Taimenen alamitaksi 60 cm.

eipä tarvitse kainuun koskista tulevana suvena mitallista ruokakalaa kotiin viedä... aivan tyhmä nosto loppu kalastuskunnilta koskien osalta lupatulot...taimen 60cm paino noin kolme killoo...

http://personal.inet.fi/koti/rai/kalat_pituuspaino/taimen.htm

Oikeessapa olit.

eipä vaikuta kalan kotiuttamiseen,.. kaikki mitä nostan. laitan pannun kautta suoleen ja väännän paskaksi

Kalastuksenvalvojilta loppuu sakkolaput. Miksi ei voitu laittaa kyseisille kaloille esim. kahden vuoden kalastuskieltoa?

Lohikalojen pyynti menee herrojen perhakalastuharrastuksen piikkiin. Tavalliset pulliaiset saavat pyytää haukea ja muita kaloja. Kohta ei muilla asiaa kuin loordeilla.

Pian on rahvaalta kaikki huvit pois: dynamiittikalastus, hirvensalametsästys ja pontikankeitto.

Onko joku tosiaan vielä herran vuonna 2014 niin typerä että pyytää mieluummin n.40cm/0,6kg rääpäleitä, eli istukkaita suoraan istutusauton poistuttua kiannan rannasta, vai 60cm 2-3kg pulskaa kalaa, jossa on oikeasti syötävääkin ja myös sitä kalastuksen iloa?

Kianta on täynnä muikkua jolla taimen kasvaa todella nopeasti, kesällä 2013 istutettu 35cm kala on seuraavan vuoden syksynä jo 60cm paikkeilla. Miettikää toki kumpi on mukavampi saalis, 0,6kg taimen vai 2,6kg?

Kyllä ne kalat siellä järvessä kasvaa jos niiden annetaan kasvaa eikä lahdata keskenkasvuisena. Kiantaan laskee useita jokia joissa taimenen kutu todistetusti onnistuu jos kalojen annettaan kasvaa kutukypsäksi. Emäjokea on turha käyttää tekosyynä kalanpoikasten (koska poikanenhan 40cm taimen on) pyytämiseen, taimen nousee pääsääntöisesti ylävirtaan todella pieniin jokiin/puroihin kutemaan. Aittokoski,seitenoikea jne. eivät missään nimessä ole koskaan olleet taimenen kutupaikkoja, kulkuväyliä kylläkin.

Alamitan nosto on varmasti parasta mitä kalastuslakien muutoksissa on tehty miesmuistiin. Vaikutukset näkyvät toki vasta vuosien päästä mutta suunta on ehdottomasti oikea.

Taimenen elinkaaresta/kasvutahdista kannattaa ottaa hieman selvää ennenkuin alkaa julkisesti möläyttelemään että vesiin pitäisi kantaa kirjolohta taimenen sijaan. Jos kalan ainut arvo on sen käyttö ravintona niin suunnista kipinkapin lähimpään kauppaan, ja sieltä Kirjolohifilettä koriin, on varmasti halvempaa kuin millään harrastekalastusmuodolla pyydetty taimen, eikä tarvi sotkeutua asioihin mistä ei mitään ymmärrä.

Jos jokin on utopiaa niin se, että kalastetaan istukasrääpäleitä mitään mistään piittamatta sillä verukkeella että" tankkiautohan tuo taas keväällä lisää" ja kuvitellaan että hommat on mallillaan. Kädestä suuhun.

Kannattaa joskus käydä muuallakin kalalla niin näkee että asiat voi olla myös toisin: kalat krouvimpaa kokoa kun ei lahdata välittömästi kaikkea mikä pyydykseen käy, ja annetaan istukkaiden hyödyntää sitä ravintoa eli KASVAA,

Loppuun vielä se polttava kysymys, kumman otat mieluummin saaliiksi, 0,6kg vai 2,6kg kalan? Jos vastaus on jälkimmäinen niin päästä sitä pienemmät kasvamaan.

