Mikä se tämmönen pakanauskonto lie?
WTF Uskonto
talmudisti
361180
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 11 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 11 sääntöjenvastaista viestiä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 36
Vanhimmat
WTF:stä tulee mieleen lähinnä World Taekwondo Federation, jolla ei liene mitään tekemistä uskonnon kanssa...
Kas kun Taekwondoon liittyy uskomus, että se on Korealainen laji. Kas kummaa, mutta Taekwondon poomset ovat pätkittyjä ja uudelleen järjesteltyjä versioita Karaten katoista. Ja Taekwondon tekniikkakin on ihan vain karatea, vieläpä ko. lajin Japanilaista versiota. Taekwondoa ei oikeasti ole olemassakaan, se on vain karaten halpa kopio - ja vielä huono sellainen.
Sovitaan niin. Lyön silti vetoa, että pystyn hakkamaan sinut sairaalakuntoon alta aikayksikön, jos kehtaat käydä kimppuuni. Lopputuloksen kannalta lienee merkityksetöntä, onko liike kopio vai ei. Jos kuitenkin perehdyt taekwondoon tarkemmin, huomaat, että tkd-liikkeet ovat pyöriviä, karaten taas suoraviivaisia. Tämä keskustelu kuuluisi kylläkin urheilupalstalle, koska tkd on urheilulaji, johon ei liity uskonnollisia piirteitä. Wiccan kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.
On taas taekwondon uusioversio.
"Lyön silti vetoa, että pystyn hakkamaan sinut sairaalakuntoon alta aikayksikön, jos kehtaat käydä kimppuuni"
She like's it rough!
Ovatko kaikki rauhaarakastavat wiccalaiset jotka saavat tehdä mitä tahansa paitsi vahingoittaa toista (sic) noin väkivaltaisia?
Han Moo Don "opetus" ja rahastuskäytännöt muistuttavat pitkälti kristittyjen helppoheikki-saarnaajien tapaa puristaa ylimääräiset rahat hölmöistä ;)
kummastokohan sinä ymmärrät vähemmän han mo dosta, vaiko kristinuskosta?
Itse asiassa kristinuskon omaksuminen ei maksa, kuten esim. wiccalaisuudessa, tai larppauksessa käytettävät naamiaisasut, seksilelut ja leikkiaseet. Joihin räävin on varmasti törsännyt vähäiset työttömyystukensa tässäkin kuussa?
Kristillinen rahastustoiminta muistuttaa pitkälti tämän HanMooDon arkkigurun (jota hänen oppilaansa tuntuvat palvovan herännäiskristillisyyteen verrattavissa olevalla fanaattisuudella) järjestämät leirit.
Tiedän tapauksia joissa kyseinen "mestari" odotuttaa salillista oppilaitaan tunnin verran, pistäytyy opettamassa puolen tunnin "leirin" ja laskuttaa oppilailtaan 20€/naama. Näille rahastus"leireille" osallistuminen on pakollista, mikäli lajia haluaa harrastaa.
(Noin vertailuna: Useimmissa kamppailulajeissa leirit ovat vapaaehtoista toimintaa, jotka on tarkoitettu opittujen asioiden syventämiseen. Useimmilla muiden lajien leireillä joille olen osallistunut 20-50€ hintaan saa 2-4 opetuspäivää, joiden aikana aktiivista opetusta noin 6h/päivä)
HanMooDossa oppilas saakin leirimaksustaan vastineeksi lähinnä maksamisen ilon, vähän samalla tavalla kuin kristittyjen rahastaja-saarnaajien seuraajat, jotka synnintunnossaan huijataan lahjoittamaan rahaa "herran sanan levittämiseen", eli useinmiten saarnamiehen omiin taskuihin.
Wicca ei halutessaan maksa yhtään mitään uskostaan tai välineistäänb. Sen sijaan joka kristityllä taitaa olla raamattu?
Hän kirjoitti myös: "Wiccan kanssa sillä ei ole mitään tekemistä."
Tuli mieleen vanha vitsi, jossa tyyppi päätti kysyä jumalaltaan, mitä tehdä elämälleen. Hän arpoi raamatusta ensimmäisen lauseen, joka osui silmiin ja siinä luki jotenkin he tappoivat itsensa tms. Hän päätti kokeilla onneaan vielä uudelleen ja seuraavassa lauseessa luki mene ja tee sinä samoin.
