Minne kivitalon eriste kuuluu - ulos vai seinän sisään?

Pääkaupunkiseudun osalta (alle 100 km Vuosaaresta) voidaan todeta, että Saksasta toimitettavat Filigran-betonielementit (seinät ja välipohja yhtä valua) ovat kustannuksiltaan samaa tasoa kuin valuharkkoseinät ja päällä ontelolaatat. Rakennusajassa on toki eroa suurten betonielementtien hyväksi ja aika on rahaa - ainakin kun ajatellaan Suomen lyhyttä rakennuskautta.
Jatkorakentaminen on yksinkertaisempaa kun sähkörasiat ja asennusputket ovat betonielementeissä eikä myöskään kuten oikaisuvaluja ontelolaatoille tai slammauksia muuratuille seinille tarvita.
Lisäksi pitää huomioida kustannusero perustuksien suhteen: Kun seinät muodostavat yhtenäisen valumonoliitin ei alle tarvita kuin tasapaksu laatta - ei siis reunajäykistyksiä tai sokkelianturoita (tasamaalla tai kellarin alla).
Halvin tapa on varmasti muurata lekaharkoista ja eristää ulkopuolelta (lienee tasoa € 180,-/seinä-m²), mutta kun siitä tulee sitten oikea ikuisuusprojekti. http://stofi.fi/35159_FI-Julkisivun_eristerappausjaerjestelmae_-_StoTherm-StoTherm_Classic.htm

baumeister kirjoitti:

Pääkaupunkiseudun osalta (alle 100 km Vuosaaresta) voidaan todeta, että Saksasta toimitettavat Filigran-betonielementit (seinät ja välipohja yhtä valua) ovat kustannuksiltaan samaa tasoa kuin valuharkkoseinät ja päällä ontelolaatat. Rakennusajassa on toki eroa suurten betonielementtien hyväksi ja aika on rahaa - ainakin kun ajatellaan Suomen lyhyttä rakennuskautta.
Jatkorakentaminen on yksinkertaisempaa kun sähkörasiat ja asennusputket ovat betonielementeissä eikä myöskään kuten oikaisuvaluja ontelolaatoille tai slammauksia muuratuille seinille tarvita.
Lisäksi pitää huomioida kustannusero perustuksien suhteen: Kun seinät muodostavat yhtenäisen valumonoliitin ei alle tarvita kuin tasapaksu laatta - ei siis reunajäykistyksiä tai sokkelianturoita (tasamaalla tai kellarin alla).
Halvin tapa on varmasti muurata lekaharkoista ja eristää ulkopuolelta (lienee tasoa € 180,-/seinä-m²), mutta kun siitä tulee sitten oikea ikuisuusprojekti. http://stofi.fi/35159_FI-Julkisivun_eristerappausjaerjestelmae_-_StoTherm-StoTherm_Classic.htm

Lue lisää

Voi jestas. Kallista ja hidasta. Eikö kannata tehdä eps-muottiharkoilla, niin hinta on halvempi ja on tosi nopea

Miksei kuulu? Ihan turha väittää ja kinata, jos sitä tulee hyvä. Mikä ihmeen peikko se eps on? Siitä on tehty rakennuksia yli 50 vuotta ja hyvin toimivat.

en käsitä.. kirjoitti:

Miksei kuulu? Ihan turha väittää ja kinata, jos sitä tulee hyvä. Mikä ihmeen peikko se eps on? Siitä on tehty rakennuksia yli 50 vuotta ja hyvin toimivat.

Eps talo on reilusti kalliimpi... Eikö se riitä syyksi?

Ei ole oikein mitään järkeä sijoittaa eristettä sisäpintaan. Silloin kantava rakenne on kylmän puolella ja sen kosteustekninen toiminta on heikompi. Samalla se altistuu pakkasrapautumiselle jne.

näinkö kirjoitti:

Ei ole oikein mitään järkeä sijoittaa eristettä sisäpintaan. Silloin kantava rakenne on kylmän puolella ja sen kosteustekninen toiminta on heikompi. Samalla se altistuu pakkasrapautumiselle jne.

Lue lisää

Juuri näin.

