Tällä palstalla etsitään kunnollisia miehiä. Onko niitä olemassa. Tässä olisi ainakin omasta mielestä yksi. Olen eronnut 53v. Asun talosssa ja lapset maailmalla. Omillaan toimeentuleva. Työtapaturman vuoksi eläkkeellä. Suhteellisen raitis ja tupakoimaton. Olen seuranhakuilmituksien kautta ottanut muutamaan yhteyttä. Toivottomia ja moniongelmaisia kaikki. Ei haluaisi ottaa uutta ongelmaa, kuin on yhdestä päässyt eroon. Ei kaikki miehet käy kapakoissa ja tanssipaikoilla. Harrastan taidetta ja luontoretkiä tuntureihin. Mistähän löytyisi sielunkumppani - etsinyt turhaan 3v
mistä löytää nainen?
mies pohjoisesta
21264
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Vaikea sanoa mistä sen nyt löytäisi. Itselläni ei sellaista ongelmaa ole.
Juttelen paljon chatissa ja siellä olisi kysyntää; en kuitenkaan tarvitse seuraa koska vakituinen naisystävä on jo olemassa.
Chatissa vaikuttaa naisten mielenkiinnon herättämiseen tapa jolla keskustelet eli kuva jonka muodostat itsestäsi ja sitä kautta mielenkiinto sinua kohtaan lähtee sanoistasi.
Uskoisin että sama asia pätee myös netin ulkopuolella.
Mitä tarkoittaa suhteellisen raitis, onko tupakoimattomuuskin suhteellista?
Siinäpä se, riski on pakko ottaa jos jotain aikoo saada. Jos on niin pahasti satuttanut itsensä ettei uusia ongelmia kestä niin on parempi olla ilman. Sielunkumppanin etsiminen on myös liika-vaativuutta mielestäni, kunhan nyt edes jonkunlaista kumppanuutta ja ystävyyttä löytäisi.
Tätä on vaikea sanoa loukkaamatta mutta ikävä kyllä viiskymppisten naisten eläkkeelle jäämissyynä on valtaosin mielenterveys. Liekö ne niitä moniongelmaisia ja toivottomia?
Viiskymmpiset on tosi nuoria eläkeläisiksi ylipäätään. Kannattaisin jonkin sortin työntekoa jos vain mitenkään pystyy. Se olisi luonnollista tekemistä ja ihmisten kohtaamista. Vapaaehtoistyötäkin on ja varsinkin naiset on siellä innokkaita.
Mitä ajattelet kaukosuhteesta, ainakin ensi alkuun?
Etelämmässä asuu paljon naisia, vailla vakituista asuinkumppania. Kaikille se yhdessä asuminen ei ole tavoite vaan seura, tieto siitä että on olemassa se rakastettava mies vaikkei se jokapäiväisessä arjessa eläkään. Monilla on vielä lapsi huollettavanaan eivätkä he usko että uusi mies sopeutuu lapsen kanssa ja päinvastoin.
Sinä olet sairaseläkkeellä mutta moni nainen ei eikä tuon takia voi muuttaa luoksesi. Sinä et ehkä halua muuttaa pois? Noissa tapauksissa on vaikea löytää yhteistä intressiä jos kumpikin kuitenkin hakee asuinkumppania.
Jos mainitset heti alkuun olevasi sairaseläkkeellä, kerjäät puoleesi elämän kaltoin kohtelemia tai moniongelmaisia, kuten sanoit, sillä sinussa nähdään voimavara, ihminen jolla on aikaa naiselle ja tämän ongelmille.
Olisi hienoa jos voisimme ongelmien esilletuomisen sijaan tuoda itsestämme aina esiin hyviä puolia ja ongelmatkin sellaisessa valossa, että voi kertoa tämän tai tuon ongelman vahvistaneen kertojasta näitä tarvittavia puolia, joita tarvitaan että jaksaa jatkaa eteenpäin.
Mietipä itseäsi: mitä hyviiä puolia löysit kun jäit sairaseläkkeelle? Sinä kun et valita kohtaloasi tuossa viestissäsi, joten taisit löytää jotain? Ainakin minulle tuli mielikuva vahvasta miehestä.
Unohtui mainita, että en siis etsi seuraa itse. Mutta työn takia matkustan erittäin paljon milloin missäkin ja tunnen naisia, jotka haluaisivat vain "poikaystävän" joka ymmärtää reissutyötä. Liian monella on ollut mustasukkaisia, muuten sitovia, tai vain erilaista naissuhdetta haluavia kumppaneita. Sama varmaan toisinkin päin; reissumies tarvitsee ymmärtävän puolison, joka ei heti epäile uskottomuutta.
Kannattaa panostaa etsintään elävässä elämässä. Täällä netissä taitaa olla niin nörttiytynyttä porukkaa että sukset menevät livessä ristiin kenen kanssa tahansa viimeistään viikossa...
Älähän nyt ! Netin kauttahan voi allkaa hyväkin suhde ja vähällä vaivalla.
