Juotko esim. aina samasta kahvikupista tai teekupista?
Toistuuko jotkin rutiinit päivästä toiseen samassa järjestyksessä ja samaan aikaan päivästä?
Teetkö lenkkisikin aina samaa reittiä pitkin? Käytätkö aina vuodesta toiseen samoja tuotemerkkejä elintarvikkeisssa ja pesuaineissa yms.?
Samanlaisena toistuvia rutiineja voi olla loputon määrä. Vai yritätkö tehdä yksitoikkoisista asioista jotenkin toisella lailla tehtynä vaihtelevampia? Miten?
Käytkö joka päivä tällä samalla palstalla?;D
Toistuuko jotkin rutiinit päivästä toiseen samassa järjestyksessä ja samaan aikaan päivästä?
Teetkö lenkkisikin aina samaa reittiä pitkin? Käytätkö aina vuodesta toiseen samoja tuotemerkkejä elintarvikkeisssa ja pesuaineissa yms.?
Samanlaisena toistuvia rutiineja voi olla loputon määrä. Vai yritätkö tehdä yksitoikkoisista asioista jotenkin toisella lailla tehtynä vaihtelevampia? Miten?
Käytkö joka päivä tällä samalla palstalla?;D
Vastaukset 14
Vanhimmat
Juon aina kahvini samasta kupista, teen juon myös samasta, mutta en kahvikupista.
Päivärutiini on suunnilleen samanlainen, jos muuttuu pakosta, en pidä siitä yhtään.
Tykkään touhuta omaia asioitani omissa oloissani, omaan tahtiini.
Nyt kun se viimeinkin on mahdollista eläkkeellä.
Ei ole muita ruttineja ei maneereja. Käyn palstalla päivittäin jos se lasketaan rutiiniksi. En käy palsalla päivittäin jos olen ulkomailla. Muilla palstoilla en käy tämä palsta vie sen ajan, jonka viihteelle päivässä suon ; ) Aamu veryttelyn ja iltavoimistelun.
Juon kahvia joka aamu heti herättyäni. Kai sen voi laskea rutiiniksi. Kesällä olen sen verran pirteäpi, että vaihdan joskus aamukahvini aamuteeksi. Puolenpäivän jälkeen en juo enää kahvia. Juon kahvini ja teeni ensisijaisest halvoista kahvimukeista siltä varalta, että unipöpperössä rikon sen. Jos kaikki halvat 4 kpl on likaisena, otan mukin, jolla on korkeampi jälleen hankintahinta. Kaupassa bongaan aina vaihtoehtoisia uusia tuotemerkkejä, ihan vaan uteliaisuuttani. Ostankin uuden vaihtoehdon, kun olen lukenut tuoteselosteen ja hyväksynyt sen ja myös hinnan. Kai nekin ovat rutiineja. Töihin menen aamulla, illalla tulen takaisin. Tiettyyn rajaan asti rutiinit helpottavat ja nopeuttavat asioden tekemistä. Vielä kun oppisin siivouksen automaattiseksi rutiiniksi. Kävisi kivuttomammin, kun ei tarvitsisi aina arvioida tarvittavia toimenpiteitä, niiden järjestystä ja tarvittavia välineitä. On nimittäin tullut hakittua vaihtoehtoisia varusteita ja uusia pesuaineita han vaan silkkaa uteliaisuuta. Keskustelupalstoilla käyn satunnaisesti.
aamulla herääminen
aamukahvi
ja illalla nukkumaanmeno
ne on rutiineja
niittenkin ajat aina vähän vaihtelee
ja ne on niinkun pakollisia
muuten menee sitten mitenkä milloinkin menee
en oo koskaan ollu rutiini ihminen
ja uskon ettei musta koskaan tuukkaan.
Minulle on tullut aamuisin työmatkalla rutiiniksi etusormeni lämmittäminen. Työpaikallani on nykyään niin lämpötilaherkät biotunnistimet, ettei viileällä sormella pääse sisään. Saisivat säätää vehkeitään, meitä vahtivat.
ai nykyään on biotunnistimia
siellä ensimmäisellä työpaikallani
jossa työskentelin 19 vuotta
oli kellokortit mitkä piti leimata
aamuin illoin
ja silloinkin jos poistui ruokatunnilla talosta.
