Rakensinpa tässä ihan kokeeksi kidekoneen. Kaavion löysin netistä, jonka mukaan sitten rakensin sen. Käämikelan tein vessapaperihylsystä, ja diodina ihan tavallinen germanium diodi. Säätökonkkana toimii käämikelan päällä liikuteltava rautalanganpätkä, ja kaiuttimena sellainen minikaiutin. Ei ehkä parhaat mahdolliset, mutta kidekuulokkeita ja oikeita säätökonkkia kun ei nykyisin taida saada juuri mistään, niin siksi oli tyydyttävä näihin.
Tästä rakentamastani kidekoneesta en kuitenkaan saanut kuulumaan pihaustakaan. En aluksi edes rutinaa tai rahinaa. Maajohdonkin laitoin kiinni lämpöpatteriin, ja varmistin kaikki muutkin johdot, mutta siltikään ei minkäänlaista eloa ollut. Ajattelin, että onkohan vika kaiuttimessa joka ei ole tarpeeksi herkkä, tai sitten vika lähetyksien tehottomuudessa. Kidekoneellahan ei ULA -lähetyksiä kuulu, vaan ainoastaan lyhyt tai keskiaalto -lähetyksiä jos yleensä kuuluu. Viimeksi mainituilla aaltoalueillahan ei kotimaisia radiolähetyksiä nykyisin enään lähetetä, vaan asemat joita niillä voi kuulua ovat kaukaisia ulkomaan radioasemia, kuten esim. Venäjän radiokanavia, jotka ovat hyvin tehottomia oikeallakin radiolla kuulla. Ei taida siis kidekoneen teho riittää.
Ajattelin sitten, että tapahtuisikohan jotain jos lisäisin siihen pariston, ja käämikelaksi vaihtaisin ferriittitangon vessapaperihylsyn sijaan. Näin teinkin, ja nyt kaiuttimesta pientä rahinaa kuuluu, kun rautalankaa liikuttaa, mutta ei vieläkään lähellekkään, että sieltä jotain radioasemia kuuluisi. Missähän vika siis voisi olla? Olisiko käämikela pitänyt tehdä erillä lailla, eli käämi pyörittää siten, ettei se mene päällikkäin missään kohti, tai olisiko sitä pitänyt olla enemmän, vai olisiko diodi vääränlainen?
Tästä rakentamastani kidekoneesta en kuitenkaan saanut kuulumaan pihaustakaan. En aluksi edes rutinaa tai rahinaa. Maajohdonkin laitoin kiinni lämpöpatteriin, ja varmistin kaikki muutkin johdot, mutta siltikään ei minkäänlaista eloa ollut. Ajattelin, että onkohan vika kaiuttimessa joka ei ole tarpeeksi herkkä, tai sitten vika lähetyksien tehottomuudessa. Kidekoneellahan ei ULA -lähetyksiä kuulu, vaan ainoastaan lyhyt tai keskiaalto -lähetyksiä jos yleensä kuuluu. Viimeksi mainituilla aaltoalueillahan ei kotimaisia radiolähetyksiä nykyisin enään lähetetä, vaan asemat joita niillä voi kuulua ovat kaukaisia ulkomaan radioasemia, kuten esim. Venäjän radiokanavia, jotka ovat hyvin tehottomia oikeallakin radiolla kuulla. Ei taida siis kidekoneen teho riittää.
Ajattelin sitten, että tapahtuisikohan jotain jos lisäisin siihen pariston, ja käämikelaksi vaihtaisin ferriittitangon vessapaperihylsyn sijaan. Näin teinkin, ja nyt kaiuttimesta pientä rahinaa kuuluu, kun rautalankaa liikuttaa, mutta ei vieläkään lähellekkään, että sieltä jotain radioasemia kuuluisi. Missähän vika siis voisi olla? Olisiko käämikela pitänyt tehdä erillä lailla, eli käämi pyörittää siten, ettei se mene päällikkäin missään kohti, tai olisiko sitä pitänyt olla enemmän, vai olisiko diodi vääränlainen?
Vastaukset 29
Vanhimmat
Pariston lisäys varmaan helpottaa rahinan aikaansaamista, kun sitä rautalankakonkkaa säätää.
ÄLÄ MISSÄÄN TAPAUKSESSA ylly yrittämään laittestasi 240V AC yleisvirtakidekonetta. Rahina voisi kyllä voimistua, mutta muodostuva savu rajoittaisi sen kuuntelun pelkästään ulkotiloihin.
Siinä voi mennä vaikka henki.