...Eclipselle silloin kun hänellä on propagandavaihde päällä.
"Wicca ei halutessaan maksa yhtään mitään uskostaan tai välineistäänb. Sen sijaan joka kristityllä taitaa olla raamattu?"
Jeps. Tunnen moniakin wiccalaisia (sekä pakanoita yleensäkin), jotka elelevät opintotuen varassa. Mikä muuten on vielä työttömyyskorvaustakin niukempi.
En muista havainneeni, että juuri wiccalaisuus tai pakanuus olisi aiheuttanut kenellekään näistä ihmisistä minkäänlaista ylimääräistä taloudellista rasitetta.
Huomattavasti heikommassa asemassa sitten ovatkin ne tuntemani ihmiset jotka kuuluvat erilaisiin karismaattisiin liikkeisiin, helluntaiseurakuntiin sun muihin äärikristillisiin liikkeisiin. Näissä liikkeissä käytäntönä tuntuu olevan, että yhteisö karhuaa jäseniltaan ns. "kymmenykset". Eli vaatii itselleen 10% jäsenen bruttotuloista seurakunnan "toiminnan ylläpitämiseen", eli yleensä saarnamiesten pohjattomiin taskuihin.
Tyypillistä on, että saarnamiehet ovat ainoita seurakunnan jäseniä joille maksetaan heidän työstään. Käikki muu hoidetaan "vapaaehtoisvoimin", eli sosiaalisen painostuksen avulla. Tiedän mm. tapauksen, jossa eräs herännäiskristillisen liikkeen jäsen on vuosia toiminut talonmiehenä/vahtimestarina seurakunnan omistamassa kiinteistössä, ja tehnyt koko ajan täysiä työpäiviä ilmaiseksi, itse työttömyyspäivärahalla elellen (ja maksaen kuuliaasti kymmenykset näistä pienistä tuloistaan)
Näille rahastajaseurakunnille ei kuitenkaan riitä se, että he vievät jo valmiiksi jäsenistöltään veron, joka on moninkertainen verrattuna esim. luterilaisen valtionkirkon perimään kirkollisveroon... Lisäksi seurakunnan jäseniltä kerätään tuon tuostakin erilaisia "vapaaehtoisia" lahjoituksia lihottamaan seurakuntaa johtavien saarnamiesten lompakkoja. Näitä lahjoituksia kutsutaan totta kai "vapaaehtoisiksi uhreiksi", mutta käytännössä yhteisön sosiaalinen painostus takaa sen, että jos haluat olla "hyvä ja hurskas kristitty", maksat kiltisti mitä pyydetään, ja yleensä mielellään vielä hieman ylimääräistä.
Siinä sitten voikin työtön tai opiskelijaparka ihmetellä, että mihin ne rahat taas hupenivatkaan samalla kun kituuttaa loppukuun ajan kaurapuurolla ja kraanavedellä. Itseään voi lohduttaa saarnamiesten muistutuksilla siitä, miten "Jeesus rakastaa iloista antajaa"...
käytännössä kristitty selviää ilmaiseksi uskonsa suhteen. Raamatun saa tässä yhteiskunnasta yleensä ilman kuluja.
Emmekä myöskään tarvitse teatraalisia rituaalihepeneitä yms. humbugia, jotta voisimme näytellä symbolista panemista, eikun harjoittaa uskoamme. ;)
tuon kuullut. Alkuperäinen taisi olla se kun Juudas tappoi itsensä jne..
Mutta onko tuossa tapauksessa kirjalla jota hän luki mitään käytännön merkitystä?
Lisäksi jos tuon relevanttiuutta mietittään, niin se on vertauksena yhtä pätevä kuin kysymys johon itse vastaa samassa.
miten monta vitsiä käsität tosiasiaksi?
tasoissa.. ;)
Jopa nyt, kun tässäkin viestissä tuo rinnastus välähti esille. Allekirjoittanut ihmettelee, miksi kummassa larppaaminen ja wiccalaisuus tällä palstalla ja näiden omien kristittyjen saarnamiestemme kirjoituksissa rinnastetaan tai suorastaan esitetään, että niillä olisi jokin suurempi yhteys. Miksi?
