Kertoilkaahan tänne tarinoita entisajan romaneista jotka kiertelivät kieseillä Satakunnassa, yöpyillen taloissa, mökeissä ja möivät askartelutöitään ja oli tinureitakin.
Kiertelevät mustalaiset Satakunnassa
Mieluisia tarinoita
9521
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 14 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Olha niitä enne muinoin monenlaesta suappaan kuluttajjaa,ol leipureita ol kalastajjaa kaaleen porukoisa
Jos saisi niitä tarinoita tänne niin voisi ne laittaa kirjaksi vaikka. Kirjoitelkaahan ennen kuin vaipuvat unholaan
Se entisaikainen mustalaisten kiertely maaseudun yksityiskodeista elantoaan hankkimassa saattaa näin jälkikäteen tuntua romanttiselta tapahtumalta.
Tosiasiassa kyse oli varsin vastenmielisestä ilmiöstä, joka pahimmin kohdistui maaseudun köyhimpään kansanosaan. Siinähän toteutettiin sitä samaa elinkeinoa, jota nämä Romanian ja Bulgarian romanit nykyään harrastavat kaduilla eli aggressiivista kerjäämistä; mutta sillä erotuksella, että kaikki tapahtui yksityiskoteihin ilman lupaa tai kutsua tunkeutumalla.
Miksi tämä oli mahdollista, johtui siitä, että maaseudulla ovet olivat yleensä lukitsematta ja varsinkin Itä- ja Pohjois-Suomessa tämä ovien lukitsemattomuus oli enemmänkin säännönmukaista.
Mutta jos et ymmärrä minkälaisesta ilmiöstä kyse oli, niin voit ehkä kuvitella mitä tapahtuisi, jos Suomessa yhtäkkiä poistettaisiin kaikki sosiaaliavustukset ja ulko-ovista lukot. Kun sitten palaisit kauppareissulta kotiisi, siellä temmeltäisi suuri joukko kansallispukuun pukeutuneita tummia ihmisiä: Osa olisi jääkaapilla tekemässä voileipiä, osa penkomassa komeroitasi ja osa pesemässä pyykkiä kylpyhuoneessa.
Tällaista "romantiikkaa" se kiertelevien mustalaisten aikakausi maaseudun valtaväestölle käytännössä edusti.
No minä olen aloittaja, ja kun meillä yöpyivät, en kertaakaan havainnut mitään kertomasi kaltaista tapahtuneen. Mies teki peltinikkarointia ja antoi minullekin, lapselle kerran sellaisen näppärästi taivuttelemansa pienen kakkuvuoan. Mutta siinä varmaan olet oikeassa, ettei se ollut romaneille helppoa elämää, etsiä yösijaa toisinaan vihamielisessä ympäristössä mutta oletan että jokaisella kylällä olivat tutut paikat joissa saivat yöpyä.
"Mutta siinä varmaan olet oikeassa, ettei se ollut romaneille helppoa elämää, ..."
No, eihän se varmaan helppoa ollut, ei varsinkaan naisille, joiden varaan koko perheen toimeentulo ja hevosten ruokkiminenkin oli sälytetty.
Mutta mikä näissä muistoissa tuntuu kaikkein epäreiluimmalta on se, että tätä kiertelevien mustalaisten häiriköivää elämäntapaa muistellaan siinä hengessä, että valkolaiset olivat siihen syyllisiä ja harrastivat rotusortoa.
Kuvittelepa taas, miten sellaiset ihmiset harrastivat jotain sortoa, jotka asuivat pitkin maaseutua omiin tiloihinsa kiinnittyneinä, liikkumatta juuri oman kylän ulkopuolella. Siis miten he voivat harrastaa sortoa sellaisiin ihmisiin nähden, jotka liikkuivat maantiellä tuntemattomina ja pistäytyivät roitumaan jokapäiväisen toimeeentulon tarpeita ja erilaisin painostuskeinoin vaatimaan paikallaan asuvien ihmisten työn tuloksia itselleen? Siis se sorto, jos sellaista oli olemassa, kohdistui tosiasiassa mustalaisten toimesta köyhiin maaseudun valkolaisiin. Varakkailla valkolaisilla oli paremmat mahdollisuudet puolustaa omaisuuttaan. Siksi kuormitus kohdistui sinne, mistä helpommalla jotain irti sai.
Miksi mustalaiset joutuivat kiertämään, ei suinkaan johtunut mistään rotusorrosta, vaan heidän omasta kulttuuristaan, jossa kaikki vaivannäköä vaativa ponnistelu oli sälytetty naisten taakaksi. Kyllä niistä mustalaismiehistäkin jotkut näitä mainitsemiasi peltikipon valmistamisen kaltaisia kevyitä hommia harrastivat. Sellaisella puuhastelulla vain marginaalinen merkitys perheyhteisön elättämisen suhteen.
