Uutiset
Kotimaa
Kotimaa 8.10.2013 klo 5:11 | päivitetty 8.10.2013 klo 11:34
Kelalle ropisee ilmoituksia tukien väärinkäytöstä – naapurit ja ex-kumppanit ilmiantajina
Kelalle tehdään yhä useammin ilmiantoja etuuksien väärinkäytöstä. Yleensä ilmiantajat ovat entisiä seurustelukumppaneita, naapureita tai tuttuja. Kelalta on onnistuttu huijaamaan jopa kymmeniä tuhansia euroja. Suurin osa etuuksien väärinkäytöistä päätyy poliisin tutkintaan.
Kelan Yleinen asumistuki -lomake. Kuva: Tiina Jutila / Yle
Mistä on kyse?
Vuonna 2013 Kelan etuuksien väärinkäytöksiä on kirjattu tähän mennessä 1 071, joista 765 on johtanut poliisitutkintaan
Itä-Suomessa vuosittainen väärinkäyttöjen määrä on 270–280, joista 75 prosenttia päätyy poliisille
Ilmiantoja tukien väärinkäytöstä tekevät erityisesti entiset seurustelukumppanit, naapurit ja tutut
Huijauksia tehdään eniten työttömyystuen avulla, jopa kymmeniä tuhansia euroja
80 prosenttia poliisin tutkimista huiijauksista tuomitaan, rikosnimikkeenä yleensä petos tai törkeä petos
Naapurit, entiset seurustelukumppanit ja tutut soittavat ja lähettävät kirjeitä Kelalle havaitsemistaan tai epäilemistään etuuksien väärinkäytöistä yhä useammin. Kelan hallinto-osaston lakimies Anitta Holappa sanoo, että ilmiantojen määrät ovat kasvaneet jatkuvasti.
- Ehkä tämä taloudellinen tilanne vaikuttaa siihen, että verorahojen väärinkäyttäjät halutaan kuriin, arvioi Holappa.
Kelan etuuksista väärinkäytetään eniten työttömyystukea, jolla on onnistuttu parhaimmillaan huijaamaan kymmeniä tuhansia euroja. Tänä vuonna esimerkiksi Pohjanmaalla tuli ilmi tapaus, jossa työttömyystuen avulla Kelalta huijattiin 20 000 euroa. Asumistuen ja opintotuen väärinkäyttö on seuraavaksi yleisintä.
- Esimerkiksi työttömyystukea saatetaan nostaa ja olla samaan aikaan töissä. Asumistukeen ei ilmoiteta kaikkia palkkatuloja ja opintotukea nostetaan, vaikka opinnot ovat keskeytyneet, Holappa listaa yleisimpiä huijauskeinoja.
Ilmiantoja tehdään myös huvikseen
Etuuksien väärinkäytösepäilyt ilmoitetaan ensimmäisenä Kelan vakuutuspiiriin. Epäilyjä tulee ilmiantojen lisäksi myös Kelan omista selvityksistä; työnantaja tai puoliso saattaa hakemuksessaan paljastaa sellaisia tietoja, joita toinen osapuoli on pimittänyt. Vakuutuspiirissä kaikki väärinkäytösepäilyt tutkitaan, ja monet saatetaan havaita aiheettomiksi tai niistä ei löydetä tarpeeksi näyttöä.
- Esimerkiksi entiset seurustelukumppanit saattavat tehdä kiusaa, eikä väärinkäyttöä ole oikeasti tapahtunut, sanoo Holappa.
Työttömyystukea saatetaan nostaa ja olla samaan aikaan pimeissä töissä.
- Anitta Holappa
Ne tapaukset, joissa epäillään väärinkäyttöä, lähtevät Kelan lakimiesten tutkittaviksi. Vuosittain lakimiehille saapuu runsaat tuhat tapausta. Itä-Suomessa Kelan aluekeskukseen lakimiesten käsiteltäväksi tulee vuosittain vajaat 300 tapausta. Valtakunnallisesti määrät ovat hieman pienentyneet viime vuodesta, mutta ilmiantojen määrä on kasvussa.
Kelan Itä-Suomen aluekeskuksen hallintopäällikkö Hannu Leppänen muistelee, että kymmenisen vuotta sitten ilmiantoja ei tehty paljon.