Larppaaminen on harrastus, vähän niin kuin vaikkapa tenniksen pelaaminen. Wiccalaisuus taas on uskonto, vähän niin kuin kristinuskokin. En pysty näkemään larppaamisen ja wiccalaisuuden välillä suurempaa yhteyttä, kuin tenniksen peluun ja luterilaisen uskon välillä on.
Nyt joku näistä rinnastajista saisi kyllä oitis perustella näkemystään.
Itsepuolustukseen on kaikilla oikeus uskontokunnasta katsomatta, vaikka teillä kristityillähän se poskenkääntöhomma onkin niin kovassa huudossa. Huomasitko meinaan ne neljä viimeistä sanaa : "jos kehtaat käydä kimppuuni". En ole mikään sodanlietsoja enkä edes mitenkään väkivaltainen muuten, mutta raiskaajia/pahoinpitelijöitä vedän kyllä lättyyn jos yrittävät minun kimppuuni käydä. Luultavasti kyllä tirvaisisin myös jonkun muun naisen kimppuun käynyttä jos osun tekohetkellä paikalle. Sinä varmaan olet tietenkin sitä mieltä, että pitäisi nyyhkiä kiltisti paikallaan ja alistua, mitäs " tunkee itsensä pimeällä pusikoihin liikkeelle" ( sit. Lipponen 2004) ja vielä houkuttelevasti pukeutuneena.
kyllä pitää paikkansa. Tälläkin palstalla on esimerkkitapauksia joilla on mennyt mielikuvituksekas totuudenpakenemisharrastus elämänkatsomuksen piiriin.
mutta emme ihan taida olla. Vai eikö sinulla ole vai rituaalirekvisiittaa josta puhuin yms?
"vaikka teillä kristityillähän se poskenkääntöhomma onkin niin kovassa huudossa."
Se perustuu harkintaan, sekä määrätietoiseen periksiantamattomuuteen. Myöskin itsepuolustuslajeissa, joista minulla on hieman kokemusta, on vallassa ajatus toimia siten.
Minulla on myös taipumus ajatella että kun ei enää ole poskea mitä kääntää, ei ole muuta vaihtoehtoa kuin käyttää vastustajan poskea. ;)
Allekirjoittanut voi "tunnustaa" olevansa larppaaja ja mikä vielä pahempaa, pelinjohtaja. (Tuokaa äkkiä ruoska ja jalkapuu!) Mutta allekirjoittanut ei ole "larppipiireissään" tavannut suuria määriä wiccoja tahi muita pakanoita. Repolainen kyllä tietää kristittyjen larppaajien yhdistyksestä, muttei ole koskaan kuullutkaan pakanallisten larppaajien yhdistyksestä.
En myöskään ole sitä mieltä, että larppaaminen olisi vaikuttanut sisällöllisesti maailmankuvaani, vaan pikemminkin rakenteellisesti. Siis, se _mitä_ ajattelen ei ole muuttunut, vaan se _miten_ ajattelen. Larppaaminen on tuonut moneen kysymykseen uutta perspektiiviä ja kyvyn pohtia tarkemmin miten joku muu voisi jonkin asian kokea. Siis eläytymiskykyä. Ja luonnollisesti se on auttanut minua rakentamaan maailmankuvaani sen myös kautta mihin en usko. Vaikkapa kylmät ja rahanahneet hahmot ovat opettaneet minulle kuinka vähän koen olevani heidän kaltaisensa.
Kukaan täysjärkinen ei ota larppisäännöstöä uskonnolliseksi ohjekirjaksi, eikä lue maailmankuvausta raamattuun verrattavana kuvauksena totuudesta.
Se, miten larppaaminen liittyy wiccaan, jää minulle edelleen avoimeksi. En ole koskaan ollut, valitettavasti, yhdessäkään wicca-larpissa enkä itse koskaan suostuisi moista järjestämään. Lukuisien vuosien larppaamisesta huolimatta en pystyisi suoraan sinulle sanomaan onko larppaaminen todella vaikuttanut ajatteluni sisältöön, enkä hetkeäkään usko edes mahdolliseksi jäädä kiinni hahmoonsa tahi pelimaailmaan. Terve järki on se, mikä estää moista tapahtumasta. Wicca minusta olisi tullut joka tapauksessa, larppasin eli en.
