http://www.ylakainuu.fi/Uutiset/1194865362711/artikkeli/taimenen alamitta nousi 60 senttiin.html
Aika kova nousu, eikö 60cm ole jo parin kilon vonkale?
Aika kova nousu, eikö 60cm ole jo parin kilon vonkale?
Taimenen alamitaksi 60 cm.
Tiskiltä kalastaja.
363401
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 36
Vanhimmat
eipä tarvitse kainuun koskista tulevana suvena mitallista ruokakalaa kotiin viedä... aivan tyhmä nosto loppu kalastuskunnilta koskien osalta lupatulot...taimen 60cm paino noin kolme killoo...
http://personal.inet.fi/koti/rai/kalat_pituuspaino/taimen.htm
Oikeessapa olit.
eipä vaikuta kalan kotiuttamiseen,.. kaikki mitä nostan. laitan pannun kautta suoleen ja väännän paskaksi
Kalastuksenvalvojilta loppuu sakkolaput. Miksi ei voitu laittaa kyseisille kaloille esim. kahden vuoden kalastuskieltoa?
Lohikalojen pyynti menee herrojen perhakalastuharrastuksen piikkiin. Tavalliset pulliaiset saavat pyytää haukea ja muita kaloja. Kohta ei muilla asiaa kuin loordeilla.
Tätähän sitä on yritetty iät ja ajat, monella joella on muut kuin perho onget kiellettyjä että rahvas ei tule herrojen siiman heiluttelua häiritsemään.. vaikka paremmin saisi varmasti uistimella tai mato-ongella
mato-ongella ei saa kalastaa virtavedessä missä on lohikalaa.ettäs tiedät.
no kyllähän minä sen saatana tiijän, sen takia se onki kielletty ettei menisi herrojen harrastus kalat tavallisille ihmisille! Mato-ongella sitä parhaiten tulisi kallaa, ettäs tiedät
joo kyllä sitä tuli pikkupoikana kokeiltua mato-ongella koskesta ja taimenta tuli,sanosimpa että melko hyvin,no rikos on jo vanhentunut...
Täällä Koillismaalla on joka pikku purossa puronieriää ja purotaimenta. Niitä voi onkia koska niistä puroista saa kalastaa mato-ongella ilman erityistä lupaa. Ei ne isoja ole mutta samalta maistuu kuin isot.
Eräs tiiät senkin sulkava
Eräs tiiät senkin sulkava
Pian on rahvaalta kaikki huvit pois: dynamiittikalastus, hirvensalametsästys ja pontikankeitto.
Tämä taimenen ja järvilohen alamitan nosto 60 cm on käytännössä mahdoton. Yli 90 % järvilohista & taimenista saadaan verkoilla: mikä estää niitä nyt menemästä verkkoon alamittaisina? Lain mukaan pois on heitettävä, vaikka alamittainen kala olisi kuollut. Siis lohet on tästä lähtien heitettävä variksille? Tämä 60 cm lohi (Salmo trutta & salar) on n. 3 kilon painoinen, pois on siis uuden lain mukaan heitettävä 2 kilon lohet?! Näin sanoo laki! Tässä on takana luomu-utopia: nämä uudet isot lohet pääsevät kutemaan, ja siellä syntyy koskissa uusi vahva lohikanta. Siinä on vaan yksi paha puute: eipä ole enää koskia... Ämmäkoski, Aittokoski, Seitenoikea: ne ovat nykyään voimalaitosten nimiä. Siinä oli yli 50 vuotta sitten pitkät kosket, jonne Kiantajärven taimen (vai ehkä jopa järvilohi?) laskeutui kutemaan. Siitä on saatu viimeisenä vuonna kun voimalaitoksen tekivät yli kymmenen kilon lohi, voimalaitoskanavasta. Sai Kivijärvi, muistaakseni Heikki etunimi. Kuvakin on nähty, tosijuttu. Muita eipä siis ole enää koskia,... eikä tule. Vai luuleeko joku, että Fortum purkaa voimalaitokset? Sitä ei tulla näkemään. Joten ratkaisu ongelmaan: taimenistutukset on korvattava kirjolohi-istutuksilla. Tarkoitan velvoiteistutuksia. Muuten tilanne on mahdoton. Kirjolohella ei ole alamittaa. Hyvä ruokakala se on, varsinkin muikkua syönyt, järvestä kalastettu kirjolohi.
