Helluntailaiset

HUONO PROVO VAKKARILTA. LUULETKO ETTEI SUA TUNNISTETA.

En ota kantaa onko provoilua vai aitoa kokemusta. Kyllähän uskovaisen ja uskomattoman elämäntapa eroaa toisitaan. On kyllä outoa jos elämässä ei näy mitään eroa.
Tosin minullakin on eteisen nurkassa usein tyhjiä oluttölkkejä, vaikka en itse juo oleenkaan olutta. Kun näen lenkillä ollessani tyhjän tölkin tai pullon poimin sen taskussa olevaan pussiini. On minulle joku huomauttanut, että jospa siitä tulee väärinkäsitys, kun niitä näkyy kotona ja seison automaatilla palauttamassa niitä.
Minulla on kuitenkin sen verran hyvä itsetunto ja kun toimin rehellisesti, niin en perusta luulojen perään. Oletko varma, että tuossa hellariperheessä kaikki ovat uskossa ja jospa hekin harrastavat pullojen ja tölkkien keruuta. Luulo ei ole tiedon väärti!

Melko paljon olet nähnyt vaivaa tämän PROVON kyhätäksesi.

No, ehkä sen joku asioihin perehtymättömämpi jopa uskoisikin.

Joka tapauksessa tämä aloitus joutaa siis roskakoriin.

Helluntailaiset pyrkivät kasvattamaan lapsistaan helluntaiopin mukaisia hyviä uskovia. Tämän vuoksi vanhemmat saattavat kieltää lapsiltaan kaiken "ei-uskovaisen" toiminnan. Lisäksi monesti käytetään henkistä ja hengellistä painostamista helluntailaisen päämäärän saavuttamiseksi.

Alkoholin käyttö oli takavuosina hyvinkin tuomittava asia helluntaiseurakunnissa. Sen vuoksi jopa erotettiin henkilöitä seurakunnista. Tosin silloinkin oli helluntaisaarnaajia, jotka saivat käyttää alkoholia (tunsin erään tällaisen tapauksen).

Nykyisin alkoholinkäyttö on sallittua helluntaiseurakunnissa, vain alkoholismi enää tuomitaan. Niimpä helluntaiseurakuntien jäsenet käyttävät alkoholia hyvin yleisesti. Seurakuntakurin puuttuessa myös alkoholin suurkuluttajat saavat olla helluntaiseurakunnan jäseniä, vaikka heitä kiinnostaakin enemmän alkoholin nauttiminen, kuin seurakunnankokoukset.

Taitaa tietosi laahata pahan kerran jäljessä. En voinut olla nauramatta lukiessani kirjoitelmaasi. Koetahan päästä nykyaikaan jo mukaan, niin et näytä ja kuulosta niin pässinpäältä omine luulotteluinesi ja vuosituhannen jäljessä laahaavalle tomppelilta Muuten kukas sun kallosi meinasi avata jamillainen pesupulvesri oli käytössä, kun olivat aivopestä. Eihän vedetttä ja pesuaineetta voi mitään pestä! Oliko peräti ihan syövyttävää happoa mukana!

Mie olen helluntaisaarnamiehen lapsi. Lukuisat kerrat olen kokouksissa istunut, laulanut ja varhaisteini-iässä myös kokouksissa todistanutkin. Meillä ei ollut televisiota, rytmimusiikin kuuntelu oli syntiä, viheltäminen vasta syntiä olikin. Kaikesta näistä olen selvinnyt...muistan, kuinka sain selkääni voitettuani urheilukilpailut tai jäätyäni kiinni tanhuharjoituksista...

Tänään en kanna kaunaa kenellekään. On vain olemassa erilaisia tulkintoja maailmasta ja sen oikuista. Toivoisin, että ihmiset voisivat olla ystäviä keskenään ja mennä eteenpäin välittämättä toisen vakaumuksesta. Kyse on uskon asiasta, ei mitenkään tieteellisesti todistetusta tosiasiasta. Jos joku uskoo, uskokoon, mutta antakoon myös rauha ja arvostus niille, jotka haluaa elää rauhassa, niinku mie...

