Mitkä on raja-arvot pintamittareilla esim 3-4 ihanne koska on kostea jne esim12,3 mittailin tuossa uudehkoa pesuhuonetta ja tulos oli 12,3 jollakin alueella ja moninpaikoin 3-4 . Voiko olla kosteutta vai jotain muuta olen nyt viikon kuivaillut ja mitään muutosta ei ole tapahtunut. ( Samat arvot samoissa paikoissa yhä ) Vesieriste tehtiin viimmesen päälle jne, mutta vuotaako saumauslaasti ? Voisin todeta ,että jos pesuhuoneessa on kosteutta niin lähes sitä on sitten joka tönössä. Olis vissiin pitänyt laittaa kumimatto !
Kylpyhuone
Ei kaakelia
16458
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Niinhän se on, että lähes kaikissa kylppäreissä on vettä laattojen alla ja mittarit pohjassa.
On ihan normaalia, että saumauslaasti vuotaa ja vesieristeen päällä on kosteutta. Ei se kosteus häviä viikossa, jos ei ole lattialämmitintä. Pintamitariin voi aiheuttaa häiriötä jokin metalli, koska toiminta perustuu sähkönjohtavuuteen.
Sellainen pintamittari, jonka toiminta perustuu sähkönjohtavuuteen, ei sovellu kylpyhuonemittauksiin. Ne toimivat kyllä esim puulla.
Jos kylpyhuoneessa mitataan pintamittarilla, niin toiminnan tulee perustua suurtaajuustekniikkaan ja aineen dieletrisyyden mittaukseen. Näitä ovat esim Gann ja Trotec. Esitteen mukaan niiden mittausyvyys on 40 mm. Minun kokemukseni mukaan Gann reagoi kosteuteen vielä yli 25 mm syvyydestä.
Laattasaumat ovat huokoisia ja siksi kaivon ympäristössä lukemat ovat lähes aina korkeammat kuin kauempana.
Pintamittarin antamat lukemat ovat mittarikohtaisia. Esim Gannissa alue on 0-100
ja voisi ajatella vaikka näin:
90 - 100 läpimärkä
80 - 90 hyvin kostea
70 - 80 kostea
60 - 70 hieman kostea
alle 60 kuiva
Mittasin Humitest MS-100S ;llä ja lukemat moninpaikoin E2 asennossa 12,3 tuli myös kun oiken etsin kohteita lavuaarikaapin alta missä vesi ei koskaan ole päässyt laatalle 12,3 panee kyllä miettimään voiko tähän mittaukseen luottaa..olen hionut 1mx1m alalta saumauslaastit pois mutta ei muutosta tai kosteusta ole näkynyt. isolla alueella lukemat 3-4 mikä sen vissiin pitäis olla ? onkahan toi tappiarvo (12,3) tiedä häntä ? Olen ajatellut kans ettei kosteutta ole missään vaikka mittari sitä osoittaa. On ehkä rauta yms......On kyllä hyvät vesieristeet ehkäpä liian hyvät ? ( ei tuu haihtumaa yhtään )
Onkohan siellä lattiassa alumiinpintaista eristenauhaa. Muutahan ei tarvita.
Toi yks kaveri väittää, että Gannilla voi mitata kylppärin rakenteiden kosteutta aina 25 mm:n syvyyteen asti. Voin vakuuttaa ettei voi. Ganni on kaiken kaikkiaan tyhmä kone, kun ilmoittelee vain omia omituisia mittarilukemia kun taas esim. Humites ym. ilmoittaa hyvällä tarkkuudella vesipitoisuuden materiaalissa paino prosentteina, jossa onkin jo kovastikin tolkkua.
Kylppärin seinän mahdolliset oikeat ongelmat voidaan todeta vain ottamalla mikrobinäyte rakenteen sisältä. Näytettä ei tietenkään oteta laatoitetulta puolelta ja takapuolestakin vain paneloinnin rakojen kautta panelontia rikkomati.