En siis tarkoittanut, että olisi hyvä asia jos eriste olisi sisäpinnassa ja siis massa (kantava rakenne) kylmänä talvella ja kuuma kesällä.

Lämpö pysyy sisällä eristeen vaikutuksesta ja sitä kauemmin mitä enemmän sitä on. Kylmä kivikasa ei todellakaan paljon eristele ja se viilenee hyvin nopeasti.
Varaavat takat ovat sitten vallan toinen asia, kun ne sisäpinnoiltaan lämmitetään hyvin kuumaksi.

Tietoa on kirjoitti:

Lämpö pysyy sisällä eristeen vaikutuksesta ja sitä kauemmin mitä enemmän sitä on. Kylmä kivikasa ei todellakaan paljon eristele ja se viilenee hyvin nopeasti.
Varaavat takat ovat sitten vallan toinen asia, kun ne sisäpinnoiltaan lämmitetään hyvin kuumaksi.

Lue lisää

Parasta on kun eristettä on molemmin puolin ja betonirunko pysyy lämpimänä ympäri vuoden. Sain Malanderilta VTT:n tutkimuksen aiheesta.

näinkö kirjoitti:

Ei ole oikein mitään järkeä sijoittaa eristettä sisäpintaan. Silloin kantava rakenne on kylmän puolella ja sen kosteustekninen toiminta on heikompi. Samalla se altistuu pakkasrapautumiselle jne.

Lue lisää

Mitä sekoilet ? Teräsbetonin ulkopuolella on EPS-harkoissa yleensä eristettä 15-20 cm. Ei ole betoni kylmän puolella se on varma.

Entinen rakentaja kirjoitti:

Parasta on kun eristettä on molemmin puolin ja betonirunko pysyy lämpimänä ympäri vuoden. Sain Malanderilta VTT:n tutkimuksen aiheesta.

Se tutkimus sanoi vain että ei ole näyttöä että siitä on haittaa, vaikka betoni onkin kahden SAMANsuuruisen eristeen välissä.
Kuten yllä on sanottu, niin betonin paras paikka on sisäpinnassa - toki sen voi muuallekin laittaa ja hyvä silti tulee, mutta jos parasta haluaa, niin sisäpintaan betoni.

Kyllä niitä homeisia kellareita Euroopassakin kotitarpeiksi riittää, ehkä hysteria siellä ei ole aivan niin rajua kuin täällä.
Jos kivitalosta jotain ongelmaa haluaa etsiä, on se näin pakkaskaudella lämmitettäessä kuivuva sisäilma. Jotta sisäilman kosteutta voidaan tasata on paras sisäpinnoille puumateriaalien käyttö. Näin kosteutta varautuu puun pintaan, josta se taas tasaantuu huoneilmaan. Nenän kaivelu vähentyy ja limakalvot kuivuvat vähemmän.
Puun käytöllä sisustuksessa voidaan myös vaikuttaa kovien materiaalien aiheuttamaan kaikuun ja lattiassakin tuntuu kunnon puu lämpimältä.
Eristeen paikalla ei sinänsä ole merkitystä, kunhan sitä on riittävästi ja ilmatiiviisti asennettu.
Perustuksien kosteusongelmista pääsee kaikissa taloissa, olemalla huolellinen rakennettaessa ja suunnittelemalla rakenteille hyvät kuivumisen mahdollisuudet. Myös veden käyttöä voi järkeistää asuttaessa ja kattorakenteiden räystäät on meillä jo keksitty, etelä Euroopassa niitä ei pahemmin näy.
Kivitalo on mielestäni aina erinomainen vaihtoehto ja edullisimmin se nousee hartiapankilla ja nykyisillä kevyillä materiaaleilla rakentaminen on jopa hauskaa.