Kuulun helluntaikirkkoon ja lapseni pelaa pelejä sekä kuuntelee pop/rock musaa, itsekin kuuntelen. Enimmäkseen hengellistä tulee kuunneltua tosin, mutta ei siksi että en saisi vaan kun hengellinen musa lohduttaa ja rauhoittaa, sen sanoma että on joku eli jumala joka välittää. Seurakunnassa käyn kuuntelemassa puheita ja opetusta raamatusta. jos mietitään sitä mitä on oikeasti olla uskova niin se löytyy raamatusta. Ei se ole mitään elä tee sitä ja tätä niin olet hyvä ihminen ja hyvä uskovainen. Ei se ole tekopyhyyttä. Jeesus itse nuhteli juuri tekopyhiä ihmisiä ja ulkokultaisia pappeja. Jeesus opettaa raamatussa että hedelmistä puu tunnetaan. eli jos ihmisen elämä kantaa huonoa hedelmää ympäristöön, hän on tuomitseva, kireä, tekopyhä niin ei hän silloin oikein oikealta kristityltä vaikuta. ihminen" tulee uskoon" eli kristityksi siten että hän ymmärtää sen että hän on syntinen. Tämä tarkoittaa sitä että ihminen tekee kaikenlaista mikä aiheuttaa itselle ja lähimmäiselle pahaa, jos ei teoin niin ainakin ajatuksin, eikä hän piittaa siitä että Jumala kehottaa häntä rakastamaan lähimmäistä saati edes itseään. Niimpä hän etsii vastausta Jumalalta tähän ongelmaansa ja Jumalan ilmoitushan on että jeesus on sovittanut synnit ja Jumala rakastaa ihmistä. Jumala haluaa auttaa ja vapauttaa ihmisen syntien kahleista. Tähän ilmoitukseen ja tarjoukseen uskoon haluava vastaa kyllä. Eli hän tunnustaa syntisyytensä ja tahtoo ottaa vastaan pelastuksen ja elää loppuelämänsä yhteydessä jumalaan. Tämän seurauksena ilmenee siten että esim. moni narkomaani vapautuu huumausaineen himosta, aviopari pääsee sopuun, varas ei haluakaan enää varastaa ja monet kristityt alkavat tekemään hyvää. Esim eräs krisitty pariskunta perusti afrikkaan keskuksen aids orvoille, nainen matkusti intiaan ruokkimaan orpoja jne. Uskova kokee että hän on saanut Jumalalta paljon, tuntee rakkautta uudella tavalla ja osaa antaa anteeksi lähimmäisille heidän virheensä. Mutta asia ei ihan suja aina näin yksinkertaisesti. Ihminen on yhä ihminen, ei hän muutu enkeliksi tai täydelliseksi. Voisi sanoa jopa että on kummallista että uskosta osattomat odottavat uskovan käyttäytyvän tietyllä tavalla! Kun perimmiltään on kyse vain ihmisestä joka nimenomaan tunnustaa olevansa niin syntinen että hän tarvitsee jonkun=Jeesuksen sovittamaan syntinsä jumalan edessä, niin kurja ja paha että ei voi viedä syntejään taivaaseen(Mikäs taivas se olisi jos siellä yhä tuntisimme mm. vihaa ja tahtoa kuristaa joku ikävä tyyppi?) Mutta kun hän ei ole uskosta osattomien mittapuiden mukaan pyhästi käyttäytyvä ihminen hän saa tuomioleimoja otsaansa= tekopyhä! Sitten toinen ikävä asia on se että Uskoon tullut ihminen alkaa epäröidä sitä tosiasiaa että pelkkä Jumalan armo ja rakkaus riittävät hänen pelastumisekseen. Silloin hän menee siihen lankaan että TÄYTYY yrittää olla hyvä ansaitakseen Jumalan armon. Niinpä hän yrittää kovasti olla tekemättä sitä ja tätä. Esim en saa katsoa t:vtä se on syntiä, en saa meikata koska se on syntiä, en saa juoda jne ja tämäkös sivusta katsovaa ateistia kummastuttaa. Uskoon tulleet ovat ihmisiä, jotka kasvavat ihmisinä ja sen opetuksen mukaan jotka he saavat seurakunnissa. Kuten kaikissa yhteisöissä myös kristittyjen yhteisöissä on luonnevikaisia ihmisiä, paasaajia, tuomitsijoita ja "lampaita susien vaatteissa", kuten Jeesus heitä nimittää, jotka tökeröllä käytöksellään leimaavat koko yhteisön. Joissakin seurakunnissa voi olla huono opettaja, joka levittää tekojen uskoa. ihan niinkun millä alalla tahansa. Jos haluat tietää mitä oikea kristinusko on tutustu lukemalla uudesta testamentista mitä Jeesus, sen perustaja oikeasti opettaa. Itse pyrin seuraamaan Jeesusta enkä seurakuntalaisia. Mulla on ateisti sukulainen joka käyttäytyy tökerösti ja netistä voin lukea ateisteista, jotka haukkuu ja tuomitsee uskovia. En silti usko että kaikki ateistit on kireitä tai tomppeleita. Ennemmin mua kiinnostaa mitä joku järkevä asiallinen ateisti ajattelee niistä asioista joista minä ajattelen toisin. Erään piispan ja ateistitähtitieteilijän kirjeenvaihdosta on koottu kirjakin. Tutustuminen ja vuorovaikutus auttaa suvaitsevaisuuteen. Tuomiot puolin ja toisin ei kehitä ihmisinä toisin kokevia osapuolia.