Tiedätkö kultasein,
olen jumiutunut tyhjyyteen.
Ei normaalia elämistä, muistuta lainkaan tää, sillä
olen jumiutunut tyhjyyteen.
Lapset, normaalit kotirutiinit lyön laimin, sillä
olen jumiutunut tyhjyyteen.
Täytän aikani pakonomaisesti harrasteilla, sillä
olen jumiutunut tyhjyyteen.
Ei tunnu iloa, surua, ei rakkautta, sillä
olen jumiutunut tyhjyyteen.
Vain huolta, ikävää ja ahdistusta, sillä
olen jumiutunut tyhjyyteen.
Tulevaisuus puuttuu multa, sillä
olen jumiutunut tyhjyyteen.
Toivottavasti jossain on toivon siemen, sillä
olen jumiutunut tyhjyyteen.
Ja tiedätkö mitä kultasein, sinäkin
olet jumiutunut tyhjyyteen.
olen jumiutunut tyhjyyteen.
Ei normaalia elämistä, muistuta lainkaan tää, sillä
olen jumiutunut tyhjyyteen.
Lapset, normaalit kotirutiinit lyön laimin, sillä
olen jumiutunut tyhjyyteen.
Täytän aikani pakonomaisesti harrasteilla, sillä
olen jumiutunut tyhjyyteen.
Ei tunnu iloa, surua, ei rakkautta, sillä
olen jumiutunut tyhjyyteen.
Vain huolta, ikävää ja ahdistusta, sillä
olen jumiutunut tyhjyyteen.
Tulevaisuus puuttuu multa, sillä
olen jumiutunut tyhjyyteen.
Toivottavasti jossain on toivon siemen, sillä
olen jumiutunut tyhjyyteen.
Ja tiedätkö mitä kultasein, sinäkin
olet jumiutunut tyhjyyteen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
säähän vasta jutun turautit, ja ihan tyhjästä.
Runo on todellisuuteen perustuva. Yhtenä yönä eron jälkeen heräsin ja päässäni soi lause "Tiedätkö kultasein". Kirjoitin siinä paikassa runon tapaisen.
kerran eronnut pitkässä suhteessani. Kun ovi sulkeutui kumppanin selän takana, kaivoin maalipöntön ja telan kaapista ja ryhdyin maalaamaan seinää, jonka epäsiisteyttä olin synkistellyt vuosia. Tyhjyys alkoi täyttymään!
Kumppanikin oli täyttänyt tyhjyyttään, eikä enempää enää tarjoiltu. Palasi ennen valomerkkiä.
Mutta seinä tuli maalattua.
Kiitoksia runostasi, muistakin. Hyviä ovat.
vaikka laulettavaksi