kiinnostavat Suomen kohdalla erityisesti. Siinä voisimme viisaat päämme lyödä yhteen ja saada kenties oivalluksiakin!
Tässä pieni katsaus itsenäisyytemme ajan talouteemme.
» Elämmekö itsenäisyyden ajan huonointa jaksoa?
27.12.2013
Antti Kasvio
Suomi on vaurastunut itsenäisyytensä aikana huikeasti, mutta onko kehityksen tahti muuttumassa?
Vuoden 1917 jälkeen talous ei ole kehittynyt tasaisesti. Nopeimmin kokonaistuotanto kasvoi itsenäisyyttä seuranneina kymmenenä vuotena, jolloin kasvu oli runsaat 74 prosenttia.
Suuri luku selittynee toipumisella kansalaissodan kärsimyksistä ja metsäteollisuuden kasvulla.
Myös itsenäisen Suomen taloudellisesti toiseksi paras kymmenvuotiskausi, vuodet 1947–1957, oli jälleenrakennuksen aikaa. Tuolloin maamme kokonaistuotanto kasvoi runsaat 65 prosenttia.
Muina kymmenvuotiskausina kasvu on vaihdellut hieman yli neljästäkymmenestä runsaaseen viiteenkymmeneen prosenttiin lukuun ottamatta kahta selvästi hitaamman kasvun jaksoa.
Talvi- ja jatkosodan sisältämällä kaudella vuosina 1937–1947 kasvu jäi noin viiteentoista prosenttiin, kun taas 1990luvun alun laman sisältämällä ajanjaksolla kasvu oli vain noin 15 prosenttia.
Parhaillaan kuluva kymmenvuotiskausi on kuitenkin omaa luokkaansa. Vuonna 2012 Suomen kokonaistuotanto jäi runsaat kolme prosenttia alle vuoden 2007 tason, ja tämän vuoden aikana pudotusta tullee prosenttiyksikön verran lisää. Koska lähivuosienkin kasvu on todennäköisesti vaatimatonta, kokonaistuotantomme voi jäädä vielä vuonna 2017 eli Suomen juhliessa satavuotista itsenäisyyttään vuoden 2007 tasoa pienemmäksi.
Viimeistään tuolloin on aika miettiä, onko kasvun hidastuminen ohimenevä poikkeama. Vai onko se merkki pysyvästä siirtymästä aikaan, jolloin jatkuvaa kasvua ja lisääntyvää vaurastumista ei voida pitää enää itsestäänselvyytenä?
Jos tulkinta on oikea, päätöksentekijöillä alkaa olla kiire ottaa muutos huomioon myös yhteiskuntapolitiikan tavoitteita ja keinoja määriteltäessä. « HS
Tässä pieni katsaus itsenäisyytemme ajan talouteemme.
» Elämmekö itsenäisyyden ajan huonointa jaksoa?
27.12.2013
Antti Kasvio
Suomi on vaurastunut itsenäisyytensä aikana huikeasti, mutta onko kehityksen tahti muuttumassa?
Vuoden 1917 jälkeen talous ei ole kehittynyt tasaisesti. Nopeimmin kokonaistuotanto kasvoi itsenäisyyttä seuranneina kymmenenä vuotena, jolloin kasvu oli runsaat 74 prosenttia.
Suuri luku selittynee toipumisella kansalaissodan kärsimyksistä ja metsäteollisuuden kasvulla.
Myös itsenäisen Suomen taloudellisesti toiseksi paras kymmenvuotiskausi, vuodet 1947–1957, oli jälleenrakennuksen aikaa. Tuolloin maamme kokonaistuotanto kasvoi runsaat 65 prosenttia.
Muina kymmenvuotiskausina kasvu on vaihdellut hieman yli neljästäkymmenestä runsaaseen viiteenkymmeneen prosenttiin lukuun ottamatta kahta selvästi hitaamman kasvun jaksoa.
Talvi- ja jatkosodan sisältämällä kaudella vuosina 1937–1947 kasvu jäi noin viiteentoista prosenttiin, kun taas 1990luvun alun laman sisältämällä ajanjaksolla kasvu oli vain noin 15 prosenttia.
Parhaillaan kuluva kymmenvuotiskausi on kuitenkin omaa luokkaansa. Vuonna 2012 Suomen kokonaistuotanto jäi runsaat kolme prosenttia alle vuoden 2007 tason, ja tämän vuoden aikana pudotusta tullee prosenttiyksikön verran lisää. Koska lähivuosienkin kasvu on todennäköisesti vaatimatonta, kokonaistuotantomme voi jäädä vielä vuonna 2017 eli Suomen juhliessa satavuotista itsenäisyyttään vuoden 2007 tasoa pienemmäksi.
Viimeistään tuolloin on aika miettiä, onko kasvun hidastuminen ohimenevä poikkeama. Vai onko se merkki pysyvästä siirtymästä aikaan, jolloin jatkuvaa kasvua ja lisääntyvää vaurastumista ei voida pitää enää itsestäänselvyytenä?
Jos tulkinta on oikea, päätöksentekijöillä alkaa olla kiire ottaa muutos huomioon myös yhteiskuntapolitiikan tavoitteita ja keinoja määriteltäessä. « HS
Vastaukset 1
Vanhimmat
Onpa todella ollut kasvu ITSENÄISYYDEN ajalla aivan valtavaa Suomessa!
Lahjakas ja ahkera kansa VIIMEINKIN vapaana verenimijöistään!!!
Sitten EU.
EU:sta voisi ottaa enemmänkin irti:
http://www.aamulehti.fi/Paakirjoitukset/1194864151480/artikkeli/analyysi eu sta voisi ottaa irti enemmankin.html
Onkohan missään ikäryhmässä kykyä keskustella tästä?
Eihän ne hallituksessakaan mitään ymmärrä.
Kaikkialla vedätetään, niin koto-Suomessa kuin Brysselissäkin...