Ja ota huomioon, että Suomessa oli muutamien vuosien välein metsäteollisuuden nousukausia, jolloin metsätyömiehistä ja ajomiehistä oli suoranaista pulaa. Sehän oli urakkatyötä hämärässä metsässä, jossa ihmisen ihonvärillä ei ole mitään merkitystä. Vain tehdystä työstä maksettiin. Lähes kaikilla mustalaisperheillä oli hevonen ja riskejä miehiä hakkuutöihin. Mutta ainakaan kotiseudullani en tiedä yhtään tapausta, että mustalaismiehet olisivat osallistuneet metsätöihin sen paremmin ajo- kuin tekomiehinäkään. En tosin ole kuullut, että muuallakaan olisivat osallistuneet.
Mustalaiset eivät suinkaan ole ainoa tällaista, naisten ponnistelun varaista elämäntapaa noudattava kulttuuri maailmassa. Mutta Suomen kylmissä ja karuissa oloissa se ei onnistunut ilman jatkuvaa kiertelyä taloista toiseen. Vaihtoehto kun olisi tämän ajan köyhälle väelle ollut valkolaismiesten tapaan mennä metsätöihin. Ja tämä mustalaisten kiertelyhän olisi loppunut lyheen ilman näiden sortajiksi haukuttujen valkolaisten hyväntahtoisuutta; ovet olivat auki!
Vertaapa romanien tapaukseen vaikka toista vähemmistöämme eli saamelaisia. Heitä, jos ketä on tässä maassa sorrettu ja ajettu syrjäisille seudulle. Mutta kun heidän kulttuurissaan miehet ovat aina osallistuneet perheen elättämiseen ja raskaiden töiden tekoon; he ovat aina tullet toimeen omillan. Ja eikä heillä ole tarvetta haukkua valtaväestöä sortajikseen.
Kävikö legendaarinen kuohari Feemu Satakunnassa.
Ei sitten kukaan viitsinyt kirjoitella tänne tarinoita. Olisi ollut mielenkiintoista kuulla millaisia päivämatkoja tekivät, oliko asuntoa ja olivatko nämä kiertelyt kauppamatkoja joilla tienattiin rahaa. Ainakin markkinoilla kävivät ja vaihtelivat hevosia ja tienasivat näin. No ei voi mitään ellei haluta asioista kertoilla.
"... olivatko nämä kiertelyt kauppamatkoja..."
Kyllä niiden ohessa saatettiin kaupantekoakin harjoittaa.
Mutta pääasiassa niiden funktio oli se, että päivittäinen toimeentulo hankittiin harrastamalla valkolaisiin kohdistunutta aggressiivista kerjäämistä, joka oli naisten tehtävä, koska naisten vastuulle oli sälytetty koko perheen toimeentulo ja hevosten ruokinta.
Miksi tätä kiertelyä harrastettiin, johtui siitä, etteivät romanikulttuurissa miehet saaneet aikaan alkeellisintakaan pitkäjännitteisyyttä vaativaa ruokahuoltoa aikaiseksi. Kaikki maaseudun köyhät valkolaiset pyrkivät ainakin talven perunat kasvattamaan ja mahdollisuuksien mukaan suolakalat pyytämään. Mutta kun se olisi vaatinut romanimiehiltä fyysisiä ponnisteluja, niin eihän siitä mitään tullut, koska heidän kulttuurissaan miehuuteen kuuluu vapaamatkustajuus naisten
kustannuksella. Joitakin myönteisiä poikkeuksia on silti kiistämättä ollut olemassa.
Totta kai tällaista touhua karsastettiin ja mustalaisia siitä syystä vieroksuttiin. Mistään rotusorrosta ei varmasti ollut kyse, sillä entisaikojen uskovaiset maalaiset pyrkivät kaikesta huolimatta auttamaan huono-osaisia heidän etnisestä taustasta riippumatta. Siksi tuntuu noiden aikojen maalaisena todella loukkaavalta, että meitä kaikesta hyväntekemisestä huolimatta syyllistetään nykyajan mustalaisten toimesta rotusortajiksi.
Nykyajan mustalaisten joukossa on sentään yksi suoraselkäinen poikkeus ja hän on Rainer Friman. Raikku on ainoana sanonut Suomen mustalaisten asemasta nämä valtaväestölle tunnustusta osoittavat sanat: Suomalainen yhteiskunta on tehnyt parhaansa romanien hyväksi. Nyt on meidän aika tehdä parhaamme suomalaisen yhteiskunnan hyväksi.
Johan tuo nimimerkki "ikäviä muistoja olivat" kirjoitti todella mielenkiintoista asiaa, mutta ei kelvannut keskusteltavaksi sekään tänne.
Tuo näkökulma, että kulttuurin menestyksen resepti on se, että sekä miehet että naiset tekevät yhteisen hyvän eteen töitä oli oikein hyvin perusteltu ja esimerkkejäkin oli saamelaisista ja romaneista.