Oikeasti:
Oikea kidekone toimii pelkällä antennista tulevalla kentällä. Se ei kaipaa paristoja, eikä se hyödy niistä mitään. Jos apusähköä käytetään, se ei ole enää kidekone.
Hakkaa se vasaralla paskaks ja osta kunnon radio.
Tämä on hyvä.
http://dx.com/p/tecsun-pl-380-2-2-lcd-am-fm-stereo-world-band-dsp-receiver-w-550-channel-memory-function-black-260062
Kidekoneilla kuunneltiin ennen vanhaan lähellä olevien tehokkaiden pitkäaaltoasemien lähetyksiä. Itse onnistuin kuuntelemaan sellaista aseman lähellä joskus jopa verkkoaidasta.
Mutta johtuisikohan nykyinen kuulumattomuus siitä, että niitä tehokkaita pitkäaaltoasemia ei yksinkertaisesti ole enää?
Ei tarvitse olla pitkäaaltoasemakaan, kun vaan on riittävän lähellä.
Porin Väinölässä oli 1939 rakennettu lyhytaaltoasema. Kun asutus myöhemmin laajeni aseman läheisyyteen, alkoivat asukkaat valittaa, että sen lähetys saattoi kuulua vaikka sähköhellasta.
Merenrannalle Preiviikiin se sitten siirrettiinkin, ja aika ajoi muutenkin alkuperäisen tarkoituksen ohi. Wikipedian mukaan kiinalaiset käyttävät sitä nykyään keskiaaltojakelussaan.
Ei käytä enää kiinalaisetkaan.
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/porin_lyhytaaltoasema_valitti_ohjelmat_maailmalle_seka_porilaisten_uuneihin_94229.html#media=94180
"ja kaiuttimena sellainen minikaiutin."
Tuossa meni pieleen.
Kaiuttimen impedanssi on niin pieni, että resonanssipiiri ei jaksa syöttää sitä.
Kidekuulokkeen impedanssi on kymmeniä kilo-ohmeja, kaiuttimilla 4-32 ohmia.
Laita kaiuttimen tilalle oikea kidekuuloke, niin sitten toimii.
Ja unohda pariston tms. lisääminen.
Lahden pitkäaaltoasema lakkautettiin jo 20 vuotta sitten. Ei ole ihmekään, jos mitään ei kuulu. Ulkomaan lähetykset eivät varmasti kuulu ilman kunnon antennia.
Kidekoneen ideana on oikeastaan luoda kiteitä. Ei muuta sen mielekkäämpää. Pakkasta noin -1. Kiva.
Tämä ainakin toimii.
http://www.mattikaki.fi/radiomuseo/radiokirja.htm
Minä käytän kiteenä kidesokeria ja siihen ripaus suolaa. Hyvin kuuluu. Jopa kaiuttimellakin. Ainakin Kiteellä toimii loistavasti!
Kiteitä käytetään oskillaattoreissa. Miten ne saadaan leikattua niin tarkasti, että ne värähtelevät juuri halutulla taajuudella?
Kai ne leikataan ja sen jälkeen mitataan, mitä tuli. Kuoreen kirjoitetaan se, mitä mittarit näyttivät.
Miten muuten on selitettävissä noinkin epämääräiset lukemat?
3,579545MHz; 4,433619MHz
Nimimerkin "kokemusta omaava" antaman linkin takaa löytyy toimivan kidekoneen kytkentä. Tällainen radiovastaanotin tarvitsee kunnon antennin ja maajohdon. Lisäksi täytyy olla laitteelle soveliaita AM yleisradiolähetyksiä. Niitä kuuluu vielä näin pimeänä vuodenaikana hyvin, jos käytetään kunnon antennia.
Antennilangaksi parasta on monisäikeinen kuparijohdin, joka on vähintään 20-30 m. pitkä ja eristetty molemmista päistään tukipisteiden ja langan väliin sijoitettavilla "munaeristimillä". Niitä voi olla nykyään vaikea saada ja tilalla voi käyttää parin metrin pituisia muovinarun pätkiä. Tärkeää on, että antennilanka ei kosketa maata tai maahan yhteydessä olevia esineitä, esim. puita. Antennilangan toisen pään voi tuoda ikkunan karmin välistä (jos on kuivaa puuta). Kannattaa kuitenkin käyttää langan päällä läpiviennissä muovieristettä, jos mahdollista.
Lämpöpatteri on "toiseksi" paras maajohto. Parasta olisi kaivaa maahan routarajan alapuolelle pari metriä kuparilankaa.