- Työskentelin silloin Kelan vakuutuspiirissä ja muistelisin, että ehkä muutama ilmianto tuli vuosittain, Leppänen sanoo.
Suuri osa tapauksista tuomitaan
Suuri osa lakimiehille tulleista huijausepäilyistä menee eteenpäin poliisitutkintaan. Esimerkiksi Itä-Suomessa jopa 70–75 prosenttia tapauksista päätyy poliisille.
Ajatellaan, että sosiaalietuusasioissa voi aina vähän huijata.
- Anitta Holappa
- Lakimiehet kuin myös poliisi tutkivat kaikki tapaukset, sanoo Kelan Itä-Suomen aluekeskuksen hallintopäällikkö Hannu Leppänen.
Jopa 80 prosentissa poliisitutkintaan tulleista tapauksista annetaan tuomio. Kyseessä on lähes aina petos tai törkeä petos. Tänä vuonna törkeitäkin petoksia on ollut koko maassa 20 kappaletta. Tällöin huijaukset ovat saattaneet olla kymmeniä tuhansia euroja.
- Moni on ollut yllättänyt siitä, että poliisi ottaa tapaukset käsittelyyn. Usein kysytään, että eikö asiaa voisi hoitaa maksamalla. Jotenkin ajatellaan, että sosiaalietuusasioissa voi aina vähän huijata, Anitta Holappa ihmettelee.
Väärinkäytösten tutkinnassa Kela ei saa koskaan välittää mitään tietoa suoraan ilmiantajalle. Kela ei voi esimerkiksi kertoa sitä, oliko ilmianto aiheeton tai onko epäilty edes Kelan asiakas. Epäillyllä puolestaan on vahva oikeussuoja ja oikeus tietää, kuka ilmiannon takana on ollut.
Kela on aloittanut tämän vuoden alusta väärinkäytösepäilyjen eri ilmitulotapojen tilastoimisen.
Kaisu Lötjönen. Kaisu Lötjönen Yle Savo
Kotimaa
Kotimaa 8.10.2013 klo 5:11 | päivitetty 8.10.2013 klo 11:34
Kelalle ropisee ilmoituksia tukien väärinkäytöstä – naapurit ja ex-kumppanit ilmiantajina
Kelalle tehdään yhä useammin ilmiantoja etuuksien väärinkäytöstä. Yleensä ilmiantajat ovat entisiä seurustelukumppaneita, naapureita tai tuttuja. Kelalta on onnistuttu huijaamaan jopa kymmeniä tuhansia euroja. Suurin osa etuuksien väärinkäytöistä päätyy poliisin tutkintaan.
Kelan Yleinen asumistuki -lomake. Kuva: Tiina Jutila / Yle
Mistä on kyse?
Vuonna 2013 Kelan etuuksien väärinkäytöksiä on kirjattu tähän mennessä 1 071, joista 765 on johtanut poliisitutkintaan
Itä-Suomessa vuosittainen väärinkäyttöjen määrä on 270–280, joista 75 prosenttia päätyy poliisille
Ilmiantoja tukien väärinkäytöstä tekevät erityisesti entiset seurustelukumppanit, naapurit ja tutut
Huijauksia tehdään eniten työttömyystuen avulla, jopa kymmeniä tuhansia euroja
80 prosenttia poliisin tutkimista huiijauksista tuomitaan, rikosnimikkeenä yleensä petos tai törkeä petos
Naapurit, entiset seurustelukumppanit ja tutut soittavat ja lähettävät kirjeitä Kelalle havaitsemistaan tai epäilemistään etuuksien väärinkäytöistä yhä useammin. Kelan hallinto-osaston lakimies Anitta Holappa sanoo, että ilmiantojen määrät ovat kasvaneet jatkuvasti.
- Ehkä tämä taloudellinen tilanne vaikuttaa siihen, että verorahojen väärinkäyttäjät halutaan kuriin, arvioi Holappa.
Kelan etuuksista väärinkäytetään eniten työttömyystukea, jolla on onnistuttu parhaimmillaan huijaamaan kymmeniä tuhansia euroja. Tänä vuonna esimerkiksi Pohjanmaalla tuli ilmi tapaus, jossa työttömyystuen avulla Kelalta huijattiin 20 000 euroa. Asumistuen ja opintotuen väärinkäyttö on seuraavaksi yleisintä.