Kivitalo Fani kirjoitti:

Kyllä niitä homeisia kellareita Euroopassakin kotitarpeiksi riittää, ehkä hysteria siellä ei ole aivan niin rajua kuin täällä.
Jos kivitalosta jotain ongelmaa haluaa etsiä, on se näin pakkaskaudella lämmitettäessä kuivuva sisäilma. Jotta sisäilman kosteutta voidaan tasata on paras sisäpinnoille puumateriaalien käyttö. Näin kosteutta varautuu puun pintaan, josta se taas tasaantuu huoneilmaan. Nenän kaivelu vähentyy ja limakalvot kuivuvat vähemmän.
Puun käytöllä sisustuksessa voidaan myös vaikuttaa kovien materiaalien aiheuttamaan kaikuun ja lattiassakin tuntuu kunnon puu lämpimältä.
Eristeen paikalla ei sinänsä ole merkitystä, kunhan sitä on riittävästi ja ilmatiiviisti asennettu.
Perustuksien kosteusongelmista pääsee kaikissa taloissa, olemalla huolellinen rakennettaessa ja suunnittelemalla rakenteille hyvät kuivumisen mahdollisuudet. Myös veden käyttöä voi järkeistää asuttaessa ja kattorakenteiden räystäät on meillä jo keksitty, etelä Euroopassa niitä ei pahemmin näy.
Kivitalo on mielestäni aina erinomainen vaihtoehto ja edullisimmin se nousee hartiapankilla ja nykyisillä kevyillä materiaaleilla rakentaminen on jopa hauskaa.

Lue lisää

Vain Suomessa koneellinen ilmanvaihto on pakollinen ja ilman vaatimuksia kosteuden palauttamisesta sisäilmaan. Näinollen pakkasilla ilman suhteellinen kosteus sisällä laskee jopa alle 10%. Kuivassa sisäilmassa koettu läpötila on matalampi kuin mitä mittari näyttää. Niinpä talvella kun sisäilman suhteellinen kosteus on 10 - 20 % pitää huoneilma lämmittää mittarilämpöön 24°C jotta se koetaan kuin 21°C. Vuositasolla lämmitysenergiaa kuluu tällöin 12 % enemmän.
Saksa vaatii koneellisessa ilmanvaihdossa ja LTO'ssa kosteuden palauttamista. Saksassa rakennetaan poikkeuksetta korkeammalla laatutasolla kuin Suomessa. Saksassa mm. rakennetakuu on 30 vuotta - Suomessa 10 vuotta. Kenties paremmassa rakentamisessa on selitys myös todellisesti vähäisemmälle homeongelmalle - ei suinkaan mikään hysteria-asia.

järkeä käteen kirjoitti:

Vain Suomessa koneellinen ilmanvaihto on pakollinen ja ilman vaatimuksia kosteuden palauttamisesta sisäilmaan. Näinollen pakkasilla ilman suhteellinen kosteus sisällä laskee jopa alle 10%. Kuivassa sisäilmassa koettu läpötila on matalampi kuin mitä mittari näyttää. Niinpä talvella kun sisäilman suhteellinen kosteus on 10 - 20 % pitää huoneilma lämmittää mittarilämpöön 24°C jotta se koetaan kuin 21°C. Vuositasolla lämmitysenergiaa kuluu tällöin 12 % enemmän.
Saksa vaatii koneellisessa ilmanvaihdossa ja LTO'ssa kosteuden palauttamista. Saksassa rakennetaan poikkeuksetta korkeammalla laatutasolla kuin Suomessa. Saksassa mm. rakennetakuu on 30 vuotta - Suomessa 10 vuotta. Kenties paremmassa rakentamisessa on selitys myös todellisesti vähäisemmälle homeongelmalle - ei suinkaan mikään hysteria-asia.