eteläsuomen juppikalastajat pitivät meteliä tästä alamitan nostosta,ja tottakai se meni läpi kun siinä oli muutama ns. julkkis vaatimassa alamitan nostoa...kalastava näyttelijä.joo
Onko joku tosiaan vielä herran vuonna 2014 niin typerä että pyytää mieluummin n.40cm/0,6kg rääpäleitä, eli istukkaita suoraan istutusauton poistuttua kiannan rannasta, vai 60cm 2-3kg pulskaa kalaa, jossa on oikeasti syötävääkin ja myös sitä kalastuksen iloa?
Kianta on täynnä muikkua jolla taimen kasvaa todella nopeasti, kesällä 2013 istutettu 35cm kala on seuraavan vuoden syksynä jo 60cm paikkeilla. Miettikää toki kumpi on mukavampi saalis, 0,6kg taimen vai 2,6kg?
Kyllä ne kalat siellä järvessä kasvaa jos niiden annetaan kasvaa eikä lahdata keskenkasvuisena. Kiantaan laskee useita jokia joissa taimenen kutu todistetusti onnistuu jos kalojen annettaan kasvaa kutukypsäksi. Emäjokea on turha käyttää tekosyynä kalanpoikasten (koska poikanenhan 40cm taimen on) pyytämiseen, taimen nousee pääsääntöisesti ylävirtaan todella pieniin jokiin/puroihin kutemaan. Aittokoski,seitenoikea jne. eivät missään nimessä ole koskaan olleet taimenen kutupaikkoja, kulkuväyliä kylläkin.
Alamitan nosto on varmasti parasta mitä kalastuslakien muutoksissa on tehty miesmuistiin. Vaikutukset näkyvät toki vasta vuosien päästä mutta suunta on ehdottomasti oikea.
Taimenen elinkaaresta/kasvutahdista kannattaa ottaa hieman selvää ennenkuin alkaa julkisesti möläyttelemään että vesiin pitäisi kantaa kirjolohta taimenen sijaan. Jos kalan ainut arvo on sen käyttö ravintona niin suunnista kipinkapin lähimpään kauppaan, ja sieltä Kirjolohifilettä koriin, on varmasti halvempaa kuin millään harrastekalastusmuodolla pyydetty taimen, eikä tarvi sotkeutua asioihin mistä ei mitään ymmärrä.
Jos jokin on utopiaa niin se, että kalastetaan istukasrääpäleitä mitään mistään piittamatta sillä verukkeella että" tankkiautohan tuo taas keväällä lisää" ja kuvitellaan että hommat on mallillaan. Kädestä suuhun.
Kannattaa joskus käydä muuallakin kalalla niin näkee että asiat voi olla myös toisin: kalat krouvimpaa kokoa kun ei lahdata välittömästi kaikkea mikä pyydykseen käy, ja annetaan istukkaiden hyödyntää sitä ravintoa eli KASVAA,
Loppuun vielä se polttava kysymys, kumman otat mieluummin saaliiksi, 0,6kg vai 2,6kg kalan? Jos vastaus on jälkimmäinen niin päästä sitä pienemmät kasvamaan.