- Esimerkiksi työttömyystukea saatetaan nostaa ja olla samaan aikaan töissä. Asumistukeen ei ilmoiteta kaikkia palkkatuloja ja opintotukea nostetaan, vaikka opinnot ovat keskeytyneet, Holappa listaa yleisimpiä huijauskeinoja.
Ilmiantoja tehdään myös huvikseen
Etuuksien väärinkäytösepäilyt ilmoitetaan ensimmäisenä Kelan vakuutuspiiriin. Epäilyjä tulee ilmiantojen lisäksi myös Kelan omista selvityksistä; työnantaja tai puoliso saattaa hakemuksessaan paljastaa sellaisia tietoja, joita toinen osapuoli on pimittänyt. Vakuutuspiirissä kaikki väärinkäytösepäilyt tutkitaan, ja monet saatetaan havaita aiheettomiksi tai niistä ei löydetä tarpeeksi näyttöä.
- Esimerkiksi entiset seurustelukumppanit saattavat tehdä kiusaa, eikä väärinkäyttöä ole oikeasti tapahtunut, sanoo Holappa.
Työttömyystukea saatetaan nostaa ja olla samaan aikaan pimeissä töissä.
- Anitta Holappa
Ne tapaukset, joissa epäillään väärinkäyttöä, lähtevät Kelan lakimiesten tutkittaviksi. Vuosittain lakimiehille saapuu runsaat tuhat tapausta. Itä-Suomessa Kelan aluekeskukseen lakimiesten käsiteltäväksi tulee vuosittain vajaat 300 tapausta. Valtakunnallisesti määrät ovat hieman pienentyneet viime vuodesta, mutta ilmiantojen määrä on kasvussa.
Kelan Itä-Suomen aluekeskuksen hallintopäällikkö Hannu Leppänen muistelee, että kymmenisen vuotta sitten ilmiantoja ei tehty paljon.
- Työskentelin silloin Kelan vakuutuspiirissä ja muistelisin, että ehkä muutama ilmianto tuli vuosittain, Leppänen sanoo.
Suuri osa tapauksista tuomitaan
Suuri osa lakimiehille tulleista huijausepäilyistä menee eteenpäin poliisitutkintaan. Esimerkiksi Itä-Suomessa jopa 70–75 prosenttia tapauksista päätyy poliisille.
Ajatellaan, että sosiaalietuusasioissa voi aina vähän huijata.
- Anitta Holappa
- Lakimiehet kuin myös poliisi tutkivat kaikki tapaukset, sanoo Kelan Itä-Suomen aluekeskuksen hallintopäällikkö Hannu Leppänen.
Jopa 80 prosentissa poliisitutkintaan tulleista tapauksista annetaan tuomio. Kyseessä on lähes aina petos tai törkeä petos. Tänä vuonna törkeitäkin petoksia on ollut koko maassa 20 kappaletta. Tällöin huijaukset ovat saattaneet olla kymmeniä tuhansia euroja.
- Moni on ollut yllättänyt siitä, että poliisi ottaa tapaukset käsittelyyn. Usein kysytään, että eikö asiaa voisi hoitaa maksamalla. Jotenkin ajatellaan, että sosiaalietuusasioissa voi aina vähän huijata, Anitta Holappa ihmettelee.
Väärinkäytösten tutkinnassa Kela ei saa koskaan välittää mitään tietoa suoraan ilmiantajalle. Kela ei voi esimerkiksi kertoa sitä, oliko ilmianto aiheeton tai onko epäilty edes Kelan asiakas. Epäillyllä puolestaan on vahva oikeussuoja ja oikeus tietää, kuka ilmiannon takana on ollut.
Kela on aloittanut tämän vuoden alusta väärinkäytösepäilyjen eri ilmitulotapojen tilastoimisen.
Kaisu Lötjönen. Kaisu Lötjönen Yle Savo
Vastaukset 3
Vanhimmat
Suomalaisyrityksillä satoja tytäryhtiöitä veroparatiiseissa
Tiistai 7.1.2014 klo 23.34
Kansalaisjärjestö Finnwatch on tehnyt laajan selvityksen suomalaisyritysten tytäryhtiöistä veroparatiiseissa.