Vaan turhaan taidan sinulle terveestä järjestä paasata. Sinulle tuo konsepti taitaa olla tuntematon.
sinulla sitten ole raamattu ja ainakin yksi risti?
Minä ainakin olen maksanut raamatustani ja maksan siitä joka vuosi kirkollisveron yhteydessä. Lisäksi olen maksanut rippikoulustani, sekä tulevasta vihkiraamatusta, papista ja kirkon vuokran, jos satun menemään naimisiin. Näitä olen jo maksanut toistakymmentä vuotta ja tänä vuonna pulitin lähes 70 €.
Ja käsittääkseni pakanat eivät maksa tätäkään, kun eivät kirkkoon kuulu.
Niiden 9 vuoden aikana, mitä minä olen aktiivisesti taekwondoa harrastanut, ei ole kukaan koskaan sanonut, että anna sen toisen tirvaista ensin ja puolustaudu vasta sitten. Jos sinulla on "hieman" kokemusta itsepuolustuslajeista - tai anatomiasta yleensäkin - tiedät, että yksi kasvoihin osunut lyönti voi tappaa. Samoin yksi ainoa potku, päähän tai keskivartaloon,voi myös tappaa ja vähintäänkin vammauttaa pahasti.
Pointti on siinä, että se ensimmäinen isku täytyy väistää tai torjua. Sitten joudutkin tositoimiin, sillä se, että jää sitten onnittelemaan itseään hyvin väistetystä iskusta, palauttaa ainoastaan ruutuun yksi - tyyppi lyö uudestaan. Ja nyt se on tarkempi, koska olet väistöllä osoittanut olevasi hankala uhri.
Naisena täytyy myös ottaa huomioon tietyt anatomiset ja fysiologiset seikat, joista ensimmäinen on se, että mies lyö pirun paljon kovempaa kuin samankokoinen nainen. Olen pari kertaa joutunut hätätorjumaan aikuisen miehen hutilyöntejä ja potkuja harkoissa, ja joka kerta on tullut viikon tai parin sairasloma ruhjeiden ja venähdysten takia. Seurakaverilta katkesi käsi kun se torjui liian ylös lipsahtaneen potkun. Ja nämä siis ovat kuitenkin harjoittelutilanteita, joissa ei käytetä adrenaliinin terävöittämää maksimivoimaa, ns. tappotahtia. Naisella ei myöskään ole varaa ottaa sitä riskiä, että torjunta/väistö epäonnistuu. Siinä vaiheessa kun et voi enää juosta karkuun ( ei aina muutenkaan mahdollista) tai joudut maahan, peli on menetetty. Kenenkään naisen - tai miehen - ei tarvitse joutua raiskatuksi tai pahoinpidellyksi vain sen takia, että on jotenkin henkisesti ylevöittävämpää ottaa turpaansa mutta olla moraalisesti ja eettisesti oikeassa. Se on hienoa ainoastaan amerikkalaisissa elokuvissa eikä lohduta yhtään sitten kun olet loppuelämäsi pyörätuolissa, työkyvyttömyyseläkkeellä tai haudassa.
minäpäs en ole maksanut yhdestäkään Raamatusta jonka omistan.
- Peritty vihkiraamattu vaarilta.
- Rippikouluajalta saatu UT.
- Jehovan todistajien raamattu.
Lisäksi kirkollisvero on katoavan pieni menoerä, jonka johdosta pääsee haudatuksi, naimisiin jne. Meneepä kirkon keräämistä rahoista myös hyväntekeväisyyteen rahaa.
Käsittääkseni pakanalliset yhdistykset eivät tarjoa ed. mainittuja ilmiöitä.
Minäpäs en ole maksanut yhdestäkään Raamatusta jonka omistan.
- Peritty vihkiraamattu vaarilta.
- Rippikouluajalta saatu UT.
- Jehovan todistajien raamattu.
Unohtamatta sitten nettiraamattuja, joihin pääset tutustumaan profiilisivustoni linkeistä.
Ristiä en omista, rippikouluriippukseni ristikin on jossain mieron tiellä.
Ristin pitäminen voi olla jonkun mielestä tappovälineen esillä pitämistä, tai sitten esille tuomista maan ja taivaan yhdistymisestä, ikuisestä elämästä, yhdestä Jumalasta, sekä KRistuksen sovituksesta. Jo muinainen Ankh-risti kuvasi näitä (paitsi tietenkään jälkimmäistä) asioita.