Emäjoessa oli ennen voimalaitoksia ja patoamista kymmeniä kilometrejä pitkät kosket Suomussalmelta Hyrynsalmelle. Juuri sen takia pystyivät rakentamaan siihen voimalaitokset. Kiantajärvessä oli lohikanta, joka laskeutui kutemaan Emäjokeen. Siitä on viimeisenäkin vuonna, kun Jalonkosken patosivat, saatu 10-kilon lohi. Laji on todennäköisesti järvitaimen. Siihen aikaan kun voimalaitokset rakensivat, eivät selvittäneet kalakantaa. Edes lajistoa eivät selvittäneet. Ei ole mahdotonta, että myös varsinainen järvilohi (Salmo salar) olisi kuulunut lajistoon. Patoamisen ja järven säännöstelyn takia on voimalaitosyhtiö suorittanut velvoiteistutuksia. Tosin alamitoitettuja, sillä luonnon taimenen ja lohen poikanen on huomattavasti elinkelpoisempi kuin istutettu. Myös järven säännöstely heikentää tilannetta: pohjaravinto tuhoutuu laajalti talvella, kun vesi laskee. Tämä on syy velvoiteistutuksiin: korvata kalastukselle voimalaitosten aiheuttama haitta. Näitä kaloja ei istuteta sen takia, että ne nousisivat Hossanjokeen, turistien kalastettavaksi. Tarkoitus on kalastaa istutetut kalat järvestä. Ja kyllä niitä kalastetaankin: ei Suomussalmella kaloja paljon kaupasta osteta. No, Norjan lohta, joskus. Mutta siis alamitta: ongelma on siinä, että nämä alamittaiset menevät verkkoon, halusi sitä tai ei. Verkolla saadaan yli 90 % järvitaimenista. Ja siis tästä lähtien alamittaisina. Siikaa sitä verkolla ennen kaikkea kalastetaan. Ihan samoihin verkkoihin tarttuu lohet ja taimenet, sen paremmin mitä pienempiä ovat. Joten kylläpä on nyt sitten variksille herkkuja tiedossa... ennen saivat tyytyä pikku matikoihin, nyt pääsevät lohen syöntiin! Tuosta Kiantajärvestä ovat muuten ennen voimalaitoksia saaneet myös harria (harjus), jotka nekin olivat tulleet Ämmäkoskesta ja Jalonkoskesta. Siis vielä kerran (ettei tule väärinkäsityksiä): EI NIITÄ TAHALLAAN alamittaisina kalasteta, kyllä ne menevät verkkoon ihan itsestään...
ei se istutusauto tuo ennää 40 senttistä taimenta kiannan rantaan ku alamitta on 60 senttiä,eikä 60 senttistä oo kasvattajalla...että se siitä sitten...niin no saapihan sitä haaveksia...
Lapin kansassa tänään Kalatutkija haluaa verkot kuiville
http://www.lapinkansa.fi/Lappi/1194869342275/artikkeli/kalatutkija haluaa verkot kuiville - katso video.html
Tämä alamitta-asiassa seuraava askel on todennäköisesti verkkokalastuksen kieltäminen kokonaan... Ja siihenkään ei varmaan ole mitään sanomista. Jätetään sitten kalat järveen. Ostetaan Norjan lohta. Eipähän tarvitse sitten Fortumin enää mitään kalakorvauksia suorittaa... Voivat nostaa johtajan palkkoja. Eihän sillä Fortumin johtajalla ole tällä hetkellä kun n. 10 X ministerin palkka, eihän sillä elä ... Toista se oli vielä vuonna 2006. Alla on palkkatiedot... Ja tämä on TOTTA. Laillista varastamista... Pääasia, että saadaan ukot pois järveltä... Ampuahan ne pitää, jos muu ei auta. No niin, mitäs mieltä olette? Vesi virtaa, turbiinit pyörii. Ihmisten on pakko ostaa sähköä. Kalastuskorvaukset ovat minimaalisia.. kielletään koko kalastus! Päästään taas kunnon palkoille!
