Kaipauksesta
Yön äären taittuessa
Äänen ajan alkaessa
Kaupan hetki hiljaisuutta
Hintana kallista unta
Haaveet tuonnempana
Tänään toteutumattomana
Maistautuu ja tarjoutuu
Valinnasta mulla vastuu
Se painaa ah se vaivaa
Mille tämän ajan antaa
Suruilleko suremattomille
Unelmille uinumattomille
Totuus mistä löydän sinua
Saako vielä tinkiä ja kinua
Taisto painaa mielen kieltä
Taitaa taistaa kielen mieltä
Taskut tyhjät tarjoomista
Vaihtaa voisin unelmista
Antaa voisin hurjimpani
Säästäin silti suurimpani
Jo on uni painanut pitäjän
On tavannut hinta myyjän
Saan totuutta kassini täyden
Iloitsen kotihin käyden
Ootan onnea onnettomimmillani
Ontuen ovellein omillani
Avata ehdi en totuuden tietä
Vaan en levossa yötäkään vietä
Ostoslistaani etsiskelen haen
Käteni syömmein taskulle paen
Onnea iloa viisautta taitoa
Kakkuja herkkuja hunajaa maitoa
Jotainko unohtui muistelen vain
Mitä ees hain ja sitäkö sain
Tuon tuotteet kassini täyden
Se painaa mut kumaraan käyden
Miss on herkut missä maito
Puuttuu myöskin onni aito
Itken itkein itkemättömiäni
Kipuja katkeria kitkemättömiäni
Pussi puhkuu puhjetakseen
Putoavi polvilta puuttuakseen
Täyet taintuu tosiasiat tantereelle
Etsin yhä ehjiä eilisehen eineksiä
Katson kierrän kummeksuen
Unessako uskomattani uneksuen
Siin siintää synkkyyden seinät
Totuus tutustuu tännekö tuotu on meidät
Unelmiin uneksumatta uskaltamattomiin
Vierahat vaihtimet vaihdettiin
Kaikkiko kauppahan kannettiin
Ainoat antimet annettiin
Mitään mistäänkö lain
Sitä sieltäkö sitten sain
Torjunko totuuden tuntemattoman
Tarjoon käden tahdottoman
Kosketan kaupusta kummeksun
Ihmettä ihmettelen ihastun
Tuoko on totuus tuostako tuonen
Itkuni ikuiset itkijällein unohtaen
Siinä seisoo seissäksensä
Makaa maata mennäksensä
Aidot aattehet avataksensa
Aarteet autuuden antaaksensa
Ostin siis vaihdoin uneni unelmani
Annoin tähden tän kaikkeni
Totuus tarjoutuu turvakseni
Tuo taidon onnenkin lohdukseni
N.L.-14
Yön äären taittuessa
Äänen ajan alkaessa
Kaupan hetki hiljaisuutta
Hintana kallista unta
Haaveet tuonnempana
Tänään toteutumattomana
Maistautuu ja tarjoutuu
Valinnasta mulla vastuu
Se painaa ah se vaivaa
Mille tämän ajan antaa
Suruilleko suremattomille
Unelmille uinumattomille
Totuus mistä löydän sinua
Saako vielä tinkiä ja kinua
Taisto painaa mielen kieltä
Taitaa taistaa kielen mieltä
Taskut tyhjät tarjoomista
Vaihtaa voisin unelmista
Antaa voisin hurjimpani
Säästäin silti suurimpani
Jo on uni painanut pitäjän
On tavannut hinta myyjän
Saan totuutta kassini täyden
Iloitsen kotihin käyden
Ootan onnea onnettomimmillani
Ontuen ovellein omillani
Avata ehdi en totuuden tietä
Vaan en levossa yötäkään vietä
Ostoslistaani etsiskelen haen
Käteni syömmein taskulle paen