Tästä nykyisten purojen nykytilasta on vasta tehty arvio... voiko paljon luottaa näiden purojen tuotantoon..?

Matti Havumäki 15.3.2010:

Lohi ja taimen Oulujärvellä 2030?   
Selvitys Oulujärveen laskevien vesistöjen  
vaelluspoikastuotantopotentiaalista.

- sivu 15:
7.1 Jokien ja purojen nykytila 
Voimalaitosrakentaminen, louhitut alakanavat ja säännöstely ovat hävittäneet 
pääuoman sekä sivuhaarojen alaosien  koski‐ ja  virtapaikat.  Suurin osa  lohen 
kudusta  on  oletettavasti  tapahtunut  pääuomassa  niin  Oulujoen  kuin 
Oulujärveen laskevan Kiehimä‐ ja Emäjoen osalta. Tervan, tukkien, ym. muun 
taloustavaran kuljetuksia varten Kainuun virtavesiä on perattu jopa kolmeen 
kertaan Oulujoella  niiden  alkaessa  jo  1700  ‐luvulla.  Vaeltavien  kalakantojen 
turmiona  voidaan  pitää  kolmen  tekijän  yksittäisiä  ja  yhteisvaikutusta: 
voimalaitosten  rakentaminen,  1950  ‐luvun  syrjäseutujen  koskiin  saakka 
yltäneet  jokien  koneperkaukset  ja  metsätalouden  vaikutukset  mm.  veden 
laadun heikkeneminen ja heilahtelu.  
Purojen tila on heikentynyt purouittojen perkuissa, mutta suurin vaikuttavuus 
on ollut metsätalouden peruskuivatus ja ojitus. Puroja on kaivettu suoriksi ja 
syviksi siten ettei niitä juuri ojitusalueesta erota, hetteitä on kuivattu ja ojia 
ohjattu  suoraan  puroihin  ja  jokiin.  Jokivesissä,  mutta  etenkin  puroissa 
ongelmana  on  ojitusten  kiintoainekuormitus,  hienon  hiekan  ja  turvemaan 
aiheuttama liettyminen. Korhosen ym. (2003) mukaan Emäjoen reitin puroista 
vain 1 % on luonnontilaisia. Luonnontilaisen kaltaisia purojaksoja esiintyi n. 40 
% aineiston uomista, mutta jaksojen  yläpuoliset toimenpiteet näkyivät myös 
näillä  jaksoilla.  Purokunnostuksia  on  Kainuussa  tehty  1990  ‐luvulta  alkaen, 
mutta niiden vaikuttavuudesta ei käytännössä ole tietoa

Verkkokalastushan on kohtalaisen kestämätön pyyntimuoto, tappaa kaikki kiinni jäävät pienemmät lohikalat lähes poikkeuksetta. Jotenkuten valikoivaa kalastusta sillä voi harrastaa jos järkeä löytyy(silmäkoot, sijoitus), mutta välinpitämätön verkkottaja voi tehdä paljon tuhoa esim. täräyttämällä sen siikaverkon pintaan keskellä kesää istutuksen jälkeen. Näitähän näkyy ihan säännöllisesti.
"EI NIITÄ TAHALLAAN alamittaisina kalasteta, kyllä ne menevät verkkoon ihan itsestään..." Niinpä niin. Miksi kaloja summittaisesti tappavan kalastusmuodon tulisi saada jatkua?

Luuleeko joku tosiaan että taimenistutukset loppuvat koska alamittaa nostetaan? Päinvastoin, nythän on ensimmäistä kertaa kalastuslainsäädännön puolesta mahdollista saada edes jonkinlaista tuottoa noista istutuksista kun kalat saavat kasvaa isommaksi ja kerätä niitä kiloja ennenkuin ne järvestä lopullisesti poistetaan.