Fortumin johtajien palkat 2006:
Mikael Lilius (1949), toimitusjohtaja Helsinki
optiot 9 130 000 euroa palkka 11 278 932 euroa
Tapio Kuula (1950), johtaja Espoo
optiot 5 298 000 euroa palkka 5 895 592 euroa
Juha Laaksonen (1950), talousjohtaja Helsinki
optiot 4 578 000 euroa palkka 5 065 877 euroa
Mikael Frisk (1962), henkilöstöjohtaja Kauniainen
optiot 4 193 000 euroa palkka 4 718 422 euroa
Timo Karttinen, Fortum Espoo toimitusjohtaja
optiot 3 417 000 euroa palkka 4 506 970 euroa
Carola Teir-Lehtinen, entinen viestintäjohtaja
optiot 3 275 780 euroa palkka 3 593 189 euroa
Christian Lundberg, johtaja
optiot 3 179 750 euroa palkka 3 335 000 euroa
Risto Rinne, Neste Oilin toimitusjohtaja ent. Fortum
optiot 2 380 250 euroa palkka 3 100 000 euroa
Erkki Kari-Koskinen, vähittäismyynnin johtaja
optiot 1 530 500 palkka 1 600 000 euroa
Kim Kronstedt, turvallisuusjohtaja
optiot 1 577 500 palkka 1 600 000 euroa
Lars Crefberg, sähkönjakelun johtaja
optiot 1 166 000 euroa palkka 1 200 000 euroa
Per Langer, lämmöntuotannon johtaja
optiot 1 153 200 euroa palkka 1 200 000 euroa
http://www.erkkiaho.com/blogarchive/520.htm
Tästä nykyisten purojen nykytilasta on vasta tehty arvio... voiko paljon luottaa näiden purojen tuotantoon..?
Matti Havumäki 15.3.2010:
Lohi ja taimen Oulujärvellä 2030?
Selvitys Oulujärveen laskevien vesistöjen
vaelluspoikastuotantopotentiaalista.
- sivu 15:
7.1 Jokien ja purojen nykytila
Voimalaitosrakentaminen, louhitut alakanavat ja säännöstely ovat hävittäneet
pääuoman sekä sivuhaarojen alaosien koski‐ ja virtapaikat. Suurin osa lohen
kudusta on oletettavasti tapahtunut pääuomassa niin Oulujoen kuin
Oulujärveen laskevan Kiehimä‐ ja Emäjoen osalta. Tervan, tukkien, ym. muun
taloustavaran kuljetuksia varten Kainuun virtavesiä on perattu jopa kolmeen
kertaan Oulujoella niiden alkaessa jo 1700 ‐luvulla. Vaeltavien kalakantojen
turmiona voidaan pitää kolmen tekijän yksittäisiä ja yhteisvaikutusta:
voimalaitosten rakentaminen, 1950 ‐luvun syrjäseutujen koskiin saakka
yltäneet jokien koneperkaukset ja metsätalouden vaikutukset mm. veden
laadun heikkeneminen ja heilahtelu.
Purojen tila on heikentynyt purouittojen perkuissa, mutta suurin vaikuttavuus
on ollut metsätalouden peruskuivatus ja ojitus. Puroja on kaivettu suoriksi ja
syviksi siten ettei niitä juuri ojitusalueesta erota, hetteitä on kuivattu ja ojia
ohjattu suoraan puroihin ja jokiin. Jokivesissä, mutta etenkin puroissa
ongelmana on ojitusten kiintoainekuormitus, hienon hiekan ja turvemaan
aiheuttama liettyminen. Korhosen ym. (2003) mukaan Emäjoen reitin puroista
vain 1 % on luonnontilaisia. Luonnontilaisen kaltaisia purojaksoja esiintyi n. 40
% aineiston uomista, mutta jaksojen yläpuoliset toimenpiteet näkyivät myös
näillä jaksoilla. Purokunnostuksia on Kainuussa tehty 1990 ‐luvulta alkaen,
mutta niiden vaikuttavuudesta ei käytännössä ole tietoa
Verkkokalastushan on kohtalaisen kestämätön pyyntimuoto, tappaa kaikki kiinni jäävät pienemmät lohikalat lähes poikkeuksetta. Jotenkuten valikoivaa kalastusta sillä voi harrastaa jos järkeä löytyy(silmäkoot, sijoitus), mutta välinpitämätön verkkottaja voi tehdä paljon tuhoa esim. täräyttämällä sen siikaverkon pintaan keskellä kesää istutuksen jälkeen. Näitähän näkyy ihan säännöllisesti.
