Laatan/Alapohjan lämpö?

Onko tämä nyt se, mikä määrää kosteuspisteen johonkin päin rakennetta?

Minulle taas väitti rakentamisen asiantuntija, että normaalisti eristetyn maanvaraisen laatan alla olisi ympäri vuoden lähemmäs 20 asteen lämmöt ja sen vuoksi siellä kaikki mahdolliset maaperän sädesienet ja muut niin viihtyvätkin. Pikkuisenkin kapillaarikosteutta ja huolimatonta eristämistä niin taas on yksi talo mädillä ja homeisilla alajuoksuilla valmis.

näin kuullut kirjoitti:

Minulle taas väitti rakentamisen asiantuntija, että normaalisti eristetyn maanvaraisen laatan alla olisi ympäri vuoden lähemmäs 20 asteen lämmöt ja sen vuoksi siellä kaikki mahdolliset maaperän sädesienet ja muut niin viihtyvätkin. Pikkuisenkin kapillaarikosteutta ja huolimatonta eristämistä niin taas on yksi talo mädillä ja homeisilla alajuoksuilla valmis.

Laita enemmän eristettä siihen laatan alle.
Kaikki styroxit mitä siihen laatan alle laitat vähentää soran kuskaamisen tarvetta, joten sen kun laskee, niin se lattia styroksi onkin jo aika halpaa.

näin kuullut kirjoitti:

Minulle taas väitti rakentamisen asiantuntija, että normaalisti eristetyn maanvaraisen laatan alla olisi ympäri vuoden lähemmäs 20 asteen lämmöt ja sen vuoksi siellä kaikki mahdolliset maaperän sädesienet ja muut niin viihtyvätkin. Pikkuisenkin kapillaarikosteutta ja huolimatonta eristämistä niin taas on yksi talo mädillä ja homeisilla alajuoksuilla valmis.

Ei siellä maanvaraisen laatan alla 20 astetta lämmintä ole koskaan, kesälläkin on viileää kuin perunakellarissa. Jos maatäytöt on tehty karkealla kiviaineksella, jonka seassa ei ole eloperäistä ainetta, niin ei ole sienille syötävää.
Kastepiste on taas riippuvainen lämpötilasta ja ilmankosteudesta, maanvaraisessa lattiassa sitä on turha huomioida, kunhan ei laittele mitään muoveja yms. mihinkään väliin, kuivuminen tapahtuu alaspäin kylmempää kohti.

Talot-on.. kirjoitti:

Ei siellä maanvaraisen laatan alla 20 astetta lämmintä ole koskaan, kesälläkin on viileää kuin perunakellarissa. Jos maatäytöt on tehty karkealla kiviaineksella, jonka seassa ei ole eloperäistä ainetta, niin ei ole sienille syötävää.
Kastepiste on taas riippuvainen lämpötilasta ja ilmankosteudesta, maanvaraisessa lattiassa sitä on turha huomioida, kunhan ei laittele mitään muoveja yms. mihinkään väliin, kuivuminen tapahtuu alaspäin kylmempää kohti.

muoviahan se eristekin on, vai ettetvaan tarkottanu isodrääniä ?
laatan alla mittari, nyt remontin aikana, lämmöt eristeen alla 7c ja pinta 14c ilman lämmitystä. kosteus 70 pinta ja 39 ilma. jokainen suodatinkangaskerros hidastaa höyrynläpäisyä.

näin kuullut kirjoitti:

Minulle taas väitti rakentamisen asiantuntija, että normaalisti eristetyn maanvaraisen laatan alla olisi ympäri vuoden lähemmäs 20 asteen lämmöt ja sen vuoksi siellä kaikki mahdolliset maaperän sädesienet ja muut niin viihtyvätkin. Pikkuisenkin kapillaarikosteutta ja huolimatonta eristämistä niin taas on yksi talo mädillä ja homeisilla alajuoksuilla valmis.

Voi on +20C tai ylikin, mutta tarkoittaa käytännössä sitä, että maanvastaista alapohjaa ei ole eristetty lainkaan. Ajan saatossa pohjamaa tällaisen laatan alla lämpiää rakennuksen sisälämpötilaan saakka. Lämpeneminen saattaa ulottua useiden metrien syvyyteen riippuen eristämättömän osuuden laajuudesta.

Koska maaperässä (huokos)ilman suht. kosteus on aina 100%, niin em. tapauksessa maaperän kosteus pyrkii siirtymään kuivempaan sisäilmaan. Ongelma syntyy, mikäli vesihöyry törmää matkallaan johonkin vesihöyryä läpäisemättömään pintaan.

Ins. maanrak. kirjoitti:

Voi on +20C tai ylikin, mutta tarkoittaa käytännössä sitä, että maanvastaista alapohjaa ei ole eristetty lainkaan. Ajan saatossa pohjamaa tällaisen laatan alla lämpiää rakennuksen sisälämpötilaan saakka. Lämpeneminen saattaa ulottua useiden metrien syvyyteen riippuen eristämättömän osuuden laajuudesta.

Koska maaperässä (huokos)ilman suht. kosteus on aina 100%, niin em. tapauksessa maaperän kosteus pyrkii siirtymään kuivempaan sisäilmaan. Ongelma syntyy, mikäli vesihöyry törmää matkallaan johonkin vesihöyryä läpäisemättömään pintaan.

Eristämättömät lattiat suunniteltiin aikanaan sisäänpäin kuivuvaksi ja olivat betonipintaisia, muovimatto näissä on myrkkyä.
Kosteuden kulkusuuntaa saadaan vaihdettua lämmöneristämällä lattiaa kunnolla, maaperä viilenee. Lämpötilaeroa ei tarvitse olla kuin muutamia asteita niin kosteus pysyy maaperässä.
Maata ei kannata lämmittää on päivänselvää jo energiataloudellisestikkin.
Mitä suurempi rakennus tai syvempi kellari sitä lämpimämpää maaperä talon alla on ja eristämättömissä tosiaankin lähellä huonetilan lämpöä.
Matalissa perustuksissa hyvin paksulla lattiaeristyksellä tulee huolehtia riittävästä routaeristyksestä anturan alla ja talon ulkopuolella. Lämpövuo maaperään alkaa olla melko vähäinen.
Kastepistelaskelmat ovat jonkin verran teoreettisia ja muuttuvat asetettavien arvojen mukaan. Nykyaikaisessa talossa jossa on koneellinen ilmanvaihto on sisäilman kosteus jo liiankin alhainen ja kuormittaa rakenteita enää hyvin vähän. Kastepiste harrastelijat liian usein kuvittelevat Suomessa olevan aina talvi.

oikeaoppinen on perinteinen rossipohja, metrikin riittää. väärin on tehdä alle metrinen ja tukittu puolilämmin rakenne. ilmalla on kosteuskäyrä jossa vesipiste, kannattaa tsekata ja ei tarvi ihmetellä näitä muotihumputuksia, vesi tippuu eli kondensoituu monessa koneellisessa alapohjan poistossa. näihin suosittelen kuivausputkistoa radontuuletuksella ja täyttämään esim. lecasoralla jne...