Mitä kaikkea yhteistä ja samankaltasuutta on Suomella ja

Lisäys:
Sekä Suomi että Portugali ovat EU-maita, jotka rajautuvat mereen lännessä ja
etelässä. En tiedä voisiko Ahvenanmaan rinnastaa vielä Madeiraan heh..heh?

Hyviä vertailuja teillä kumpikin.

zorroperro.. kirjoitti:

Lisäys:
Sekä Suomi että Portugali ovat EU-maita, jotka rajautuvat mereen lännessä ja
etelässä. En tiedä voisiko Ahvenanmaan rinnastaa vielä Madeiraan heh..heh?

Lue lisää

Vai olisko Azorit lähempänä Ahvenanmaata tunnelmaltaan? ;)

Maatalous termi on hiukan harhaanjohtava tässä.
Virallisemmin meillä puhutaan alkutuotannosta:

Johon sisältyy:
- maa- ja -metsätalous
- kaivosteollisuus (mineraalien louhinta)
- poronhoito
- metsästys- kalastus


Ja vielä jos oikein tarkkoja ollaan:
-marjastus, sienestys, varpujen sammalten ja käpyjen poiminta :)
- marjastus

Hiukan vaikeaa verrata Porjugaliin asioita kun siellä ei ole kaikkia asioita tilastoitu ainakaan sillä tarkkuudella kuin meillä.

"Energiasiat on heillä paljon heikommassa jamassa kuin meillä."

Mitenkähän tuo mahtaa olla jos puhutaan ns. uusituvista energialähteistä,
kuten: Aurinko, tuuli ja myös aaltoenergiasta, jota muistelen puuhatun
nimenomaan Portugalin rannikolle - sen teknologia taitaa olla vielä aika
alkutekijöissään?

Mutta jos jollain maalla on hyvät mahdollisuudet hyödyntää edellä mainittuja
energiamuotoja niin miksei juuri Portugalilla? Taitaa olla siellä vielä niin,
että ilmastointi jäähdytyskoneineen syö enemmän kuin lämmitys vuodessa?

zorroperro.. kirjoitti:

"Energiasiat on heillä paljon heikommassa jamassa kuin meillä."

Mitenkähän tuo mahtaa olla jos puhutaan ns. uusituvista energialähteistä,
kuten: Aurinko, tuuli ja myös aaltoenergiasta, jota muistelen puuhatun
nimenomaan Portugalin rannikolle - sen teknologia taitaa olla vielä aika
alkutekijöissään?

Mutta jos jollain maalla on hyvät mahdollisuudet hyödyntää edellä mainittuja
energiamuotoja niin miksei juuri Portugalilla? Taitaa olla siellä vielä niin,
että ilmastointi jäähdytyskoneineen syö enemmän kuin lämmitys vuodessa?

Lue lisää

http://en.wikipedia.org/wiki/Renewable_energy_in_the_European_Union

masseur kirjoitti:

http://en.wikipedia.org/wiki/Renewable_energy_in_the_European_Union

Lue lisää

Teitä vähiten odotettiin tänne nyt.

okxettaa kirjoitti:

Teitä vähiten odotettiin tänne nyt.

Hiilidioksidi päästöt ovat melko samaa luokkaa.
Uusiutuvien, vesi ja tuulivoiman käyttö nekin melko samansuuruisia.

Mutta aurinkovoiman käyttö Portugalissa on satakertainen Suomen tuottoon.
Meillä se on lähinnä vapaa-ajan asunnoissa, mihin ei saa verkkovirtaa tai se on taloudellisesti järjetön tai jokin muu syy. Aurinkovoima kyllä kehityy täälläkin.
Tuuli ja aurinkovoiman osuus on meillä kokonaisenergiasta vain 3 %.
Tuuli on Tanskassa jo yli 10 %.

Portugalille energiatalous on myös ollut suuri haaste ja se on kehittynyt
siinä hyvin. Useat asiat ovat tähänlittyen helpompia heillä kuin meillä.

Hiukan historiaa.

Portugalin ulkoinen energiariippuvuus

Portugali on vuoden 2005 lukujen perusteella EU:n toiseksi riippuvaisin maa tuontienergiasta, kun laskukaavana käytetään energiatuonnin nettoarvoa jaettuna energian bruttokulutuksella. Riippuvuus vuonna 2005 oli 99,4 %.

Tähän johti Portugalin energiatuotannon putoaminen 44,8 %:lla, joka johtui Portugalin tärkeimmän kansallisen energiaresurssin, vesivoiman pudonneesta tuotannosta kuivan vuoden 2005 takia. Energiantuonti vuonna 2005 lisääntyikin 7,6 %, energianhintojen nousun takia tuonnin arvo kohosi tätäkin jyrkemmin, 45,1 %.

Portugalin suuresta ulkoisesta energiariippuvuudesta johtuen energian maailmanmarkkinahintojen muutoksilla on varsin paljon vaikutuksia vajeiden kanssa painivaan valtiontalouteen ja yhteiskuntaan. Energian osuus BKT:sta oli vuonna 2003 2,3 %, kun se vuonna 2005 oli kasvanut jo 3,7%:iin. Energian osuus kauppataseesta vuonna 2005 oli 14,6 %.

Tämän jälkeen onkin tapahtunut paljon kehitysta nopeasti.

