Kotihoidon tukea alettiin maksaa valtioneuvoston päätöksellä vuonna 1980.
Kotihoidontuki vakiintui vuonna 1985, kun laki kotihoidontuesta astui voimaan.
Lapsilisiä alettiin maksaa alle 16 - vuotialle lapsille vuonna 1948.
Lapsilisät maksettiin aluksi neljännesvuosittain,
mutta 1.10.1989 lähtien kuukausittain.
Verovähennys lapsista poistettiin vuonna 1994. (Paitsi elatusvelvolliselta, joka saa yhä elatusavun vähennyksenä.)
Yksinhuoltaja korotus lapsilisään tuli 1994.
MLL: Lapsivähennys hillitsisi perheiden köyhtymistä
Lapsista tehtävä verovähennys hillitsisi lapsiperheiden köyhyyttä, sanovat lapsiasiavaltuutettu ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton pääsihteeri.
Viime aikoina lapsiperheitä ovat Mannerheimin Lastensuojeluliiton mukaan köyhdyttäneet ruuan kallistuminen sekä tasaverot. Lisäksi lapsilisän ostovoima on liiton mukaan parissakymmenessä vuodessa romahtanut.
http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194738223259/artikkeli/verotus mll palauttaisi lapsivahennyksen.html
Yksihuoltajat järjestelevät elämäänsä lasten ehdoilla
Kirjoittanut STT–EEVA NIKKILÄ-KIIPULA 17.4.2012 18:15
Viimeksi päivitetty 17.04.2012 18:43
Yksinhuoltajuutta tarkasteltaessa nostetaan professori Maritta Törrösen mielestä tutkimuksissa esille hyvin usein lähinnä riskitekijät.
Tällöin huomaamatta jäävät elämän nopeasti ohikiitävät onnen hetket.
– Ei nähdä, miten yksinhuoltajat järjestelevät elämäänsä lasten ehdoilla ja miten rakkaita lapset heille ovat, Törrönen huomauttaa.
Tallentamatta jäävät usein myös ne teot, joita yksinhuoltajaäidit tekevät lastensa hyväksi. Törrönen mainitsee esimerkkeinä esimerkiksi perheen yhteiset pyöräretket, jos ei ole varaa ulkomaanmatkoihin. Toinen esimerkki on vaikkapa perheen saunaillat, joihin ostetaan herkkuja syötäväksi. Myös henkilökohtaisissa hankinnoissa lasten tarpeet ovat etusijalla, useimmiten jo siksi, että lapsi kasvaa ulos vaateistaan ja tavaroistaan. Yksinhuoltaja tinkii omista henkilökohtaisista tarpeistaan.
Toki kaikki yksinhuoltajatkaan eivät Törrösen mukaan ole samanlaisia, ja yhdenkin yksinhuoltajan elämässä on erilaisia vaiheita, esimerkiksi työtilanteen ja ihmissuhteiden muuttuessa.
Sosiaalityön professori Maritta Törrösen teos Onni on joka päivä – Lapsiperheen arki ja hyvinvointi (Gaudeamus) julkistettiin tiistaina.
Tutkimuksessa oli mukana 16 tavallista suomalaista perhettä. Haastateltavia oli 21, jotka olivat iältään 30–40 vuotta. Perheissä oli yhteensä 33 lasta.
Yhteisöllisyys ei olekaan kadonnut
Professori Törrönen muistutti, että tuloerot ja suhteellinen köyhyys Suomessa ovat kasvaneet. Niin ikään on kasvanut lapsiperheiden osuus alimmassa tuloryhmässä.
– Köyhyysriski on suurimmillaan perheissä, joissa lapset ovat alle kouluikäisiä tai heitä on paljon tai vanhempi on yksinhuoltaja.
Ylipäätään perheiden elämää leimaavat jatkuva muutos, epävarmuus ja lisääntyvät vaatimukset. Kun ulkoiset uhkat ovat suuria, ihmiset hakevat turvaa toisistaan. Perhearvot ovatkin vahvistuneet epävarmuuden ja nopeiden muutosten maailmassa. Sukulaisten ja ystävien turvaverkko on tärkeämpi kuin koskaan.
.
Kotihoidontuki vakiintui vuonna 1985, kun laki kotihoidontuesta astui voimaan.
Lapsilisiä alettiin maksaa alle 16 - vuotialle lapsille vuonna 1948.
Lapsilisät maksettiin aluksi neljännesvuosittain,
mutta 1.10.1989 lähtien kuukausittain.
Verovähennys lapsista poistettiin vuonna 1994. (Paitsi elatusvelvolliselta, joka saa yhä elatusavun vähennyksenä.)
Yksinhuoltaja korotus lapsilisään tuli 1994.