"Niiden 9 vuoden aikana, mitä minä olen aktiivisesti taekwondoa harrastanut, ei ole kukaan koskaan sanonut, että anna sen toisen tirvaista ensin ja puolustaudu vasta sitten. Jos sinulla on "hieman" kokemusta itsepuolustuslajeista - tai anatomiasta yleensäkin - tiedät, että yksi kasvoihin osunut lyönti voi tappaa. Samoin yksi ainoa potku, päähän tai keskivartaloon,voi myös tappaa ja vähintäänkin vammauttaa pahasti."
¨Minun taekwondo opettajani taisi olla hieman kypsempi suhtautumiseltansa, hän sanoi että parempi vaihtaa kadun puolta ja kiertää ongelma kuin mennä siihen mukaan.
Sitä alunperinkin tarkoitin.
Lisäksi ei toisen posken kääntämisessä tarkoiteta sitä että odotettaisi kun joku antaa ensimmäisenkin lyönnin.
"Pointti on siinä, että se ensimmäinen isku täytyy väistää tai torjua. Sitten joudutkin tositoimiin, sillä se, että jää sitten onnittelemaan itseään hyvin väistetystä iskusta, palauttaa ainoastaan ruutuun yksi - tyyppi lyö uudestaan. Ja nyt se on tarkempi, koska olet väistöllä osoittanut olevasi hankala uhri."
Totta tuokin.
"Naisena täytyy myös ottaa huomioon tietyt anatomiset ja fysiologiset seikat, joista ensimmäinen on se, että mies lyö pirun paljon kovempaa kuin samankokoinen nainen. Olen pari kertaa joutunut hätätorjumaan aikuisen miehen hutilyöntejä ja potkuja harkoissa, ja joka kerta on tullut viikon tai parin sairasloma ruhjeiden ja venähdysten takia. Seurakaverilta katkesi käsi kun se torjui liian ylös lipsahtaneen potkun. Ja nämä siis ovat kuitenkin harjoittelutilanteita, joissa ei käytetä adrenaliinin terävöittämää maksimivoimaa, ns. tappotahtia. Naisella ei myöskään ole varaa ottaa sitä riskiä, että torjunta/väistö epäonnistuu. Siinä vaiheessa kun et voi enää juosta karkuun ( ei aina muutenkaan mahdollista) tai joudut maahan, peli on menetetty. Kenenkään naisen - tai miehen - ei tarvitse joutua raiskatuksi tai pahoinpidellyksi vain sen takia, että on jotenkin henkisesti ylevöittävämpää ottaa turpaansa mutta olla moraalisesti ja eettisesti oikeassa. Se on hienoa ainoastaan amerikkalaisissa elokuvissa eikä lohduta yhtään sitten kun olet loppuelämäsi pyörätuolissa, työkyvyttömyyseläkkeellä tai haudassa."
Minä olen joutunut myöskin joihinkin tappeluihin. Outoa on että minulla on aika kova kallo vaikka siihen on tullutkin iskuja. Enkä minä välttämättä kovin voimattomasti lyö takaisinkaan jos niin on ollakseen. Mutta tässäkin asiassa ongelman ratkaisuun pitää lähteä jo siltä pohjalta ettei ajaudu tilaan jossa voi joutua taistelemaan.
Esim. kerran minä jouduin tappelemaan kahta tyyppiä vastaan. Se oltaisiin ehkä vältetty jos en olisi niin kärkäs vastaamaan vittumaisesti jos minua yritetään pompottaa.
Aluksi toinen tuli luokseni kun istuin juomassa sohvalla punaviiniä, alkoi uhitella, mutta minua alkoi hymyilyttää. Kun se sitten lähti se löi minua avarilla poskelle (1.mäinen poski). Nauroin makeasti. Eräs naispuolinen tuttuni oli sanonut tuon jälkeen ääneen että minulta voi saada levyynsä, josta sitten tämä ärtyisä höntti ja kaverinsa suuttuivat ja päättivät tulla kahden kesken koettelemaan minua.
