Kaiken kadotessa
jää jäljelle jotain enemmän kuin
kaikki se
mitä on ollut,
ei mitään.
Liikahtelee, muotoutuu
sisäpuolisen ja ulkopuolisen toisiinsa sulautuvassa
hämärässä,
sielun tyhjyys.
Maiseman onttous.
Et saa unta, makaat
avoimin silmin
todellisuudessa joka on
liian kipeä.
Puret huultasi, sanot -
merkityksettömille asioille ja esineille:
Missä minä olen.
Siinä yksinäisyydessä,
menetyksen kivussa
mielen kipeydessä, rakkaani
alat hahmottua.
[ kuuntele ]
* aamuyöllä 6. 1. 2014
jää jäljelle jotain enemmän kuin
kaikki se
mitä on ollut,
ei mitään.
Liikahtelee, muotoutuu
sisäpuolisen ja ulkopuolisen toisiinsa sulautuvassa
hämärässä,
sielun tyhjyys.
Maiseman onttous.
Et saa unta, makaat
avoimin silmin
todellisuudessa joka on
liian kipeä.
Puret huultasi, sanot -
merkityksettömille asioille ja esineille:
Missä minä olen.
Siinä yksinäisyydessä,
menetyksen kivussa
mielen kipeydessä, rakkaani
alat hahmottua.
[ kuuntele ]
* aamuyöllä 6. 1. 2014
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.