http://www.mbnet.fi/artikkeli/ajankohtaiset/nain_pankkitroijalainen_rosvoaa_rahasi
"Yleensä pankkitroijalainen uinuu koneella passiivisena. Se herää vasta, kun se tunnistaa, että selaimen osoiteriville on kirjoitettu ennalta määritelty pankin verkkosivun osoite.
Saman tien troijalainen ohjaa käyttäjän huomaamattomasti huijaussivulle, joka näyttää lähes samalta kuin pankin oikea sivu. Troijalainen luo toiminnallisuudet javascriptillä, jonka se injektoi lennosta käyttäjän selaimeen.
Nettipankin käyttäjätunnukset avaavat taustalla, näytön ulkopuolella, myös oikean pankin verkkosivun. Käyttäjänä et sitä näe, vaan ainoastaan päivystävä verkkorosvo. Kun huijaussivulla luulet maksavasi laskun, avainlukua pyytää itse asiassa konna, joka sen avulla tekee oikeassa pankissa tilisiirron oman koplansa tilille.
Hyökkäysohjelmistot osaavat väistellä tietoturvaohjelmien tutkaa muuntautumalla erittäin kiivaalla tahdilla. Sen seurauksena virustorjunnan perinteiset hakumerkkijonoihin ja heuristiikkaan perustuvat suojauskeinot ovat pitkälti menettäneet tehonsa.
Tyyppiesimerkki muuntelusta on verkkosivun kautta toimiva drive-by-hyökkäys. Taustalla lymyävä exploit kit -hyökkäysohjelma luo aluksi jokaiselle uhrille yksilöllisen version hyökkäyskoodista. Tästä ensi vaiheen pikkuohjelmasta käytetään nimitystä boot strapper, jonka tehtävänä on asentaa varsinainen haittaohjelma. Jokainen käyttäjä saa exe-tiedostosta uudelleen kryptatun version, jossa käytössä ovat uudet salausavaimet ja uusi hämäyskerros.
Perinteiset tunnisteet eivät osaa torjua boot strapperia, koska ei ole mitään tuttua ja tunnistettavaa, johon tarttua. Edes älykkäältä kuulostava heuristiikka ei tepsi."
"Yleensä pankkitroijalainen uinuu koneella passiivisena. Se herää vasta, kun se tunnistaa, että selaimen osoiteriville on kirjoitettu ennalta määritelty pankin verkkosivun osoite.
Saman tien troijalainen ohjaa käyttäjän huomaamattomasti huijaussivulle, joka näyttää lähes samalta kuin pankin oikea sivu. Troijalainen luo toiminnallisuudet javascriptillä, jonka se injektoi lennosta käyttäjän selaimeen.
Nettipankin käyttäjätunnukset avaavat taustalla, näytön ulkopuolella, myös oikean pankin verkkosivun. Käyttäjänä et sitä näe, vaan ainoastaan päivystävä verkkorosvo. Kun huijaussivulla luulet maksavasi laskun, avainlukua pyytää itse asiassa konna, joka sen avulla tekee oikeassa pankissa tilisiirron oman koplansa tilille.
Hyökkäysohjelmistot osaavat väistellä tietoturvaohjelmien tutkaa muuntautumalla erittäin kiivaalla tahdilla. Sen seurauksena virustorjunnan perinteiset hakumerkkijonoihin ja heuristiikkaan perustuvat suojauskeinot ovat pitkälti menettäneet tehonsa.
Tyyppiesimerkki muuntelusta on verkkosivun kautta toimiva drive-by-hyökkäys. Taustalla lymyävä exploit kit -hyökkäysohjelma luo aluksi jokaiselle uhrille yksilöllisen version hyökkäyskoodista. Tästä ensi vaiheen pikkuohjelmasta käytetään nimitystä boot strapper, jonka tehtävänä on asentaa varsinainen haittaohjelma. Jokainen käyttäjä saa exe-tiedostosta uudelleen kryptatun version, jossa käytössä ovat uudet salausavaimet ja uusi hämäyskerros.
Perinteiset tunnisteet eivät osaa torjua boot strapperia, koska ei ole mitään tuttua ja tunnistettavaa, johon tarttua. Edes älykkäältä kuulostava heuristiikka ei tepsi."
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.