Otin edelleen rauhallisemmin, mutta tiedustelin että pitäisikö minun itkeä vaiko nauraa heidän takia, ja että onko he ihan varmoja että onko heitä tarpeeksi minua vastaan. Eivät tykänneet, jolloin toinen löi minua uudelleen (toinen poski.) Siitä sitten nousin, ja tempaisin lyöjää isällisesti, niin että se kaatui/otti taka-askelia. (Toinen jäätyi paikallensa, mikä saattoi johtua siitä että tuijotin häntä silmät liekeissä ja hymyilin.)
Sitten lyöty pääsi asemiinsa, katsoi kaveriaan ja molemmat kävi kimppuuni, huitoen kuin kiimaiset apinat. Istahdin siinä rytäkässä sohvalle, mutta kun en parempaakaan keksinyt aloin huitoa takaisin, ja pääsin takaisin ylös. Toista potkaisin välittömästi rintakehään, jolloin tämä liukui lattialla komeasti perseeltään. Noustessaan hän juoksi vielä otsa edellä päin nyrkkiäni.
Lopulta ihmiset uskalsivat väliin, enempi nenilleen saanut oli kiinni tuolissa ja lähes itku kurkussa valitti kun iso mies löikin oikeasti. TOinen oli nöyrää poikaa, ja sopi jo kovasti väärinkäsityksiä. Annoin anteeksi.
TKD-opettajasi kypsyydestä voidaan olla montaa mieltä, etenkin jos hän ei tunnusta, että kaikista tilanteista ei ole ulospääsyä. Totta kai on fiksumpaa välttää ongelmanaiheuttaja kokonaan, senhän tajuaa kuka vaan. Maailman paras itsepuolustushan on uusi ME 3000m aidoissa. Se vain ei aina ole mahdollista, vaikka miten haluaisi.
Mitä tulee kuvaamaasi nujakkaan, onnittelut. Selvisit kivasti. Toivoa voisi, että kaikki olisivat yhtä onnekkaita. Ja kovaluisia.
>Lisäksi kirkollisvero on katoavan pieni menoerä, jonka johdosta pääsee haudatuksi, naimisiin jne.
Ihminenpä ei välttämättä halua tulla haudatuksi kirkkomaahan. Itse haluan tulla haudatuksia uurnassa tai niin, että tuhkani ja muutama tärkeä esineeni tulllaan hautaamaan sukutaloni pihalle ja kivi siihen merkiksi.
Ja naimisiin pääsee maistraatissa ihan maksutta.
>Meneepä kirkon keräämistä rahoista myös hyväntekeväisyyteen rahaa.
Totta, mutta valitettavan usein myös käännytystyöhän, joka tuhoaa alkuperäisiä kulttuureja.
>Käsittääkseni pakanalliset yhdistykset eivät tarjoa ed. mainittuja ilmiöitä.
Juu eivät tarjoa, eikä se ole yhdistysten tehtäväkään. Uskonnolliset yhdyskunnat sen sijaan voivat tarjota vastaavia siirtymäriittejä, mutta tietääkseeni yksikään pakanauskonto ei ole tällä hetkellä virallinen uskonnollinen yhdyskunta Suomessa. Sen sijaan epävirallisina wiccat toimittavat toisilleen vihkiseremonioita, hautajaisseremoinoita, nimenantojuhlia yms. siirtymäriittejä.
Ja jokainen wicca päättää itse paljonko panostaa ja minkä tyyppiseen hyväntekeväisyyteen. Useat wiccat ovatkin yhteiskunnallisesti aktiiveja siinä mielessä, että heitä kiinnostaa sekä ihmisten että eläinten hyvinvointi. Tämä näkyy mm. ekologisena toimintana, Amnestyn, Green peacen, Suomen luonnonsuojeluliiton, Suomen punaisen ristin, yms. toiminnassa, joihin tiedän usean tuttava wiccan osallistuvan.
Jotkut wiccat vievät auttamisen haluaan vielä pelkkää rahallista tukea pidemmälle ja pyrkivät auttamaan muita ihmisiä mm. yrttiparannuksilla ja loitsuilla (toki potilaan luvalla).
Minä sain raamattuni kirkon kautta, kun kävin rippikoulun. Silloin olin sen maksanut kirkollisveron yhteydessä. Annettiinko raamattusi sinulle lahjaksi jonkun vieraasi toimesta vai saitko sen kirkolta?
