Elämä toisille onnea suo
toiset vain unelmoi siitä,
julmasti kohtalo toista lyö
kohteena murtuva mieli.
Kova ja tarkka isku on,
suoraan sydäntä kohti.
Puolison saa aseekseen,
entisen elämäni turvan.
Hän hylkää ja pakenee,
kaiken entisen unohtaa..
Tulevaisuuden pelko
saa mielessään vallan.
Siitä alkaa taisteluni,
yksinäisyys vaivaa,
masennus uhkaa,
mutta pahinta on
toisen kaipuu.
Missä on
ihmisen
lämpö.
toiset vain unelmoi siitä,
julmasti kohtalo toista lyö
kohteena murtuva mieli.
Kova ja tarkka isku on,
suoraan sydäntä kohti.
Puolison saa aseekseen,
entisen elämäni turvan.
Hän hylkää ja pakenee,
kaiken entisen unohtaa..
Tulevaisuuden pelko
saa mielessään vallan.
Siitä alkaa taisteluni,
yksinäisyys vaivaa,
masennus uhkaa,
mutta pahinta on
toisen kaipuu.
Missä on
ihmisen
lämpö.
Vastaukset 2
Vanhimmat
sitä samaa pohdin minäkin. Kaipuu ja suru on kestämätön. Onneksi on lapset, niitäkin pitäis jaksaa hoivata. Niillä on myös paha olo. Kukaa syleilee mua?
Onneksi lapseni ovat jo isoja mutta hyljätyksi hekin itsensä, varsinkin
alku aikoina, tuntevat.
Ja on niin kuin Tabermann sanoo "ihminen tarvitsee ihmistä ollakseen ihminen"