MLL: Lapsivähennys hillitsisi perheiden köyhtymistä
Lapsista tehtävä verovähennys hillitsisi lapsiperheiden köyhyyttä, sanovat lapsiasiavaltuutettu ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton pääsihteeri.
Viime aikoina lapsiperheitä ovat Mannerheimin Lastensuojeluliiton mukaan köyhdyttäneet ruuan kallistuminen sekä tasaverot. Lisäksi lapsilisän ostovoima on liiton mukaan parissakymmenessä vuodessa romahtanut.
http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194738223259/artikkeli/verotus mll palauttaisi lapsivahennyksen.html
Yksihuoltajat järjestelevät elämäänsä lasten ehdoilla
Kirjoittanut STT–EEVA NIKKILÄ-KIIPULA 17.4.2012 18:15
Viimeksi päivitetty 17.04.2012 18:43
Yksinhuoltajuutta tarkasteltaessa nostetaan professori Maritta Törrösen mielestä tutkimuksissa esille hyvin usein lähinnä riskitekijät.
Tällöin huomaamatta jäävät elämän nopeasti ohikiitävät onnen hetket.
– Ei nähdä, miten yksinhuoltajat järjestelevät elämäänsä lasten ehdoilla ja miten rakkaita lapset heille ovat, Törrönen huomauttaa.
Tallentamatta jäävät usein myös ne teot, joita yksinhuoltajaäidit tekevät lastensa hyväksi. Törrönen mainitsee esimerkkeinä esimerkiksi perheen yhteiset pyöräretket, jos ei ole varaa ulkomaanmatkoihin. Toinen esimerkki on vaikkapa perheen saunaillat, joihin ostetaan herkkuja syötäväksi. Myös henkilökohtaisissa hankinnoissa lasten tarpeet ovat etusijalla, useimmiten jo siksi, että lapsi kasvaa ulos vaateistaan ja tavaroistaan. Yksinhuoltaja tinkii omista henkilökohtaisista tarpeistaan.
Toki kaikki yksinhuoltajatkaan eivät Törrösen mukaan ole samanlaisia, ja yhdenkin yksinhuoltajan elämässä on erilaisia vaiheita, esimerkiksi työtilanteen ja ihmissuhteiden muuttuessa.
Sosiaalityön professori Maritta Törrösen teos Onni on joka päivä – Lapsiperheen arki ja hyvinvointi (Gaudeamus) julkistettiin tiistaina.
Tutkimuksessa oli mukana 16 tavallista suomalaista perhettä. Haastateltavia oli 21, jotka olivat iältään 30–40 vuotta. Perheissä oli yhteensä 33 lasta.
Yhteisöllisyys ei olekaan kadonnut
Professori Törrönen muistutti, että tuloerot ja suhteellinen köyhyys Suomessa ovat kasvaneet. Niin ikään on kasvanut lapsiperheiden osuus alimmassa tuloryhmässä.
– Köyhyysriski on suurimmillaan perheissä, joissa lapset ovat alle kouluikäisiä tai heitä on paljon tai vanhempi on yksinhuoltaja.
Ylipäätään perheiden elämää leimaavat jatkuva muutos, epävarmuus ja lisääntyvät vaatimukset. Kun ulkoiset uhkat ovat suuria, ihmiset hakevat turvaa toisistaan. Perhearvot ovatkin vahvistuneet epävarmuuden ja nopeiden muutosten maailmassa. Sukulaisten ja ystävien turvaverkko on tärkeämpi kuin koskaan.
.
Vastaukset 1
Vanhimmat
"Tallentamatta jäävät usein myös ne teot, joita yksinhuoltajaäidit tekevät lastensa hyväksi. Törrönen mainitsee esimerkkeinä esimerkiksi perheen yhteiset pyöräretket, jos ei ole varaa ulkomaanmatkoihin. Toinen esimerkki on vaikkapa perheen saunaillat, joihin ostetaan herkkuja syötäväksi. Myös henkilökohtaisissa hankinnoissa lasten tarpeet ovat etusijalla, useimmiten jo siksi, että lapsi kasvaa ulos vaateistaan ja tavaroistaan. Yksinhuoltaja tinkii omista henkilökohtaisista tarpeistaan."
En viitsinyt lukea koko litaniaasi läpi, en yleensäkään viitsi lukea linkitettyjä.
Ylläoleva lainaus on kuitenkin typeryydessään kuitenkin ihan omaa luokkaansa. Eivätkö muka kaikki vanhemmat toimi näin, riippumatta siitä, ovatko yksin-, kaksin- tai vaikka kolminhuoltajia? Muunlainen vanhemmuus ei ole hyvää vanhemmuutta.