Laatoitetun betonilaatan kosteudella ei ole paljon väliä. Betonirakenteeseen ei tule merkittävää mikrobiongelmaa.
.
Ei ole on ainoastaan betoni ja putkistot, raudoitukset ja lopuksi vesieriste. On onneksi tiiliseinät joka puolella ja kun olen saumat avannut varovasti ja imuroinut tehokkaalla märkäteollisuusimurilla niin tippaakaan ei laatan ja vesieristeen välistä ei vettä ole tullut ! Ei myöskään wc paperi ole kastunut kun olen ujuttanut laattojen alle pienistä sauman raoista jotka olen aukaissut. Ei tosiaankaan ole kosteutta tullut vastaan mutta lukemat ovat kovat.
Harvoin siellä laatoituksessa aivan näkyvää vettä onkaan. Kosteus saattaa silti olla koholla, kun sitä on aikojen saatossa päässyt huokoisen saumalaastin läpi ja kerääntynyt kiinnityslaastiin, sekä myös laattoihin, mikäli eivät ole kuivapuristettua materiaalia.
Vielä tuosta pintamittauksesta sen verran, että ei sillä Humitestilläkään mitään oikeita absoluuttisia arvoja saada. Kaikki pintamittaritulokset ovat vain suuntaa antavia johtuen monista erilaisista epätarkkuutta aiheuttavista häiriötekijöistä. Tosin kokenut mittaaja pystyy niistä lukemista tekemään hyvinkin oikeita johtopäätöksiä.
Absoluuttisia mittaustuloksia saadaan käytännössä melkeinpä pelkästään porareikämittauksilla ja ehkä punnitus-kuivatusmenetelmällä, jota sen vaivalloisuuden vuoski ei yleensä käytetä. Ja porareikämittauksen tekeminen vedeneristeen yläpuolella olevista laatoista ja kiinnityslaastista taas on käytännössä mahdotonta. Molemmat mittaustavat aiheuttavat pintarakenteen vaurioitumisen, joka sitten yleensä aiheuttaa myös korjaamisen tarvetta.
Jäljelle jää siis pintamittaus, joka on sitten luotettava tai ei, riippuen mittaajasta.
Mihin perustuu sinun väitteesi, että Gannilla ei voi mitata yli 25 mm syvyydestä.
Minä olen testannut asiaa seuraavasti. Otetaan ensin 3 kuivaa kipsilevyä ja katsoataan mitä Gann näyttää. Sitten vaihdetaan taakse kolmas kipsilevy, joka on kostea. Lukema nousee, joten Gann havaitsi kosteutta, joka oli syvemmällä kuin 25 mm.
Ei sillä ole mitään merkitystä, millä asteikolla niitä lukemia näytetään. Kun käytät jatkuvasti samaa mittaria, niin hyvin pian oppii sen mitä se näyttää eri tilanteissa.
Esim Gann näyttää juuri lasketulle tasoitteelle 100. Sehän on varsin selkeää, jos läpimärälle lukema on 100. Kuiva taas alle 60. Olisiko muka joku toinen asteikko parempi ja millä perusteella. Ei remonttimiestä kiinnosta itse painoprosentit.
Haastattelin työntekijää yrityksessä, jonka nettisivuilla lukee:
Liikevaihtomme on noin 35 milj. euroa vuodessa ja henkilökuntaamme kuuluu yli 350 vahinkokartoituksen, kosteusmittauksen, kuivauksen, korjausrakentamisen, jälkivahinkojen torjunnan, palosaneerauksen, kosteudenhallinnan, lämmityksen, sisäilmatutkimuksen ja vuodonhaun ammattilaista.
Tämä työntekijä sanoi, että heillä on paljon erilaisia kosteusmittareita mutta Gann on yksinkertaisin ja paras.
Silti vaan olen sitä mieltä, että on paljon mielekkäämpää puhua vedestä painoprosentteina kuin esim. 124 GAN tai 88.5 GAN ??!!, jotka ei sano oikeastaan yhtään mitään. Näitä voi tosin juurikin kutsua suuntaa-antaviksi mittareiksi ja mittarilukemiksi, ei muuksi.