Myöskään itkut siitä että joet on padottu ja pilattu eivät ole minkäänlaisia perusteluita sille että kalat pitäisi pyytää mielummin 40 senttisinä kuin 60 senttisinä. Se ei ole kenekään etu, paitsi tietenkin kalankasvattajan, sehän nauraa koko matkan pankkiin. Vaikka luonnonkutu ei koskaan kunnolla onnistuisikaan, ei kalaa ole mitään järkeä ottaa hengiltä ennenkuin se on hyödyntänyt kasvupotentiaalinsa, oli se istari tai luomu.

Purokunnostuksien hyötyjä on ollut aika vaikea päästä arvioimaan kun esim. mäti-istutuksista kuoriutuneet kalat tapetaan "tonkoina" ennenkuin saavuttavat vaellusiän, tai viimeistään järvessä n.40-50cm. mittaisena, eli kala ei saavuta sukukypsyyttään.

Hohhoijaa... "Näitä kaloja ei istuteta sen takia, että ne nousisivat Hossanjokeen, turistien kalastettavaksi. Tarkoitus on kalastaa istutetut kalat järvestä."

Oletko tosiaan sitä mieltä että esim. Hossajokeen tai muuhun virtaveteen istutettujen velvoiteistukkaiden ei tulisi koskaan kasvaa kutukypsäksi, päästä kutemaan jokeen johon ovat leimautuneet, ja tuottamaan luonnonpoikasia, ihan vaan siksi että "turistit" (jotka siis tuovat paikkakunnalle rahaa ja työtä)eivät niitä saisi kalastaa? Olisit siis valmis uhraamaan sekä luonnon, OMAN, sekä muiden edun kateutesi vuoksi?

"Vuoden Kainuulainen 2014" mitali voidaan varmaankin luovuttaa poikkeuksellisesti jo näin alkuvuodesta, näytöt ovat sen verran vahvat.

Yli 60cm taimenia saadaan vuosittain kymmeniä Kiannasta ja sen latvoilta (useita yli 5 kiloisia), viimekin vuonna, vaikka kyseessä oli surkein kausi viimeiseen 10 vuoteen. Järjettömästä pyynnistä huolimatta osa selviytyy ja pääsee suorittamaan tuon kasvupyrähdyksen. Jatkossa tuo määrä moninkertaistuu, viimeistään jos ja kun uudessa kalastuslaissa rajoitetaan holtitonta verkotusta.

Ja kysymykseen missä ne yli 60cm kalat? Aika harvassahan ne on jos kaikilta pyydyksiin käyneiltä henki otetaan nippanappa 40cm kokoisena, kala kun ei pakkasessa tai savupöntössä kasva.

Kaikissa 40senttisten rakastajien perusteluissa toistuu kehäpäätelmä: "Ei ole ennenkään ollut 60cm kaloja, täytyy ehdottomasti jatkaa 40senttisen pyyntiä"
No ei tietenkään ole ollut paljoa 60cm kaloja jos kalat tapetaan järjestään ennen kuin saavuttavat kyseisen mitan! Sama kuin kaadettaisi muutaman vuoden aikana joka syksy yhettömiin kaikki hirvenvasat, ja ihmeteltäisiin myöhemmin että kanta taantuu ja ei niitä raavaita vaan näy missään, missä lienevät...

Tottakai hauki on myös suuri surma istukkaille, mutta onhan noista osa ennekin selvinnyt, miksi tilanne olisi alamitan noston jälkeen toinen?
Kun taimen saavuttaa n.40cm mitan, sillä ei ole juurikaan muita vihollisia kuin ihminen. Sen kokoinen kala on jo tarpeeksi nopea ja vaikea saalis hauelle. Eli erittäin suuri prosentti tuon viimevuotisen alamitan saavuttavista kaloista saa kasvaa rauhassa yli sen 60cm, jos ei satu verkkoon tai saa koukkua silmäänsä.