Verojärjestelyt aiheuttavat Suomelle vuosittain satojen miljoonien verotappiot.
Verojärjestelyt aiheuttavat Suomelle vuosittain satojen miljoonien verotappiot. (COLOURBOX.)
Messinkilaattojen valtakunta -nimellä kulkevan tutkimuksen mukaan 20 suurimmalla suomalaisyrityksellä on 225 tytäryhtiötä veroparatiiseissa. Kaikilla suomalaisyrityksillä on tutkimuksen mukaan yhteensä yli 400 veroparatiisitytäryhtiötä, mutta sekään ei ole koko totuus.
- Todellisuudessa niitä on vielä enemmän, sillä kaikista ei ole tietoja saatavilla, sanoo tutkija Matti Ylönen Finnwatchista.
Veroparatiiseista suomalaisyritykset ovat eniten perustaneet tytäryhtiöitä Alankomaihin, yhteensä 143.
- Maassa on pöytälaatikkoyhtiöitä enemmän kuin missään muussa Euroopan valtiossa. Myös suomalaisyritysten liiketoiminnassa käytetään pöytälaatikkoyhtiöitä, Ylönen sanoo.
Suuri rooli
Alankomaiden jälkeen suomalaisyhtiöillä on eniten veroparatiiseista tytäryhtiöitä Belgiassa, Singaporessa, Sveitsissä, Irlannissa, Hongkongissa, Luxemburgissa ja Kyproksella.
- Tutkimus osoittaa, että suomalaisyritykset hyödyntävät yleisesti veroparatiiseja liiketoiminnassaan, Ylönen sanoo.
Hän kertoo yllättyneensä eniten siitä, kuinka iso osa Suomesta ja Suomeen tehtävistä sijoituksista tehdään erityisesti Alankomaissa olevien holding-yhtiöiden kautta.
- Mittaluokka pyörii useissa miljardeissa.
Ylösen mukaan Alankomaat toimii sijoitusten kauttakulkupaikkana, sillä merkittävä osa sijoituksista ohjataan keinotekoisesti sen kautta muihin maihin.
Suomesta kaikkialle tehdyistä sijoituksista palaa useita miljardeja takaisin Suomeen.
- Tämä paluuvirtauksen suuruus oli yllätys. Voi vain arvailla, mistä se johtuu. Yksi syy on varmasti veroetujen hankkimisessa, mutta siihen voi olla muitakin syitä, Ylönen sanoo.
Suuret menetykset
Suuryritysten verosuunnittelun takia verohallinto on tutkimuksen mukaan arvioinut Suomen menettävän vuosittain noin 320 miljoonan verotulot.
- Lukuun pitää voida luottaa, mutta todellinen määrä on todennäköisesti suurempi, jos huomioidaan kaikki verosuunnittelusta aiheutuvat menetykset.
Hän korostaa, että joillakin tytäryhtiöillä on myös todellista liiketoimintaa.
Google-mainokset
S-Pankin palkkatili 0,00€
S-Pankin asiakas, siirrä palkkasi S-Pankkiin.
s-pankki.fi/palkkatili
Eroon kuorsauksesta
Nukkula on uusi kotimainen kuorsauksenestäjä.
www.nukkula.fi
- Kaikkia veroparatiisitytäryhtiöitä ei ole missään tapauksessa perustettu verosuunnittelun takia. Nyt tarvitaan lisätutkimusta siihen, mikä osuus verosuunnittelulla on, kun tytäryhtiöitä perustetaan veroparatiiseihin.
Hän korostaa, että verosuunnittelu on laillista.
Ylönen huomauttaa, että yritykset julkaisevat paksuja yritys- ja yhteiskuntavastuuraportteja, joten niiden pitäisi myös toimia ilmoittamiensa periaatteiden mukaisesti.
- Lähtökohtana pitäisi olla, että verot maksetaan sinne, missä yritystoimintaa harjoitetaan.
IL
siis kelan asiakkaat oikeesti kuppaa ns meidän rahoja jopa kymmenen TUHATTA VUODESSA . mutta pankit ja muut isot vakuutusyhtiöt 320 MILJOONAA . missä mennään.ps linnaan kaikki kelan asiakkaat.
"Hän korostaa, että verosuunnittelu on laillista."