Antenni ja maajohto ovat erikoisen tärkeitä tämän tyyppisessä radiovastaanottimessa, koska sen käyttösähkö otetaan sieltä. Lisäksi kelan ja säätökondensaattorin muodostama resonanssipiiri täytyy mitoittaa kuunneltavien radioasemien lähetystaajuuksia vastaavaksi.
Tämä radio ei toimi kaiuttimella, vaan ainut tapa saada ääni kuuluviin on suuri-impedanssinen kidekuuloke.
Ei se kidekuuloke sentään ainoa vaihtoehto ole. Muistan vielä takavuosilta, kun kuuntelin vastaavaa kidekonetta dynaamisella puhelimen kuulokekapselilla. Se taisi olla jostain veivattavasta Stckholm-Ericssonnista ja impedanssi oli kutakuinkin kilo-ohmin luokkaa.
Kyllä kuuluu noinkin, kun kentänvoimakkuus on riittävän suuri. Olihan aikoinaan Lahden pitkäaaltoaseman toiminnassa ollessa Radiomuseon eteisessä irrallinen loisteputki joka loisti valoa voimakkaassa suurtaajuuskentässä. Mutta kun nykyään pitkä- ja keskiaaltoasemat ovat satojen ja tuhansien kilometrien päässä ja kentänvoimakkuus on heikko.
Eipä sitä kidekuuloketta kidekoneitten "kulta-aikoina" oltu vielä keksittykkään.
Itsellä oli pikkupoikana noissa kuunteluissa 2 x 2000 Ω kuulokkeet.
Vielä sellainenkin haittatekijä, että nykyisessä kaupunkimiljöössä tahtoo olla niin paljon taustahälyä, joka voittaa kidekoneen hennon äänen. Maaseudulla on toinen tilanne.
Niin, hälyääntä ja myös sähköhäiriöitä: sähkö- ja magneettikenttiä useisiin kymmeniin megahertseihin asti. Minulla ei lyhytaaltokuuntelu kerrostalossa enää onnistu kun jokin häirikkögeneraattori pärisee 25 Hz:llä yliaaltoja pitkin HF-aluetta yötä päivää. Sen ylittävät vain suuritehoisimmat lyhytaaltoasemat ja niitähän en halua kuunnella.
- Toiisaalta, jos aloittaja saa kidekoneensa siihen tilaan, että kuulokkeesta kuuluu tuollaisia pärinöitä ja ne vielä muuttuvat viritettäessä niin lienee merkki siitä, että laite toimii.
Luulen että aloittaja yrittää kuunnella koneesta suoraan kuten normaaliradiosta. Kidekoneessa ei ole kaiutinta vaan siihen pitää kykeä kuulokkeet niin johan alkaa kuulua musaa monenlaista.
Säätökondensaattorin voisi tehdä itse alumiini- tai kupariteippiä sopivasti nivellettyihin muovinpaloihin liimaamalla. Ja säätökelan huulirasvaputkilon mekanismia ja ferriittisauvanpätkää hyödyntämällä. Se kela voisi olla sarjaankytkettynä varsinaisen vastaanottokelan/silmukka-antennin/ferriittisauvan kanssa. Ja tosiaan kuulokkeen on oltava suuri-impedanssinen, kuten kidekuuloke tai tuollainen 2 x 2000 ohm sankakuuloke (kadehdin).
Jos siihen pariston ajattelit tunkea, pistä lisäksi yksi transistori vahvistamaan heikkoa signaalia ja sovittamaan impedanssin matalaohmiselle kaiuttimelle.
Bebekissä on tuollaisia säätökondensaattoreita. Kolme kpl. 465 pikofaradia samalla akselilla.
http://www.bebek.fi/kauppa/tuotteet.php?tuoteryhma_id=115
Muistakaa nyt kuitenkin, ettei sieltä kodekoneesta kuulu todennäköisesti mitään vaikka se olisi kuinka oikein tehty. Niitä lähetysasemia kun ei taida enää olla tarpeeksi lähellä.
Ne ovat varsin sopivia kidekoneeseen nuo Bebekin säätökondensaattorit. Voi kytkeä kolme kondensaattoria rinnan tai käyttää erikseen.
Myös täältä löytää kidekonetietoa:
https://www.midnightscience.com/
Tehkää mieluummin ULA-kidekone, sillä saatte asemia kuulumaankin.
Suomen radiohistoriallisen seuran foorumilta lisätietoa: http://www.radiohistoria.fi/cgi-bin/yabb2/YaBB.pl?num=1333462562