~♥♥~
Ikävä on joskus kaunis
hiljainen ja,
niin herkkä kuin
pieni kyynel
Toisen kaipuu
jota ei voi paeta
Se on arjen keskellä
teoissa, ajatuksissa,
kaikessa
Sen toisen arka kaipuu
sen toisen
jolle kuuluu
~♥♥~
Ikävä on joskus kaunis
hiljainen ja,
niin herkkä kuin
pieni kyynel
Toisen kaipuu
jota ei voi paeta
Se on arjen keskellä
teoissa, ajatuksissa,
kaikessa
Sen toisen arka kaipuu
sen toisen
jolle kuuluu
~♥♥~
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kaunista runoilua ikävästä, kaipauksesta... Runon lopetus kiinnitti huomioni erityisesti. Ihminen aina kokee kuuluvansa sille, jota kaipaa, kenelle kulloinkin. Kysehän on subjektiivisesta tunnekokemuksesta. Mutta sitten myös siitä, millaisin sanoin/teoin ikävässään toimii... Jos ikävässään(kin) tahtoo suhtautua asioihin realistisesti, tutkia omia motiiveitaan ja käyttäytymismalliaan eikä vääristelevin tai liehittelevin sanoin manipuloi toista... Silloin kauniit asiat (ikävä, herkkyys, kaipaus) myös toteutuvat kauniilla tavalla. Myöskin riippumatta siitä saako toisen lähelleen vai ei... Rehellisyys on kauneutta. Elämän arjessa. :)
Kaunis ja koskettava runo joka on herkällä
"Kynällä" kirjoitettu
Joo... Tässähän on jo monta vaihtoehtoa vastata...
Joku narkkari.. ja sit joku pusuhuuli ja sit Liona ja joku numero perässä...
Noh, tälle Lionalle sanon, että kynällä kirjoitin paperille, niin kuin aina
yleensä, harvemmin suoraan näytölle...sen verran vanhanaikainen...
Kiva jos runoni miellytti, sydämellä tehty.
Ps. Olenkohan muuten koskaan tehnyt runoa ilman musiikkia...
On tää vaa niin kummallista...
Noh.. mutta kiitos kaikille palautteesta. :)))
T. (*J*)