"EI NIITÄ TAHALLAAN alamittaisina kalasteta, kyllä ne menevät verkkoon ihan itsestään..." Niinpä niin. Miksi kaloja summittaisesti tappavan kalastusmuodon tulisi saada jatkua?
Luuleeko joku tosiaan että taimenistutukset loppuvat koska alamittaa nostetaan? Päinvastoin, nythän on ensimmäistä kertaa kalastuslainsäädännön puolesta mahdollista saada edes jonkinlaista tuottoa noista istutuksista kun kalat saavat kasvaa isommaksi ja kerätä niitä kiloja ennenkuin ne järvestä lopullisesti poistetaan.
Myöskään itkut siitä että joet on padottu ja pilattu eivät ole minkäänlaisia perusteluita sille että kalat pitäisi pyytää mielummin 40 senttisinä kuin 60 senttisinä. Se ei ole kenekään etu, paitsi tietenkin kalankasvattajan, sehän nauraa koko matkan pankkiin. Vaikka luonnonkutu ei koskaan kunnolla onnistuisikaan, ei kalaa ole mitään järkeä ottaa hengiltä ennenkuin se on hyödyntänyt kasvupotentiaalinsa, oli se istari tai luomu.
Purokunnostuksien hyötyjä on ollut aika vaikea päästä arvioimaan kun esim. mäti-istutuksista kuoriutuneet kalat tapetaan "tonkoina" ennenkuin saavuttavat vaellusiän, tai viimeistään järvessä n.40-50cm. mittaisena, eli kala ei saavuta sukukypsyyttään.
Hohhoijaa... "Näitä kaloja ei istuteta sen takia, että ne nousisivat Hossanjokeen, turistien kalastettavaksi. Tarkoitus on kalastaa istutetut kalat järvestä."
Oletko tosiaan sitä mieltä että esim. Hossajokeen tai muuhun virtaveteen istutettujen velvoiteistukkaiden ei tulisi koskaan kasvaa kutukypsäksi, päästä kutemaan jokeen johon ovat leimautuneet, ja tuottamaan luonnonpoikasia, ihan vaan siksi että "turistit" (jotka siis tuovat paikkakunnalle rahaa ja työtä)eivät niitä saisi kalastaa? Olisit siis valmis uhraamaan sekä luonnon, OMAN, sekä muiden edun kateutesi vuoksi?
"Vuoden Kainuulainen 2014" mitali voidaan varmaankin luovuttaa poikkeuksellisesti jo näin alkuvuodesta, näytöt ovat sen verran vahvat.
iät ajat istutettu taimenta,kerro missä ne yli 60 senttiset taimenet ovat luulisi jonkun jääneen henkiin,teoriassa nuo sinun kirjoitukset on ihan hyviä mutta käytäntö,sama kun lehmä paskantaa järveen...
Taimenen poikaset selviäsivät hyvin vain sellaisessa järvessä, missä ei ole muita petokaloja... Tutkimustakin on asiasta:
Taimenistukkaiden elämä jäi lyhyeksi - hauet söivät viikossa puolet pienistä taimenista.
http://www.rktl.fi/tiedotteet/taimenistukkaiden_elama_jai.html
Pikkutaimenet onkin menneet hauen ruuaksi... mikä on kyllä tiedettykin. Ja se on kallista hommaa, istuttaa isoja taimenia. Yhden taimenen poikasen hinnalla saa monta kymmentä siian poikasta.
Saattaa tulla ongelmia jokikalastuksessakin: nehän on kaikki järvitaimenia, mitä Hossan vesistä nykyään taimenia saa.. ja alamitta 60 cm. Kuitenkin perinteiset taimenen perhokalastajat pyytävät pieniä taimenia, alle kiloisia. Eihän joessa yleensä isompia olekaan. Taitaa sitten loppua myös taimenen perhokalastus?
Yli 60cm taimenia saadaan vuosittain kymmeniä Kiannasta ja sen latvoilta (useita yli 5 kiloisia), viimekin vuonna, vaikka kyseessä oli surkein kausi viimeiseen 10 vuoteen. Järjettömästä pyynnistä huolimatta osa selviytyy ja pääsee suorittamaan tuon kasvupyrähdyksen. Jatkossa tuo määrä moninkertaistuu, viimeistään jos ja kun uudessa kalastuslaissa rajoitetaan holtitonta verkotusta.