Millä perustelette tuon viljelemänne näkemyksen että istari ei muka kasva järvessä ollessaan? Tähänkin asti istutukset ovat olleet pääsääntöisesti 20-30cm kalaa, eli kalat ovat tuplanneet mittansa ennenkuin ovat tuon mahtavan 40cm saavuttaneet. Eli pysähtyykö kalan kasvu mielestänne tuohon vanhaan alamittaan? Koska tilannehan on päinvastainen, taimen alkaa vasta tuon kokoisena todella hyödyntääa muikkua ravintonaan, karkeasti tuplaten painonsa vuoden aikana. Ja jos näyttää että kalat jäävät satimeen ennen aikojaan niin silloinhan kalastussääntöjä pitää muuttaa: koukkurajoitukset uistimiin, silmäkoko rajoitukset verkkoihin, rauhoitusalueita ja niin edelleen. Kyseiset säätelytoimet toimivat muissakin sivistysvaltioissa, miksi Suomi olisi poikkeus?

Seuraavaksi älähdetään tietenkin siitä että ei ole valvontaa, ei voi mikään rajoitus toimia. No, ammutteko kesällä teerenpoikasia koska metsässä ei ole valvontaa? Ette varmaan. Maalaisjärki sanoo että metsänviljaa ei korjata ennenkuin se on kypsää. Tätä samaa omien aivojen käyttöä voisi hyödyntää myös kalassa ollessaan, ei kaikkia asioita tarvi tehdä ihan vaan siksi että voi tai ettei kukaan ole näkemässä ja sakottamassa.

"Taitaa sitten loppua myös taimenen perhokalastus?" Perhokalastajat kusevat hunajaa alamitannoston vuoksi. Ei kukaan tervejärkinen ole aiemminkaan pakastimentäytettä ollut joelta perhokalastusvälinein hakemassa, se on yksi paskanmaku jos siirtymävaiheessa on vähän hiljaisempaa kotiinvietävän suhteen. Ja kun jatkossa on mahdollista että sieltä joesta nappaa se vauraampikin kala niiden sinttien välissä niin koko homma kasvattaa vaan suosiotaan.

Ennenkuin alkaa puolustamaan vallitsevaa tilaa (jo tapahtuneen) muutoksen edessä, voisi hetken miettiä että ovatko asiat tällä hetkellä jotenkin niin hyvin että siihen kannattaa takertua?

taimenen kutu ei onnistu näissä vesissä.kaikki on tankkiautojen varassa...näin se vaan on.valitettavasti...

Ainakin täällä Keski-Suomessa koskikalastus kuolee muutamaksi vuodeksi pois. Harvinainen kala toi 60cm n. 3kg taimen näissä koskissa. Normaali pyynti taimen ollut 40-50 cm. Joissain koskissa on ollut taimen alamitta määritelty aiemmin 45 cm. Lupakoskiin varmaan rupeevat istuttaan pyyntikokoista n.1-2 kg kirjolohta. Muuten loppuu kalastuskunnilta koskikalastuksesta saatavat tulot. Kirjolohi vaan vie taimenelta elintilaa.

http://yle.fi/uutiset/kuvagalleria_kalakuvia/7288946?ref=leiki-uu

Taitaa olla alamitta taimen tuossa Ylellä kuvassa. Aijai.

Nykyhallitus on erikoistunut kansalaisten kusettamisee,melkein kaikissa asioissa.

Onko taimenta tullut?

Käykääs tsiigaas tää uus kauppa joka myy noita uuden sukupolven lasikuitu keppejä ja noi Epicn kepit ovat kuulemma parhaita melkein joka koko luokassa seuraavassa Pohjolan perhokalastus lehdessä iso juttu.
http://younameit.fi

Käykääs tsiigaas tää uus kauppa joka myy noita uuden sukupolven lasikuitu keppejä ja noi Epicn kepit ovat kuulemma parhaita melkein joka koko luokassa seuraavassa Pohjolan perhokalastus lehdessä iso juttu.
http://younameit.fi

Kaikki syödään mitä veneeseen saadaan,olkoon mitta mikä tahansa.

Oli 4sm alamitta tanä aamuna,hyvältä maistuu savustettuna.

Joko niitä yli 3kg kaloja nousee köytenään?

200 cm on oikea alamitta.