Lue lisää

Sisäilman kuivuus ei homeongelmia pahenna, vaan päinvastoin. Sisäilman kuivuminen johtuu myös Suomen kylmemmästä ilmastosta ja pakkaskausistamme, joka vaatii enemmän lämmittämistä.
Suomessa lämpöä tuotetaan usein vielä tulisijoilla, jotka tehostavat ilman vaihtumista ja kuivattavat vielä lisää.
Keskieuroopan messuilla on alkanut yhä tiheämmin näkyä koneellista ilmanvaihtoa, joka varmaankin johtuu etupäässä energian kulutuksen hurjista vaatimuksista lähestyttäessä nollaenergia taloja. Lämpöä täytyy saada talteen, eikä sitä voi päästää harakoille.
Aurinkopaneelien yleistyminen Saksassa on kasvanut räjähdysmäisesti, kun sähkömittarit pyörivät molempiin suuntiin, jopa plus energia talot tulevat näin mahdollisiksi.
Puu verhoilujen käyttö on tosiaankin suositeltavaa, mikäli kivitalon ja miksei levytalonkin sisäilman kosteutta pyritään tasaamaan. Koneellisesti suoritettavasta ilmanvaihdosta tuskin luovutaan. Muutama puupinta nyt niin pahannäköistä olekaan , saadaan mukavasti kevennettyä usein jopa liiankin kolkkoa kivitaloa.
Jonkin verran keski-Euroopassa liikkuneena voin kyllä todeta, että Itävällässa ja Saksassa tapaa kyllä melko runsaasti hyvinkin voimakkaasti homeelta haiskahtavia kellareita ja lattian nurkkia. Kyseessä ei niinkään ole laadun tai tiedon paremmuus, samat Polakit ja muut itäblokin kansat sielläkin rakentaa.
Koneellisella ilmanvaihdolla ikävä kyllä Suomessa saadaan mikrobit imettyä huonetilaan lattian ja seinien rakosista. Betonilaattojen alla on lähes aina homekasvustoa, niin Suomessa kuin Saksassakin.
Pelkästään lattioiden rakosia ja ikkunoiden pieliä sisäpuolelta tiivistämällä voitaisiin Suomessakin halvalla estää itiöiden pääsyä huonetilaan.
Betoni ja kivi oikein käytettynä on erinomainen rakennusmateriaali oikein toteutettuna ja noita pieniä huoneilman kuivuuden ongelmia voi ratkoa jo suunnittelu vaiheessa.
Takuu järjestelmät vaatisivatkin jo suurempia rahoitusratkaisuja, yrityksen konkurssin myötä kun takuut katoavat taivaan tuuliin. Myöskään Suomen talous ei enää kestäisi rakentamisen hinnan kohoamista, koska se on nykyisin homeongelmiakin suurempi katastrofi.

V. Ahanen kirjoitti:

Sisäilman kuivuus ei homeongelmia pahenna, vaan päinvastoin. Sisäilman kuivuminen johtuu myös Suomen kylmemmästä ilmastosta ja pakkaskausistamme, joka vaatii enemmän lämmittämistä.
Suomessa lämpöä tuotetaan usein vielä tulisijoilla, jotka tehostavat ilman vaihtumista ja kuivattavat vielä lisää.
Keskieuroopan messuilla on alkanut yhä tiheämmin näkyä koneellista ilmanvaihtoa, joka varmaankin johtuu etupäässä energian kulutuksen hurjista vaatimuksista lähestyttäessä nollaenergia taloja. Lämpöä täytyy saada talteen, eikä sitä voi päästää harakoille.
Aurinkopaneelien yleistyminen Saksassa on kasvanut räjähdysmäisesti, kun sähkömittarit pyörivät molempiin suuntiin, jopa plus energia talot tulevat näin mahdollisiksi.
Puu verhoilujen käyttö on tosiaankin suositeltavaa, mikäli kivitalon ja miksei levytalonkin sisäilman kosteutta pyritään tasaamaan. Koneellisesti suoritettavasta ilmanvaihdosta tuskin luovutaan. Muutama puupinta nyt niin pahannäköistä olekaan , saadaan mukavasti kevennettyä usein jopa liiankin kolkkoa kivitaloa.
Jonkin verran keski-Euroopassa liikkuneena voin kyllä todeta, että Itävällässa ja Saksassa tapaa kyllä melko runsaasti hyvinkin voimakkaasti homeelta haiskahtavia kellareita ja lattian nurkkia. Kyseessä ei niinkään ole laadun tai tiedon paremmuus, samat Polakit ja muut itäblokin kansat sielläkin rakentaa.
Koneellisella ilmanvaihdolla ikävä kyllä Suomessa saadaan mikrobit imettyä huonetilaan lattian ja seinien rakosista. Betonilaattojen alla on lähes aina homekasvustoa, niin Suomessa kuin Saksassakin.
Pelkästään lattioiden rakosia ja ikkunoiden pieliä sisäpuolelta tiivistämällä voitaisiin Suomessakin halvalla estää itiöiden pääsyä huonetilaan.
Betoni ja kivi oikein käytettynä on erinomainen rakennusmateriaali oikein toteutettuna ja noita pieniä huoneilman kuivuuden ongelmia voi ratkoa jo suunnittelu vaiheessa.
Takuu järjestelmät vaatisivatkin jo suurempia rahoitusratkaisuja, yrityksen konkurssin myötä kun takuut katoavat taivaan tuuliin. Myöskään Suomen talous ei enää kestäisi rakentamisen hinnan kohoamista, koska se on nykyisin homeongelmiakin suurempi katastrofi.