Ja kysymykseen missä ne yli 60cm kalat? Aika harvassahan ne on jos kaikilta pyydyksiin käyneiltä henki otetaan nippanappa 40cm kokoisena, kala kun ei pakkasessa tai savupöntössä kasva.
Kaikissa 40senttisten rakastajien perusteluissa toistuu kehäpäätelmä: "Ei ole ennenkään ollut 60cm kaloja, täytyy ehdottomasti jatkaa 40senttisen pyyntiä"
No ei tietenkään ole ollut paljoa 60cm kaloja jos kalat tapetaan järjestään ennen kuin saavuttavat kyseisen mitan! Sama kuin kaadettaisi muutaman vuoden aikana joka syksy yhettömiin kaikki hirvenvasat, ja ihmeteltäisiin myöhemmin että kanta taantuu ja ei niitä raavaita vaan näy missään, missä lienevät...
Tottakai hauki on myös suuri surma istukkaille, mutta onhan noista osa ennekin selvinnyt, miksi tilanne olisi alamitan noston jälkeen toinen?
Kun taimen saavuttaa n.40cm mitan, sillä ei ole juurikaan muita vihollisia kuin ihminen. Sen kokoinen kala on jo tarpeeksi nopea ja vaikea saalis hauelle. Eli erittäin suuri prosentti tuon viimevuotisen alamitan saavuttavista kaloista saa kasvaa rauhassa yli sen 60cm, jos ei satu verkkoon tai saa koukkua silmäänsä.
Millä perustelette tuon viljelemänne näkemyksen että istari ei muka kasva järvessä ollessaan? Tähänkin asti istutukset ovat olleet pääsääntöisesti 20-30cm kalaa, eli kalat ovat tuplanneet mittansa ennenkuin ovat tuon mahtavan 40cm saavuttaneet. Eli pysähtyykö kalan kasvu mielestänne tuohon vanhaan alamittaan? Koska tilannehan on päinvastainen, taimen alkaa vasta tuon kokoisena todella hyödyntääa muikkua ravintonaan, karkeasti tuplaten painonsa vuoden aikana. Ja jos näyttää että kalat jäävät satimeen ennen aikojaan niin silloinhan kalastussääntöjä pitää muuttaa: koukkurajoitukset uistimiin, silmäkoko rajoitukset verkkoihin, rauhoitusalueita ja niin edelleen. Kyseiset säätelytoimet toimivat muissakin sivistysvaltioissa, miksi Suomi olisi poikkeus?
Seuraavaksi älähdetään tietenkin siitä että ei ole valvontaa, ei voi mikään rajoitus toimia. No, ammutteko kesällä teerenpoikasia koska metsässä ei ole valvontaa? Ette varmaan. Maalaisjärki sanoo että metsänviljaa ei korjata ennenkuin se on kypsää. Tätä samaa omien aivojen käyttöä voisi hyödyntää myös kalassa ollessaan, ei kaikkia asioita tarvi tehdä ihan vaan siksi että voi tai ettei kukaan ole näkemässä ja sakottamassa.
"Taitaa sitten loppua myös taimenen perhokalastus?" Perhokalastajat kusevat hunajaa alamitannoston vuoksi. Ei kukaan tervejärkinen ole aiemminkaan pakastimentäytettä ollut joelta perhokalastusvälinein hakemassa, se on yksi paskanmaku jos siirtymävaiheessa on vähän hiljaisempaa kotiinvietävän suhteen. Ja kun jatkossa on mahdollista että sieltä joesta nappaa se vauraampikin kala niiden sinttien välissä niin koko homma kasvattaa vaan suosiotaan.
Ennenkuin alkaa puolustamaan vallitsevaa tilaa (jo tapahtuneen) muutoksen edessä, voisi hetken miettiä että ovatko asiat tällä hetkellä jotenkin niin hyvin että siihen kannattaa takertua?