Onnea iloa viisautta taitoa
Kakkuja herkkuja hunajaa maitoa
Jotainko unohtui muistelen vain
Mitä ees hain ja sitäkö sain
Tuon tuotteet kassini täyden
Se painaa mut kumaraan käyden
Miss on herkut missä maito
Puuttuu myöskin onni aito
Itken itkein itkemättömiäni
Kipuja katkeria kitkemättömiäni
Pussi puhkuu puhjetakseen
Putoavi polvilta puuttuakseen
Täyet taintuu tosiasiat tantereelle
Etsin yhä ehjiä eilisehen eineksiä
Katson kierrän kummeksuen
Unessako uskomattani uneksuen
Siin siintää synkkyyden seinät
Totuus tutustuu tännekö tuotu on meidät
Unelmiin uneksumatta uskaltamattomiin
Vierahat vaihtimet vaihdettiin
Kaikkiko kauppahan kannettiin
Ainoat antimet annettiin
Mitään mistäänkö lain
Sitä sieltäkö sitten sain
Torjunko totuuden tuntemattoman
Tarjoon käden tahdottoman
Kosketan kaupusta kummeksun
Ihmettä ihmettelen ihastun
Tuoko on totuus tuostako tuonen
Itkuni ikuiset itkijällein unohtaen
Siinä seisoo seissäksensä
Makaa maata mennäksensä
Aidot aattehet avataksensa
Aarteet autuuden antaaksensa
Ostin siis vaihdoin uneni unelmani
Annoin tähden tän kaikkeni
Totuus tarjoutuu turvakseni
Tuo taidon onnenkin lohdukseni
N.L.-14
Vastaukset 2
Vanhimmat
Yön hiljaisuudessa
Yön hiljaisina tunteina kyyneleet
Salaa arvioilta yksinäisinä vuotaneet
Täynnä kysymyksiä mieli levoton
Vailla vastauksia itkee onneton
Yön hiljaisina hetkinä kaipaus lohduton
Kaupunkikin nukkuu muutoin niin rauhaton
Missä oi missä vastauksia annetaan
Hakisinko kaukaa vai läheltäkö saan
Yön hiljaisina hetkinä kuuluu jostain ääni
Se rauhoittaa niin kummasti sisimpääni
Tässä olen vierelläsi en ole hyljännyt
Kuten joskus pyysit en ole jättänyt
Yön hiljaisina hetkinä jostain valo kajastaa
Ja pieni lapsen mieli viel ehtii uinahtaa
N.L.-14
Kirvesvartta
Hyvää päivää kirvesvartta
Taas ne tarjoo sananpartta
Istun vaiti päätyyn rahin
Kuulen käkikellon tahin
Siin on soppaa ottanetko
Keittäjähän luottanetko
Istun vartoon verkkaan vielä
Asiaa ois kielen piälä
On ilmoja pielly kaukaa kuulen
Nyt on aikani puhua niin luulen
Avaan suuni vedän henkeä
Mutten mitään sanoa kerkeä
Ovi aukee hitaasti narahtaa
Pieni poika kehdossa parahtaa
Kävijä kutsuu mukaansa muita
Ei kai minua kelpuuta ku nuita
Astuu toinen joku muassaan
Yksi lähtee vauva vasussaan
Ehdin tuskin toipua henkästä
Tilanteesta tyrmäävästä
Ei kai kulu sekuntitkaan
Kun ei kuulu viisaritkaan
Katson tuvan nurkkaan tuonne
Siel on yhä huumorluonne
Kuolo se korjas omansa
Meitä ei huolinut mukahansa
Hymy ei häivähdä kuitenkaan
Kasvoilla kirkkailla kummankaan
Siin on soppa kylmennyt
Kellon ääni hiljennyt
Saatan ääneen huokaista
Kertomaan tulin tätä uutista
Kuolo on korjaava kerran jokaisen
Ovelle viimeiselle sit astelen
Minne valitsen päällä maan
Siellä iäti sit olla saan
N.L.-14