Onhan se betonistakin hyvä tietää, jotta kun on noin 4 p% tai alle niin jo vain voidaan hyvinkin pinnoittaa, on jo tosi kuivaa. Puulla taas, jos mittari viisaa 25 p % niin, tietää, jotta varmasti on homehessa tai ainaskin parin päivän päästä. Ja muutkin saapi tolukkoa, kun puhutaan ihimisten kieltä, paino-prosentti on paino-prosentti eikä mikään 99.9 GAN = puolikuivaa vai olikos se puolimärkhää, tierä häntä.
.
Eikös tuo nyt ole kuitenkin ihan vaan tottumiskysymys. Minä olen tottunut Gann lukemiin ja mulle painoprosentit ei kerro hevon vittua. Samalla tavalla, kun sulle alle 4% on kuivaa, niin mulle on kuivaa alle 60 G. Mikä tossa nyt voi olla niin vaikeaa. Et ymmärrä kaksinumeroisia lukuja vai ?
Joissakin maissa ajetaan autoillakin, joiden nopeusmittari näyttää maileja tunnissa. Miten ihmeessä jenkit voi tulla toimeen kun heillä on mitään tajua 'oikeasta nopeudesta'. Sehän on vain ja ainoastaan km/h, eikö totta.
Heh, kuka muu ymmärtää, mitä tarkoittaa 60 G tai 75.5 G kosteutta, onko kuiva vai märkä vai mitä ihmeen Gunnajaisia ne oikeastaan on. Ei paljon muita lämmitä, jos Gunneli ite ymmärtää, mitä tarkoittaa tuo 60 G.
Kun ilmoitetaan, että lattian petonkissa on kosteutta 4 painoprosenttia ja puukynnyksessä 18 p% niin jo vain kaikki ymmärtää ja vieläpä tarkalleen paljonko sitä vettä on. Tään ymmärtää meijän mammakii. Mutta kun ei joillekin mee kaaliin niin omapahan on häpeä, en voi auttaa.
Juu, tuosta piti itsekin mainitsemani. Kyllä Gannin mittarilla löytyy esim. ovilevyn takaa käsi, jossa on kosteutta, kuten jokainen tietää. Ja ovilevyn paksuus on yleensä suunnilleen 40 mm. Ja sitten niistä asteikoista. Oma Gannini (LG 1) näyttää maksimissaan noin 165 ja kohonneen kosteuden raja on noin 80, rakenteesta riippuen. Joten ei kaikkien mittareiden asteikko sataan pääty.
Ne Gannit, jotka näyttää yli 100 taitaa olla vanhempaa mallia.
Trotec on vastaavanlainen ja näyttää 0-200.
Tietääkö kukaan mikä on humitekin korkea kosteusarvo.. onko esim 12,3 kostea. Turha niistä mittariista on kinata laittakaa mittaustuloksia esille. Mulla on 3-4 suurelta osin ja ongelma-alue 12,3 . Onko paha ? vai näyttikö betoniraudan luvut ?
Mittari ilmeesesti pohojasa 12.3 (12.3 p%). Joko betonki on ihan märkää tai sitten mittaalet rautoja. Eikä se muuten mitään haittaa vaikka betonki olisikin märkää, kun ei siinä kuitenkaan mikään kasva.
Ruvetkahan vain kylpemähän ja paa mittari kaappihin.
Tietysti Novosilaamalla saat laattasaumat pitään vettä ja vanha haihtuu saumojen kautta pois. Meinaan, jos tää homma koko ajan noin kovasti kivestää. Silaamiseen menee aikaa vajaa puoli tuntia, mutta sitten ei ainaskaan oo vettä laattojen alla.
laatan alta löytyi valvojan kostea käsi. Patonki oli kuitenkin ihan kuivaa, alle 4p% ja gannmittarilla alle 50 penniä...