Yksikään taimen ei kasva joessa 60 cm mittaan... Se on noin kolmen kilon kala. Hossanjoesta kesällä (kesäkuu - heinäkuu) saatavat monikiloiset taimenet on kaikki tuotu tankkiautolla jokeen monikiloisina. Ne eivät jokeen tuomisen jälkeen kasva juuri ollenkaan. Kaikkihan tämän tietävät. Kutemaan nousevia kaloja on periaatteessa mahdollista saada elokuun ja syyskuun aikana. Hossanjoessa on muuten ollut aikanaan järvitaimenia, siis järvestä nousseita useampikiloisia kaloja. Aikanaan tuulastamalla kalastivat niitä... Siis ennen kuin Metsähallitus mitään sinne istutti. Se on viihdeteollisuutta, tämä Metsähallituksen toiminta. Eikä siinä mitään, hyvä on kun kaupaksi käy... Pääasia, että tuppi heiluu...
Tässä taimenasiassa on lisätekijänä tämä purotaimen... sehän on sama laji. Mutta koskeeko tämä 60 cm alamitta vain järvitaimenta? Ainahan joella ja purolla voi kalastaa purotaimenta... jolloin alamittaa ei olekaan... Ja miten tämä onkimiskielto? Taitaa laki sanoa niin että: lohi- ja siikapitoisten jokien virtapaikoissa on onkiminen kielletty. Eihän taimen mikään lohi ole? Vaikka sitä loheksi tietenkin sanotaan... Pikkupuroissa tuskin on oikeita lohia, eikä varmaan siikojakaan? Joten tongononkija onkin ihan oikealla asialla? Ja oikea kalastaja, verrattuna Hossanjoen perhonheittäjään.
Tämän jälkeen minä en kirjoita tähän mitään. Tämä on turhaa kiistelyä.
Ja palsta: tämä on yksi hullunmylly! Joku sekopää laittaa sata herjausviestiä päivässä! Varmaan kokopäiväisesti niitä kirjoittaa. .. -- Onkikaa keväällä ahvenia: Kiantajärvestä saa maaliskuussa puolikiloisia ahvenia kolmen metrin vedestä. --
taimenen kutu ei onnistu näissä vesissä.kaikki on tankkiautojen varassa...näin se vaan on.valitettavasti...
Ainakin täällä Keski-Suomessa koskikalastus kuolee muutamaksi vuodeksi pois. Harvinainen kala toi 60cm n. 3kg taimen näissä koskissa. Normaali pyynti taimen ollut 40-50 cm. Joissain koskissa on ollut taimen alamitta määritelty aiemmin 45 cm. Lupakoskiin varmaan rupeevat istuttaan pyyntikokoista n.1-2 kg kirjolohta. Muuten loppuu kalastuskunnilta koskikalastuksesta saatavat tulot. Kirjolohi vaan vie taimenelta elintilaa.
http://yle.fi/uutiset/kuvagalleria_kalakuvia/7288946?ref=leiki-uu
Taitaa olla alamitta taimen tuossa Ylellä kuvassa. Aijai.
Nykyhallitus on erikoistunut kansalaisten kusettamisee,melkein kaikissa asioissa.
Onko taimenta tullut?
Käykääs tsiigaas tää uus kauppa joka myy noita uuden sukupolven lasikuitu keppejä ja noi Epicn kepit ovat kuulemma parhaita melkein joka koko luokassa seuraavassa Pohjolan perhokalastus lehdessä iso juttu.
http://younameit.fi
Käykääs tsiigaas tää uus kauppa joka myy noita uuden sukupolven lasikuitu keppejä ja noi Epicn kepit ovat kuulemma parhaita melkein joka koko luokassa seuraavassa Pohjolan perhokalastus lehdessä iso juttu.
http://younameit.fi
Kaikki syödään mitä veneeseen saadaan,olkoon mitta mikä tahansa.
Oli 4sm alamitta tanä aamuna,hyvältä maistuu savustettuna.
Joko niitä yli 3kg kaloja nousee köytenään?
200 cm on oikea alamitta.