,
ken varjosilmin katsoo lumottuun
- yön hiljaisuuteen oudon lumotuun -
ei tahrata sen unta, kyyneleitä
voi lika maan, ei kade silmä kuun.
(Varjofantasia)
Luin runosta viestin, ihminen on kiinnitetty sydämeensä ja sydän toiseen sydämeen.
Mutta, mikä on "kaunis miekka" ja "kylmä terä" joka erottaa kaksi rakastavaa sydäntä? Se jäi runossahämäräksi, kaiketi tietoisesti. Silti pidin. Kiitokset.
Ilmiselvä fetissi kirjoittajalle.
Lumoava salaperäinen tunnelma. Näissä runoissa on tavoitettu jotain katoamatonta.