Useimmilla työpaikoilla riittää joku muoviläpyskä jota vilauttaa lukijalle. Kun sähköä tehdään vaikealla tavalla, on touhu ajanmittaan muuttunut työntekijöillekin aina vain hankalammaksi.
Kaikenlaista olen siellä lähes 40 vuoden ajan nähnyt ja kokenut. Positiivinen puoli on se, ettei vaimoni pääse katsomaan sekavaa työhuonettani.
Joka päivä tuun puol neljän mais kotiin ja kömmin lenkille,aamuisin on seittemän jälkeen työnnyttävä ovesta pihalle.
Rutiinilla ryntään aamulla tälle koneelle. Lässyttää ja puhua omaa pashaansa on sitä maneeria. eli molempia löytyy.
Rutiinia on koko päivä, tykkään rytmistä...antaa turvallisuuden tunteen.
Tekemisistäni löydän oman puumerkkini...se on osa ammattitaitoani, joka voi joskus olla rasitus.
Nähdä ja tehdä uusiutuen ja tuoreesti on haaste jo tässä iässä..
Rutiineja on, luonnollisestikin, niitä kehittyy aika nopeasti rytmittämään arkipäivää. Maneereista en tiedä, ne on kait vähän eri juttu.
Esimerkkejä rutiineistani: koneen päälle laitto heti kun tulen alakertaan, kahvikupin hakeminen ja päivän somen ja sähköpostin selaaminen koneen ääressä ennenkuin alan muille askareille.
Pyykinpesu maanantaina ja siivoamiset mielellään perjantaina tai lauantaina. Aikasemmin launataina; kun lapset olivat vielä kotona he vinkuivat aina että salsaa tai muuta lattarimusaa alkoi tulla tuutin täydeltä ja pölynimuri alkoi surraa heti lauantaiaamusta niin ettei kullannuput saaneet edes nukkua.
Maneereista: Kaappien ovien (etenkin makuuhuoneen vaatekomeron) ovien sulkeminen ennen nukkumaan menoa. Suunnan osioitaminen huulillani (pinttynyt kolumbialainen tapa) (Pieni tahaton huulten liikuttaminen siihen suuntaan mihin haluan toisen katsovan).
Nää oli vain esimerkkejä. En minä maailmaa/elämää keksi joka aamu herättyäni. Kaikki on jo kertaalleen tehty.
Ei ole enää. Kun on huomannut, ettei taivas putoa niskaan, vaikkei laita kuivauskaappiin kahvikuppeja ripa kaakkoon.
Maneerit ovat useinmiten neurooseja.
Jaa-a, minunsta maneerit ovat pikemminkin sellaisia pinttyneitä toimintatapoja, joille ei oikein löydy järkiperäistä selitystä. Neuroosit ovat jo hieman vakavampaa sorttia.
Tunnustan että minulla on maneereja, en tunnusta yhtäkään neuroosia :)
Netin ääressä istuminen
Kyllä rutiineja on. Olen itse kehittänyt niitä turvallisuuden tunnetta luodakseni kenties. Menetin työni, asuntoni ja puoliso kuoli, kaikki vuoden sisällä ja jonkinlainen kehys täytyi löytyä elämään jotta selviäisin järjissäni.
Ammurutiini on aina sama, suihkuun, koiranruoka valmiiksi, kahvinkeittimen täyttö, lenkkivaatteet päälle ja ulos. Ulkoilen koiran kanssa neljästi päivässä suunnilleen samoihin aikoihin, en sentään tunnin tarkkudella. Pidän kiinni säännöllisestä ruokailurytmistä ja nousen kyllä sängystä kutakuinkin samihin aikoihin.
Muitakin pinttyneitä tapoja on, siivoan esim. aina maanantaina ja perjantaina, vuodevaatteeet vaihdan aina samana viikonpäivänä ja kaupassakin käyn säännöllisesti samoina viikonpäiviä, niin eikä tässä ole edes kaikki. Rutiinien ulkopuolella muut aikataulut tahdittaa harrastukset ja ystävien tapaaminen.
Huh, huh, ei ihme, että täällä ei ole sulhoja näkynyt, eihän aikatauluuni mies edes mahtuisi, saatika kestäisi näissä rutiineissa elämistä.