Entä jehovan todistajien raamattu saitko sen kirkolta vai miten? Maksatko kenties kymmenyksiä siihen kirkkoon?
Ja itse olen osallistunut rahallisesti niin moneen hyväntekeväisyyteen kuin vain varani riittävät. Nyt olen osallistumassa paketin keräykseen, jolloin käytän rahaa, mutta en anna suoraan rahaa.
Itselläni olisi tänäkin vuonna ollut tarvetta siihen määrään rahaa, jota kirkolle veroina maksoin. n.70 €. Se on työttömälle aika iso raha. Jos maksan hautapaikastani joka vuosi lähes saman summan kerääntyy siitä iso iso summa. Ja mitä häihin tulee. en halua niitä kirkossa, jotan maksan papista sittemmin isomman hinnan. Niin, jos koskaan menen naimisiin.
Ja mitä vielä tulee hyväntekeväisyyteen, se on hieno asia, mutta monesti niissä saarnataan myös uskonnosta. Kotipaikkakunnallani oli talvella sellainen kokeilu kuin teetupa. Sinne sai mennä lämmittelemään ja sai kupillisen teetä. Todella hieno asia ihmisille, joilla ei ollut muuta paikkaa mennä. Mutta siellä ei kukaan kovinkaan pitkään viihtynyt, koska piti keskustella uskonnosta ja sitten se toinen osapuoli saarnasi. Kokeilu ei kestänyt kauaakaan, kun kukaan ei enään hakeutunut sinne.
Oletko kenties asiallisesti kysellyt pakanallisilta yhdistyksiltä, kuinka he asian ovat hoitaneet. Ja kyllähän kirkkomaalle kirkkoonkuulumaton haudataan, jos on ostanut hautapaikan. Niin kuin nyt vaaripuoleni.
hän puhui riskien minimoimisesta. Eli siitä että jos on mahdollista välttää ennaltaehkäisyllä konfliktitilanteet, se tulee tehdä. Itsepuolustustaidot antavat tien ulos kun muuta keinoa ei ole. Mutta joskus nekin voivat pettää.
”Allekirjoittanut voi "tunnustaa" olevansa larppaaja ja mikä vielä pahempaa, pelinjohtaja. (Tuokaa äkkiä ruoska ja jalkapuu!) Mutta allekirjoittanut ei ole "larppipiireissään" tavannut suuria määriä wiccoja tahi muita pakanoita. Repolainen kyllä tietää kristittyjen larppaajien yhdistyksestä, muttei ole koskaan kuullutkaan pakanallisten larppaajien yhdistyksestä. ”
Onko sellainenkin? Herran jestas! Minä tunnen myöskin larppaajia, he ovat melko kirjavaa porukkaa. Kerran meinasin eräälle mainita rumasti, kun hän kertoi että olivat larpanneet eräällä hautuumalla. Ja että olisivat antaneet huutia jos sen kirkon pappismies yms. olisi tullut valittamaan. Minä kun olisin ehkäpä alkanut miettimään väkivaltaa ratkaisuna, enkä vain vaihtoehtona siinä tilanteessa missä pahvimiekoin varustettu vappukulkue leikkii esim. omaiseni haudalla roolipeliä.
”En myöskään ole sitä mieltä, että larppaaminen olisi vaikuttanut sisällöllisesti maailmankuvaani, vaan pikemminkin rakenteellisesti. Siis, se _mitä_ ajattelen ei ole muuttunut, vaan se _miten_ ajattelen. Larppaaminen on tuonut moneen kysymykseen uutta perspektiiviä ja kyvyn pohtia tarkemmin miten joku muu voisi jonkin asian kokea. Siis eläytymiskykyä. Ja luonnollisesti se on auttanut minua rakentamaan maailmankuvaani sen myös kautta mihin en usko. Vaikkapa kylmät ja rahanahneet hahmot ovat opettaneet minulle kuinka vähän koen olevani heidän kaltaisensa. ”
Sinä taidat olla niitä joihin se on vaikuttanut positiivisesti.
”Kukaan täysjärkinen ei ota larppisäännöstöä uskonnolliseksi ohjekirjaksi, eikä lue maailmankuvausta raamattuun verrattavana kuvauksena totuudesta. ”
Raamattu kertoo varsin roisilla tavalla maailman sellaisena kuin se on. Eräs henkilö joka on alkanut lukea Raamattua, sanoi että nuoruutensa aikana hänen kristinuskovastaisuutensa lähti pelosta. Pelko alkoi kun luki Raamattua eteenpäin, pelko on raflaavinta vaihtaa vihaksi.