On paljon esimerkkejä.
Joku epäili minun alkoholin käyttöä se on hyvin vähäistä. En ainakaan juo yksin ja täytyy olla itseä paremmassa seurassa. Ei maistu rapularyyppy aamulla. Eikä ole ongelmia mennä kaupassa kaljahyllyjen ohi.Yksi esitti catt- seuraa. En luota seuranhakuilmoituksien tietoihin. Takana saattaa olla jopa eri sukupuolta oleva. Olen myös tyytyväinen sairauseläkeläisenä olemiseen, kun tietää mitä on kokenut ja nähnyt. Moni olisi samassa tilanteessa alkanut juomaan tai syömään lääkkeitä. Eläkepäätöksen saatuani lopetin lääkkeiden syönnin kokonaan. Syön kunnon kotiruokaa ja harrastan hyötyliikuntaa ja vaelluksia. Hyvä kunto ja lihakset pitävä hauraat luut koossa. Varalta minulla kainalosauvat. Luonto ja harrastukset pitävät yläpään kunnossa. Ylipainoa ei ole tullut hyvien elämäntapojen ansiosta. Kyllä se naamasta näkisi viinapöhön. Ystävät on tärkeitä, mutta se tärkein puuttuu. Ei minusta varmaan olisi koskaan kaupunkiasujaksi etelä kerrostaloihin. Maaseudun rauha ja monet vuodenajat on mahtavaa. Metsät ja suot antavat syksisin runsaan marjasadon. Veden viljasta saa ruokaa. Ei sitä myöskään voi pienellä eläkkeellä tehdä ulkomaanmatkoja useasti. Meillä on yksi elämä elettävänä ja se tärkein laatu kruunaa kaiken. Parempi on kait olla yksin kuin huonon kaverin kanssa. Tässä iässä sitä katsoon enemmän kaverissa sitä yläpäätä kuin alap. Nuoremmilla saattaa asiat olla toisinpäin. Ystävyys, yhdessä tekeminen ja keskustelut on parisuhteen suola. Tässä tuli hieman keskusteluun lisää väriä?
Minäkin sairauseläkkeellä,ja yksin.Puhekaveri minäkin kaipaisin,mutta miksi puheet menee aina seksiin?
On tärkeämpiäkin asiota kuin se.
Olen joskus ollut chatissa ja ei kauaakaan,niin mies ehdottaa jotain,siihen loppuu kiinnostukseni.
Seksi on kivaa,mut ei elintärkeä.
Mutta paljon on myös kielteisiä esimerkkejä. Tässäkin lyhyessä pätkässä keskustelijat kilvan latelevat omia ehtojaan, ei sellainen johda pitkän päälle mihinkään. Kuten sanoin, nämä nettinörtit maalaavat kökköyttään itsensä heti alkajaisiksi nurkkaan, livessä keskustelu sujuu yleensä ihan toisissa merkeissä...
Netin kautta pääsee lähempään tuttavuuteen, eikä koskaan tiedä mihin se johtaa
Totta. Nettitreffaajia moititaan syyttä suotta luusereiksi mutta tosiasia on ettei kaikki todellakaan etsi seuraa viihdekeskuksista (raflat, discot yms). On turha kehottaa ketään myöskään menemään urheiluharrastuksiin iskumielessä: kun urheilen niin urheilen ja olen silloin totaalisen itsekäs koska omistan sen toiminnan just itselleni. Taideharrastukset? No joo, voivat olla hyviäkin tutustumismielessä, kai... en tiedä. Mieluimmin sovin netissä kiinnostavan tyypin kanssa puheluajan, vaihdan mielipiteitä että mitä leffaa tai taidejuttua tai jotain vois yhdessä kokea. Siitä se sit lähtee jos lähtee.
Kun olin vapaa, treffailin kolmea hlöä nimenomaan leffateatterin merkeissä. Ensin juotiin kahvit, sitten mentiin ennalta sovittuun leffaan ja sen jälkeen joko erottiin tai päätettiin mennä lähimpään pubiin yhdelle ja jatkettiin juttelua. Yhden miehen kanssa oltiin tosi kiinnostuneita toisistamme mutta hänellä oli liian tuore ero ja kovin pienet lapset, minä jänistin.
Tapailin nettitreffimiehiä vuoden sisään ainakin 27-30 ja kaikki olivat ihan hyviä tyyppejä. Monen kanssa huomattiin jo ensisilmäyksellä ettei meistä paria tule mutta treffit vietiin läpi kahvitellen ja sitten hyvää jatkoa toisillemme toivottaen.
Vain yksi osoittautui virheeksi: alkoi pummaamaan rahaa jo kahvilassa. Itse oli paikan ehdottanut joten olisi sitten varautunut 2 eurolla että saa oman kahvinsa maksettua.
