Suitsimisesta + ja satuloinnista kysymyksiä

Ja vielä satulavyön kiristykseen liittyen:
Ainakin edellinen tuntihevoseni näytti hyvinkin kiukkuista naamaa kun kiristin satulavyötä, kannattaako silloin vain olla välittämättä siitä ja tehdä vain kylmänrauhallisesti? Mihin pisteeseen asti hevosen edes kannattaa antaa kiukutella (luimia, sivallella hännällä ilmaa, yrittää näykkäistä jne.) ja mitä sellaisessa tilanteessa kannattaa tehdä?

Levottomalle hevoselle on yleensä helpompi laittaa satula ensin. Kun hevonen on riimussa kiinni, se ei pääse pyörimään satulaa karkuun. Mutta rauhalliselle hevoselle voi laittaa yhtä hyvin suitset ensin. Käsivarren voi pujottaa ohjien läpi niin että itse pitää hevosta paikallaan samalla kun satuloi. Martingalit ovat oma lukunsa, kuten sanoitkin.

Satula laitetaan ensin hevosen sään päälle ja liusutetaan siitä varovasti taaksepäin kunnes se ei enää liiku. Sitä voi myös kevyesti keikuttaa puolelta toiselle kunnes se pysyy vakaasti paikallaan. Toiset vain liusuttavat taaksepäin kunnes satula pysähtyy, toiset myös keikuttavat hieman, siihen ei ole ainoastaan yhtä ja oikeaa tapaa.

Myöskään satulavyön kireydelle ei ole yhtä ja ainoaa tapaa. Monet jättävät väliin kokonaisen nyrkin, kun taas toiset jättävät kolme tai neljä sormea. Minut opetettiin aikoinaan jättämään tallissa kolme sormea, ja sitten juuri ennen selkään nousua kiristetään niin että kaksi sormea mahtuu väliin. Ja sen jälkeen hevosesta riippuen voi olla, että satulasta käsin kiristetään vielä kertaalleen niin että kaksi tai kolme sormea mahtuu satulavyön alle.

Mitä tuohoin kiukutteluun tulee, niin henk koht en välitä jos hevonen luimii tai huitoo hännällään, mutta jos se alkaa uhkailla näykkimisellä tai potkimisella, niin sitten ärähdän. Tai ellei ärähdys auta, laitan sen yksinkertaisesti kiinni niin että se ei pääse näykkimään.

Suitsien niputus tuntuu vaihtelevan tallista ja omistajasta toiseen. Olen nähnyt sitä, että ohjat laitetaan kaksinkerroin kiertämään niskahihnaa myöten eikä muuta, ja toisissa paikoissa on tapana kiertää lisäksi leukahihna pariin kertaan nipun ympäri ja laittaa solki kiinni. Ja joskus näkee tuota tapaa minkä mainitsitkin, eli turpahihna kierretään koko hoidon ympäri. En tiedä onko siihen mitään "virallista tapaa", mutta itse suosin sitä, että ohjat vain laitetaan siististi kaksinkerroin niskahihnaa pitkin eikä muuta. Minusta on aina tuntunut typerältä kieputtaa hihnoja ympäriinsä ja laittaa soljilla kiinni... Ärsyttää sellainen turha "paketointi". Kyllä ne suitset pysyy siistissä järjestyksessä ilmankin, mutta kuten sanottu, kukin tyylillään omien mieltymystensä mukaan.

Sorry, tuli pitkä selitys.

Aloittelijan kannattaisi ehdottomasti pitää hevonen kiinni hoitaessa. Tällöin siis satula laitetaan aina ensin :)
Jos on martingaali, suitset yleensä laitetaan ensin. Riimun voi laittaa suitsien päälle, jos haluaa sitoa hevosen kiinni tällöin vielä satuloinnin ajaksi.


Satulan oikean paikan oppii vain kokemuksella. Tuo satulan keikuttaminen ei toimi kaikilla, esim. pieni säkäisillä poneilla. Paras keino on kokeilla missä hevosen lavan reuna menee ja huolehtia ettei satula tule lavan päälle (joskin estesatulassa tulee huomioida, että etusiipi on hieman lavan päällä. Estesatulan kanssa tulee tietää mistä runko alkaa).

Satulavyön kireyskin riippuu tapauksesta. Esim. vyön materiaali (onko joustoa vai ei) vaikuttaa. Kannattaa kysyä opettajalta ja kokeilla sitten itse, niin kokemuksella oppii :)



Kokemattoman ei myöskään kannata lähteä hevosta erityisemmin komentamaan. Ratsastuskouluissa näkee paljon näitä heppatyttöjä, jotka komentaa ponia huutamalla ja läpsimällä. Yleensä sillä ponit on vaan entistä kiukkuisempia. Mieluummin sitoo hevosen vaan kiinni ettei se pääse puremaan.
Yleensä vääränlaisesta komentamisesta on vaan haittaa.

Minä kiristän satulavyön kaikilla hepoillani niin paljon kuin saan, näin on minulle aina sanottu...

Hevoset on herkkiä eläimiä, komentelu ja läpsiminen voivat tosiaan vain pahentaa tilannetta. Huomiotta jättäminen on oman kokemuksen mukaan paras tapa suhtautua, jos hevonen/poni kiukuttelee. Tietysti jos sillä on taipumus näykkiä tms., on parasta pitää kiinni satuloidessa.

Kiitokset kaikille selkeyttävistä vastauksista!
En itsekään ole vaivautunut ikinä komentamaan hevosta erityisemmin jos se olisi vähän mieltään osoittanut, en muutenkaan ymmärrä eläimille puhumista, olen vain tyynenä jatkanut hommiani, vaikkakin avussa ollut hoitaja (näitä viisivuotiaasta ratsastaneita pikku heppatyttöjä) sitten alkaa siinä repimään eläimen päätä maahan ja kitisemään sille, kuin se siitä jotain ymmärtäisi.. hmm.

Itse miehenä minulla on tapa jutella hevoselle kun laitan varusteita. Siis en mitään puheripulia vedä vaan... Muutama sana rauhallisella äänellä. HEH toivottavasti kukaan ei ole kuullut...

Ei missään nimessä hevosta komenneta repimällä sen päätä alas, oli kyseessä sitten kuinka kiukutteleva ja hankala hevonen tahansa! Sano niille suorat sanat... ;)

Mutta toi juttelu on hyvä juttu, itekkin juttelen rauhallisella äänellä hepoille hoitaessa ja ratsastaessa! Vilkkaimmille ja vaikeille hevosille usein hyräilen! :)

Minä en häpeä myöntää että juttelen hevosille. En minäkään kalevalaa lausu mutta puhun kuitenkin.
Komennan tarvittaessa korottamatta ääntäni mutta tiukalla sävyllä.