”Vaan turhaan taidan sinulle terveestä järjestä paasata. Sinulle tuo konsepti taitaa olla tuntematon.”
Henkilön älyn arvostelu, josta tiedät vain nimen vie näennäisesti kypsiltä sanoiltasi pohjan. Tiesitkö?
" Annettiinko raamattusi sinulle lahjaksi jonkun vieraasi toimesta vai saitko sen kirkolta?"
Sekä että. Minulla on perintönä saatu, sekä rippikoulusta saatu.
"Entä jehovan todistajien raamattu saitko sen kirkolta vai miten? Maksatko kenties kymmenyksiä siihen kirkkoon?"
Kaverini sai sen ilmaiseksi jehnuilta, ja antoi sen minulle kun sitä korpesi lukea se. Itse otin sen lähinnä akateemisesta kiinnostuksesta vastaan, sekä joidenkin yksityiskohtien takia.
Voinen sanoa ettei se vielä hirveän kalliiksi ole tullut. ;)
Lisäksi minunkin on pitänyt joskus erota kirkosta, sillä kirkko ei ole enää puhdasoppinen, ja sellaiselle organisaatiolle maksaminen turhauttaa. Mutta sitten kun mietin asiaa kannanottona kristillisyyden puolesta, ja sen vuoksi että miten paljon se hyväntekeväisyyden kautta hyödyttää toisia. Ja itseäkin häiden ja hautapaikan suhteen, niin mitä sitä suotta.
Mutta jos kirkko vielä paljon lipsuu, en tahdo välttämättä olla sen kanssa tekemisissä.
>Minä kun olisin ehkäpä alkanut miettimään väkivaltaa ratkaisuna, enkä vain vaihtoehtona siinä tilanteessa missä..
Tämäkö on se lempeän kristillinen ja suvaitsevainen asenne? Ja jos maallisella ei ole väliä, mitä merkitystä sillä on, jos joku tanssii haudalla sehän on vain multaa ja luita eihän se ihminen siinä enää ole vai kuinka? Ja vielä miten voit hämmästellä noin meidän wiccojen kyllästymistä siihen, että henkisesti "pahvimiekkailet sukulaistemme haudoilla" (eli mollaat jatkuvalla syötöllä meille tärkeää asiaa: uskontoamme), kun itse revit pelihoususi heti ajatuksesta, että joku astuisi sinun "pyhälle maallesi". Eikö edes tämä herätä sinussa minkäänlaista toisten huomioimisen kykyä?
>pelko on raflaavinta vaihtaa vihaksi.
Eikö peloista olisi parempi vain päästä eroon?
"Tämäkö on se lempeän kristillinen ja suvaitsevainen asenne?"
Sanoinko niin?
Joskaan kristillinen asenne ei tarkoita kynnysmattoasennetta.
"Ja jos maallisella ei ole väliä, mitä merkitystä sillä on, jos joku tanssii haudalla sehän on vain multaa ja luita eihän se ihminen siinä enää ole vai kuinka?"
Tuo lienee sitä naisen logiikkaa? ;) Lisäksi ehdotan ettet sekoita kristillisyyttä gnostilaisuuteen, vaikka kristinusko tekeekin eron katoavaisen ja katoamattoman suhteen. Kuten kuka tahansa joka on käytännöllinen.
"Ja vielä miten voit hämmästellä noin meidän wiccojen kyllästymistä siihen, että henkisesti "pahvimiekkailet sukulaistemme haudoilla" (eli mollaat jatkuvalla syötöllä meille tärkeää asiaa: uskontoamme), kun itse revit pelihoususi heti ajatuksesta, että joku astuisi sinun "pyhälle maallesi". Eikö edes tämä herätä sinussa minkäänlaista toisten huomioimisen kykyä?"
Ihmiselle sen sanominen mitä hänen tarvitsee kuulla, sen sijaan että hänelle sanoisi sen mitä hän haluaa kuulla on suurempaa rakkautta.
"Eikö peloista olisi parempi vain päästä eroon?"
Kyllä. Ikävä kyllä niin ei aina tehdä.