Lue lisää

Ei Saksan pidemmät takuut suomalaisiin nähden rakentamisen alalla vaadi mitään ihmeellisiä "rahoitusratkaisuja". Esimerkiksi sikäläinen pääsuunnittelija on vakuuttanut itsensä, toisinsanoen siis tekemänsä työn. Kyseisen vakuutuksen todistekortti tulee liittää rakennusvalvontaan toimitettavaan rakennuslupahakemukseen. Rakennusvalvonta arkistoi asiakirjat siellä niinkuin täälläkin ja näinollen tuo 30 vuoden vastuu on katettu. Kenties aika on jo jättänyt tuosta pääsuunnittelijasta ennen kuin esim. 29,5 vuoden päästä paljastuva virhe huomataan. Mitä suurimmalla todennäköisyydellä kuitenkin kyseinen vakuutusyhtiö on edelleen olemassa ja virhe korvataan.
Kenties kuitenkin liian simppeli järjestelmä "korkeatasoisen laaturakentamisen Suomeen", eli ollaan vaan täällä Härmässä tyytyväisiä lyhyeen takuuseen!

järkeä käteen kirjoitti:

Ei Saksan pidemmät takuut suomalaisiin nähden rakentamisen alalla vaadi mitään ihmeellisiä "rahoitusratkaisuja". Esimerkiksi sikäläinen pääsuunnittelija on vakuuttanut itsensä, toisinsanoen siis tekemänsä työn. Kyseisen vakuutuksen todistekortti tulee liittää rakennusvalvontaan toimitettavaan rakennuslupahakemukseen. Rakennusvalvonta arkistoi asiakirjat siellä niinkuin täälläkin ja näinollen tuo 30 vuoden vastuu on katettu. Kenties aika on jo jättänyt tuosta pääsuunnittelijasta ennen kuin esim. 29,5 vuoden päästä paljastuva virhe huomataan. Mitä suurimmalla todennäköisyydellä kuitenkin kyseinen vakuutusyhtiö on edelleen olemassa ja virhe korvataan.
Kenties kuitenkin liian simppeli järjestelmä "korkeatasoisen laaturakentamisen Suomeen", eli ollaan vaan täällä Härmässä tyytyväisiä lyhyeen takuuseen!