Portugalissa ei ole ydinvoimaloita.

masseur kirjoitti:

http://en.wikipedia.org/wiki/Renewable_energy_in_the_European_Union

Lue lisää

Mikä maamme satamista on etulyöntiasemassa jos Itämeren meriliikenteeseen
kaavailtu rikkidirektiivi astuu voimaan. Rikki on onnistuut poistamaan hyvin maantiekaluston osalta ja hapanta happosateita aikaansaavaa päästöä niistä tuklee enää vähän.

Rikkidirektiivin merenkulku ja esim. puunjalostusteollisuus kokee epäoikeudenmukaiseksi kun se ei koske esim Välimerta.
Oli mitä oli. Yhtäkaikki Neste oil tuottaa biodieseliä ja UPM (metsäkonserni) käynnistää sen tuotantoa Lappeenrannassa. Tuon kehittäminen ja valömistuksen aloittaminen on erinomainen asia. Asiasta voi tulla edellisten välille vääntä, kun Neste oil väittää että vain heillä on patentti tuotteelle jota UPM "kopioi"

zorroperro.. kirjoitti:

"Energiasiat on heillä paljon heikommassa jamassa kuin meillä."

Mitenkähän tuo mahtaa olla jos puhutaan ns. uusituvista energialähteistä,
kuten: Aurinko, tuuli ja myös aaltoenergiasta, jota muistelen puuhatun
nimenomaan Portugalin rannikolle - sen teknologia taitaa olla vielä aika
alkutekijöissään?

Mutta jos jollain maalla on hyvät mahdollisuudet hyödyntää edellä mainittuja
energiamuotoja niin miksei juuri Portugalilla? Taitaa olla siellä vielä niin,
että ilmastointi jäähdytyskoneineen syö enemmän kuin lämmitys vuodessa?

Lue lisää

Aalto energiaa kyllä ainakin sisäänajetaan Portugalissa aktiivisesti
määrästä en osaa sanoa, laatu on kyllä vakuuttava.
Tekniikka ja innovaatio on osoittautunut mielenkiintoiseksi ja tulee tuottamaan aikamyöten sekä rahaa että puhdasta energiaa. Päätuotteen suunittelijat ovat Suomalaiisa insinöörejä ja patentoineen sen.

Vuorovesi energiaa en tunne lähemmin.

tutkivaekologi kirjoitti:

Aalto energiaa kyllä ainakin sisäänajetaan Portugalissa aktiivisesti
määrästä en osaa sanoa, laatu on kyllä vakuuttava.
Tekniikka ja innovaatio on osoittautunut mielenkiintoiseksi ja tulee tuottamaan aikamyöten sekä rahaa että puhdasta energiaa. Päätuotteen suunittelijat ovat Suomalaiisa insinöörejä ja patentoineen sen.

Vuorovesi energiaa en tunne lähemmin.

Lue lisää

Rauno Koivusaaren innovaatio. Tähän on äärettömät markkinat.
Erinomaista enttä tuotesuunnittelua on rahoitettu jukisinkin varoin.

Aaltoenergia kuuluu toistaiseksi vähiten hyödynnettyihin uusiutuvien energian muotoihin. Suomalainen AW-Energy on alan tutkimuksen uranuurtajia. Aalloista energiaa kehittävä suomalainen AW-Energy Oy saa Euroopan unionilta kolme miljoonaa euroa hankkeeseen, jossa yhtiö rakentaa testilaitoksen Portugaliin. Aaltoenergia kuuluu maailman vähiten hyödynnettyihin uusiutuvan energian muotoihin. Eräiden arvioiden mukaan yksi promille valtamerten aaltoihin sitoutuneesta energiasta riittäisi kattamaan maailman energiatarpeen.

Cleantech-yritys AW-Energy Oy on kehittänyt ja patentoinut WaveRoller -konseptin. Kyseessä on ensimmäinen ratkaisu, joka hyödyntää valtamerien rannoilla esiintyvää surge-ilmiötä sähköntuotantoon.

EU-tukeen johtanut sopimus sisältää kolmen miljoonan euron avustuksen, joka käytetään testilaitoksen rakentamiseen. Asennuspaikkaksi on valittu Portugalissa sijaitseva Penichen kaupunkia, joka on kuuluisa aaltoresursseistaan.

Rahoituksen avulla AW-Energy kumppaneineen rakentaa ja asentaa verkkoon kytkettävän WaveRoller -aaltoenergiayksikön. Laitoksen nimellisteho on noin 300 kilowattia.

AW-Energyn johtamaan konsortioon kuuluu yrityksiä Suomesta, Portugalista, Saksasta ja Belgiasta. Joukossa on Bosch-Rexrothin ja ABB:n tapaisia teollisuuden raskassarjalaisia. Uusiutuvan energian toimijoista merkittävimmät ovat Eneolica ja aaltoenergian erikoisosaaja Wave Energy Center.

AW-Energian suurimmat rahoittajat ovat Aura Capital, JN Uljas, Sitra ja Fortum. Myös Tekes on tukenut yrityksen tuotekehitystä merkittävästi.

Yhtiö syntyi onnekkaaksi osoittautuneen läheltä piti -tilanteen hedelmänä vuonna 1993. Tuolloin yksi yhtiön perustajista, ammattisukeltajana toiminut Rauno Koivusaari oli vähällä oli joutua aaltojen heiluttaman laipioluukun kolhimaksi hänen tutkiessaan erästä hylkyä Itämerellä. Koivusaari alkoi pohtia aaltojen synnyttämän kineettisen energian valjastamista hyötykäyttöön: tuloksena syntyi patentoitu WaweRoller -ratkaisu.

www.aw-energy.com