Kun liikaa ei toiselta vaadi (kun ei itsekään täydellinen ole) js ottaa positiivisen asenteen, etsii toisesta ne hyvät puolet ensin, niin sellaisella alulla voi jo mennä yhdessä sinne kahvilaankin. Julkinen ensitreffipaikka on paras. Jos kumpikin on aidosti tosissaan, niin kyllä sitä näkee vaivaa jo ulkonäkönsäkin kanssa saapuen paikalle siistinä. Joskus olen nähnyt tuolla Suhteet-palstalla kuvauksia epäsiisteistä treffityypeistä. Ehkä peiliin katsominen sellaisille olis paikallaan.
Prepaid liittymä on tarpeellinen, samoin ettet omilla täydellisillä tiedoillasi heti treffaa. Terve järki on valttia nykymaailmassa.
Netistä löysin aviomieheni, suomi24:sta. Vanhin poikani löysi morsiamensa ja hyvä ystävänikin avioitui nettimiehen kanssa. Sisareni on nyt kirjoitellut parin kaverin kanssa (kaukosuhteet) mutta toinen mies oli sanonut heti netissä ettei sitten ikinä muuta mihinkään eikä matkusta kenenkään luokse joten eiköhän se ollut siinä. Sanoi haluavansa sisareni matkustavan hänen kotikyläänsä. Jepjep. Miksiköhän sitten otti siskooni
yhteyttä vaikka tiesi välimatkaa olevan 300 km.... Kova oli äijän vaade, ennen kättelyä...
Niinpä - mistä löytää Jutta Grahn? Olen etsinyt 70-luvun puolivälistä lähtien. Tuloksetta. On vain löytynyt Lispe Järvisiä ja Hannele Nygårdeja, mutta missä Jutta Grahn?
http://koti.kapsi.fi/tzaeru/kukkis-filebase_miinus_pornot_:(/HENKI1/JUTTAG.TXT
Haha. Sattumoisin muistelin tänään aiemmin tuota Huovisen novellia. Oli minul joskus hassu mies, mutta se ei sitten huolinut mua, kun olin hassu minäkin. Ah mistä löytää miespuolinen Jutta Grahn! ;-)
Kymmeniä ja kymmeniä kertoja on tullut rampattua treffeillä vuosikymmenten aikana ilman tulosta. Jostain minulle tuntemattomasta syystä näillä Naisilla on tullut tulenpalava kiire jonnekin juuri silloin. Mistähän lienee kysymys?
Tilanteen analysoimiseksi kaverini on videoinut salaa muutamat viimeisimmät treffini, joissa niissäkin tuli kiire kesken lauseen; totesi vain "sika", eikä ehtininyt jatkaa lausettaan - olettaisin "oikea lutunen höpönassu"?
No, tässä jäi sentään pientä mutusteltavaa.
http://www.youtube.com/watch?v=FPyKWjGgr74
Jotenkin tuli tunne että pohjoisen mies on 6-kymppinen... Väsynyttä tekstiä?
Ei edes ilmaize mitä hakee, puolisoa vai naista vaan kaveriksi.
-juu, välillä todellakin tuntuu aika mahdottomalta löytää naista, jonka kanssa fysiikat toimis, kemioista puhumattakaan...kesäheila oli viime vuonna, mut molemmat kyllä tiesimme mikä oli homman nimi; ihanaa oli muutaman kuukauden, ja nautimme siitä...mut,jaa-a...elämä on sellaista...
-pitää vaan uskoa ja toivoa, niin kukapa tietää...:)
Minä olen jo muutaman vuoden etsinyt seurustelukumppania netistä. En polta, en käytä alkoa, en käy tansseissa enkä kuppiloissa ja harrastan hyötyliikuntaan erilaisten puuhien parissa, viihdyn erinomaisesti kotona. Eipä vaan löydy ikäistäni miestä (noin - 50, itse olen 51), joka kelpuuttaisi saman ikäisen naisen. Jostain syystä hakevat 25-45 vuotiasta naista. Vaikea kuvitella itse seurustelevansa ihan "aikuisten oikeesti" parikymppisen poitsun kanssa ;D Yli kuusikymppiset miehet taas ovat kovin innokkaita tekemään tuttavuutta. Päätin heittää ennakkoluulot romukoppaan ja kävin useiden eri 6-kymppisten "nuorekkaitten" miesten kanssa treffeillä, mutta... Pakko myöntää itselleni, että ei sytytä! e-kontakti kokeiltu, mistä nyt etsisin...?
Pahus kun minä olen pian 60, ja naimisissakin. Itse tuossa tilanteessa etelässä asuvana katselisin sunnuntain Uusimaa-lehteä. Tosin näyttää siltä etttä liian moni nainen olettaa rinssin uljaan häntä odottelevan.
Täällähän minä odottelen ,sinua,mies pohjoisesta!
Katopa tää lehtijuttu kaukosuhteista. Itse artikkeli on ihan kuraa mutta ne kommentit on jutun juoni.
http://www.iltasanomat.fi/kukatjamehilaiset/art-1288641931987.html