Lue lisää

Suomessa ei lain mukaan voida myöntää kuin maksimissaan 10 vuoden takuu tuotteelle. Pidemmät takuut voisivat olla ongelmallisia ratkottaviksi ja vakuutusyhtiöistä on kaikilla varmasti kokemuksia, ettei korvauksia aivan niin helposti tipu.
Suunnittelija on vain yksi osa koko rakennushankkeen toteuttajista ja yleisimmin pääsuunnittelijana toimii arkkitehti. Vastuu vakuutus on nykyisin varmasti muutenkin kaikilla suunnittelijoilla ja sen lisäksi oikeusturvavakuutus. 30 vuoden takuu lihottaisi lakimiehiä runsaasti, kun nytkin jo yli puolet asianajajien ansioista tulee rakentamiseen liittyvistä riidoista.
Takuun tarkoitus on korvata valmistusvirheet ja ne selviävät varmasti jo Suomenkin takuu aikoina, joka on 2 vuotta. Törkeästä huolimattomuudesta voidaan olla vastuussa sitten 10 vuotta.
Kaikki takuujärjestelmät ja vakuutukset laskutetaan asiakkaalta ja rakentamisen kustannukset ovat nytkin jo liian korkeat. Suomalainen slaavilainen luonne vallitsee myös rakentamisessa ja rakennusten käytössä. Meillä Saksalainen täsmällisyys on harvinaisempaa.
Suomalainen rakentaminen on tiukasti valvottua ja rakentajat vuosia koulutettuja. Suomalainen rakentaminen on hyvin laadukasta, riippuu tietysti siitä mihin verrataan.
Suomalaista rakentamista parjataan vähän turhaankin ja mustamaalataan jopa tietämättömyyttään. Mikään rakennus ei ole ikuinen ja materiaalit joudutaan valitsemaan kukkaron mukaan. Nykyinen Suomi rakennus kyllä kestää hyvin 50 vuotta varsinkin betonista valettuna.
Käyttövirheet ja rankka ilmasto eivät ole rakentajan vika, eikä parane lakimiehiä rahoittamalla.

Kerran maksanut kirjoitti:

Suomessa ei lain mukaan voida myöntää kuin maksimissaan 10 vuoden takuu tuotteelle. Pidemmät takuut voisivat olla ongelmallisia ratkottaviksi ja vakuutusyhtiöistä on kaikilla varmasti kokemuksia, ettei korvauksia aivan niin helposti tipu.
Suunnittelija on vain yksi osa koko rakennushankkeen toteuttajista ja yleisimmin pääsuunnittelijana toimii arkkitehti. Vastuu vakuutus on nykyisin varmasti muutenkin kaikilla suunnittelijoilla ja sen lisäksi oikeusturvavakuutus. 30 vuoden takuu lihottaisi lakimiehiä runsaasti, kun nytkin jo yli puolet asianajajien ansioista tulee rakentamiseen liittyvistä riidoista.
Takuun tarkoitus on korvata valmistusvirheet ja ne selviävät varmasti jo Suomenkin takuu aikoina, joka on 2 vuotta. Törkeästä huolimattomuudesta voidaan olla vastuussa sitten 10 vuotta.
Kaikki takuujärjestelmät ja vakuutukset laskutetaan asiakkaalta ja rakentamisen kustannukset ovat nytkin jo liian korkeat. Suomalainen slaavilainen luonne vallitsee myös rakentamisessa ja rakennusten käytössä. Meillä Saksalainen täsmällisyys on harvinaisempaa.
Suomalainen rakentaminen on tiukasti valvottua ja rakentajat vuosia koulutettuja. Suomalainen rakentaminen on hyvin laadukasta, riippuu tietysti siitä mihin verrataan.
Suomalaista rakentamista parjataan vähän turhaankin ja mustamaalataan jopa tietämättömyyttään. Mikään rakennus ei ole ikuinen ja materiaalit joudutaan valitsemaan kukkaron mukaan. Nykyinen Suomi rakennus kyllä kestää hyvin 50 vuotta varsinkin betonista valettuna.
Käyttövirheet ja rankka ilmasto eivät ole rakentajan vika, eikä parane lakimiehiä rahoittamalla.

Lue lisää

Heh heh. Suomalainen rakentaminenhan se vasta laadukasta onkin, kun vain neljäsosa rakennuksista homehtuu.

Käyttövirheethän ja karu ilmasto niitä taloja tuhoaa.

Mitkä ne käyttövirheet muuten on? Muualla euroopassa ohjekirjassa lukee. "Tossa on talo, asu siinä ja tyhjennä vesirännit syystalvella". Asunnon kosteudesta ja lämpötilasta huolehtii ilmastointijärjestelmä ja seinissä olevat kosteusanturit.

Entä se rankka ilmasto? Kylmää ja kuivaa!! Mikäpä talo sellaista ilmastoa kestäisi.

Joku tuolla ylempänä kertoi ettei keskieuroopassa osata edes räystäitä rakentaa? Kyllä ne räystään osaisivat rakentaa, mutta kun sille ei ole tarvetta. Siinä missä täällä suojataan räystäin taloa happanemasta, keskieuroopassa jätetään räystäät pois ja maalataan talo sateella puhdistuvalla maalilla.

Joku taas epäili 80% keskieuroopan taloista olevan kivitaloja. Ihan niin suuri ei ole kivitalojen määrä, vaan silmä hiukan valehtelee, kun puutalotkin ovat poikkeuksetta rappauspinnoitettuja.

Kerran maksanut kirjoitti:

Suomessa ei lain mukaan voida myöntää kuin maksimissaan 10 vuoden takuu tuotteelle. Pidemmät takuut voisivat olla ongelmallisia ratkottaviksi ja vakuutusyhtiöistä on kaikilla varmasti kokemuksia, ettei korvauksia aivan niin helposti tipu.
Suunnittelija on vain yksi osa koko rakennushankkeen toteuttajista ja yleisimmin pääsuunnittelijana toimii arkkitehti. Vastuu vakuutus on nykyisin varmasti muutenkin kaikilla suunnittelijoilla ja sen lisäksi oikeusturvavakuutus. 30 vuoden takuu lihottaisi lakimiehiä runsaasti, kun nytkin jo yli puolet asianajajien ansioista tulee rakentamiseen liittyvistä riidoista.
Takuun tarkoitus on korvata valmistusvirheet ja ne selviävät varmasti jo Suomenkin takuu aikoina, joka on 2 vuotta. Törkeästä huolimattomuudesta voidaan olla vastuussa sitten 10 vuotta.
Kaikki takuujärjestelmät ja vakuutukset laskutetaan asiakkaalta ja rakentamisen kustannukset ovat nytkin jo liian korkeat. Suomalainen slaavilainen luonne vallitsee myös rakentamisessa ja rakennusten käytössä. Meillä Saksalainen täsmällisyys on harvinaisempaa.
Suomalainen rakentaminen on tiukasti valvottua ja rakentajat vuosia koulutettuja. Suomalainen rakentaminen on hyvin laadukasta, riippuu tietysti siitä mihin verrataan.
Suomalaista rakentamista parjataan vähän turhaankin ja mustamaalataan jopa tietämättömyyttään. Mikään rakennus ei ole ikuinen ja materiaalit joudutaan valitsemaan kukkaron mukaan. Nykyinen Suomi rakennus kyllä kestää hyvin 50 vuotta varsinkin betonista valettuna.
Käyttövirheet ja rankka ilmasto eivät ole rakentajan vika, eikä parane lakimiehiä rahoittamalla.

Lue lisää

> Suomessa ei lain mukaan voida myöntää kuin
> maksimissaan 10 vuoden takuu tuotteelle.

Sallinet että epäilen. Tuotteelle voi myöntää vaikka miljoonan vuoden takuun.

> Takuun tarkoitus on korvata valmistusvirheet ja ne
> selviävät varmasti jo Suomenkin takuu aikoina, joka
> on 2 vuotta.

Tuollainen takuu on täysin turha. Valmistusvirheet korjataan paljon tuota kauemmin muutenkin (olettaen tietysti, että firma on pystyssä).

Sekoitatko nyt takuun ja virhevastuun?

The_Rat kirjoitti:

> Suomessa ei lain mukaan voida myöntää kuin
> maksimissaan 10 vuoden takuu tuotteelle.

Sallinet että epäilen. Tuotteelle voi myöntää vaikka miljoonan vuoden takuun.

> Takuun tarkoitus on korvata valmistusvirheet ja ne
> selviävät varmasti jo Suomenkin takuu aikoina, joka
> on 2 vuotta.

Tuollainen takuu on täysin turha. Valmistusvirheet korjataan paljon tuota kauemmin muutenkin (olettaen tietysti, että firma on pystyssä).

Sekoitatko nyt takuun ja virhevastuun?

Lue lisää

Jonkin firman myöntämä esim. 30 vuoden takuu olisi yhtä tyhjän kanssa, niin vanhoja LY tunnuksia on kohtuullisen vähän.
Jos taas jotain valtion takuu järjestelmää harkittaisiin, ei valtiolla ole nyt varaa mihinkään uusiin avauksiin. Pitkät takuuajat tietysti laskutettaisiin asiakkailta, mutta miten meneteltäisiin hartiapankki rakentajien kanssa ?

järkeä käteen kirjoitti:

Ei Saksan pidemmät takuut suomalaisiin nähden rakentamisen alalla vaadi mitään ihmeellisiä "rahoitusratkaisuja". Esimerkiksi sikäläinen pääsuunnittelija on vakuuttanut itsensä, toisinsanoen siis tekemänsä työn. Kyseisen vakuutuksen todistekortti tulee liittää rakennusvalvontaan toimitettavaan rakennuslupahakemukseen. Rakennusvalvonta arkistoi asiakirjat siellä niinkuin täälläkin ja näinollen tuo 30 vuoden vastuu on katettu. Kenties aika on jo jättänyt tuosta pääsuunnittelijasta ennen kuin esim. 29,5 vuoden päästä paljastuva virhe huomataan. Mitä suurimmalla todennäköisyydellä kuitenkin kyseinen vakuutusyhtiö on edelleen olemassa ja virhe korvataan.
Kenties kuitenkin liian simppeli järjestelmä "korkeatasoisen laaturakentamisen Suomeen", eli ollaan vaan täällä Härmässä tyytyväisiä lyhyeen takuuseen!

Lue lisää

" Esimerkiksi sikäläinen pääsuunnittelija on vakuuttanut itsensä, toisinsanoen siis tekemänsä työn. Kyseisen vakuutuksen todistekortti tulee liittää rakennusvalvontaan toimitettavaan rakennuslupahakemukseen. Rakennusvalvonta arkistoi asiakirjat siellä niinkuin täälläkin ja näinollen tuo 30 vuoden vastuu on katettu. "

Onkohan se todellakin näin?

Suomessa vastuuvakuutus ei korvaa suunnitteluvirheitä, ei ainakaan jos lukee vakuutusehtoja. MIstähän sellaisen vakuutuksen voisi saada joka virheet vakuuttaisi?

Rak.inssi kirjoitti:

" Esimerkiksi sikäläinen pääsuunnittelija on vakuuttanut itsensä, toisinsanoen siis tekemänsä työn. Kyseisen vakuutuksen todistekortti tulee liittää rakennusvalvontaan toimitettavaan rakennuslupahakemukseen. Rakennusvalvonta arkistoi asiakirjat siellä niinkuin täälläkin ja näinollen tuo 30 vuoden vastuu on katettu. "

Onkohan se todellakin näin?

Suomessa vastuuvakuutus ei korvaa suunnitteluvirheitä, ei ainakaan jos lukee vakuutusehtoja. MIstähän sellaisen vakuutuksen voisi saada joka virheet vakuuttaisi?

Lue lisää

Nuo vastuuvakuutukset korvaavat virheistä kolmansille osapuolille aiheutuneita kustannuksia... Ei virheen tekijälle. Turha siis takuissa mennä vakuutuksen taakse. Takuu rakennus alalla 2 vuotta ja rakennevirheen korvausvastuu 10 vuotta. Näitä ei kannata sotkea keskenään. Samoin kun ei ns. Tehtaan asennusta ja mies hiace asennuksia.

Mahdoton ajatus kirjoitti:

Jonkin firman myöntämä esim. 30 vuoden takuu olisi yhtä tyhjän kanssa, niin vanhoja LY tunnuksia on kohtuullisen vähän.
Jos taas jotain valtion takuu järjestelmää harkittaisiin, ei valtiolla ole nyt varaa mihinkään uusiin avauksiin. Pitkät takuuajat tietysti laskutettaisiin asiakkailta, mutta miten meneteltäisiin hartiapankki rakentajien kanssa ?

Lue lisää

Sehän riippuu ihan firmasta. Kannattaa tarkistaa vähän taustoja. Jos on kolmen A:n yritys, niin voi jonkin verran laskea jo takuullekin arvoa.

Mutta tässä ketjussa ei ole pahemmin puhuttu takuista, vaan virhevastuista. Virhevastuu on lakisääteinen, takuu on ylimääräinen.