Mieheni vihaa tytärtäni

Sano sille äijälle, että ovi on tuolla :). Tyttö on just sen ikäinen, että ukko alkaa muuten kohta tiirailla sitä "sillä silmällä", tiedäthän, kuvaa sitä salaa jne.

Täällä ei mihkään asialliseen kysymykseen saa vastausta.Itsellä on jo aikuinen(poika)tänä vuonna nelikymppinen ja oma elämä jo hällä ollutkin.Sinun asiaasi aloittaja en osaa ottaa kantaa,mutta ymmärrän nuoria/teinejä,kun niitä sisarusperheissä on ollut.Itse olin yksinhuoltaja,niin siinä suhteessa sinulla on elämä helpompaa.Tsemppiä.

Saatanan hu.ora, jos oot ottanut kämppään useita isäehdokkaita ja ihmettelet miksi tyttäresi on vihainen, niin ihan omaa syytäsi. Montako eri munaa olet ottanut sisään itseesi?

Miksi hän muutti iskän luota pois?Tuliko sielläkin eripuraa exäsi uuden kanssa?
Onko hän ennen asunut sinun kaa, kun sanot, että sulla ollut huonoja miehiä?
Ovatko nämä huonot entisesi riitaantuneet sun tyttösi kaa ja sitte muutti isälleen asuun, vai minkä takii tyttö asuu välillä sulla ja taas isällä?

Hmmmm. Tyttärestä en juurikaan osaa sanoa mitään ja miehestäkään ei ole oikein sanottavaa... ...mutta se että useita huonja isäpuoli ehdolkaita kertoo alottajasta aika paljon ja voi olla että huonojen ehdokkaiden takia tyttäresi voi vastustaa miestäsi.

Uusperheellisenä kysyn sinulta muutamia asioita, jotka voivat auttaa ongelman ratkaisussa.

Totteleeko tyttäresi miestäsi? Oletko kertonut tyttärellesi, että isäpuolta tulee myös totella ja kunnioittaa? (ja tietysti miehesi tulee kunnioittaa tytärtäsi) Biologisen vanhemman on tärkeä vahvistaa toisen aikuisen auktoriteetti lasten edessä. Jos biologinen vanhempi ei tätä tee, niin toisen aikuisen on mahdotonta olla toinen kasvattaja perheessä. Jos moitit ja arvostelet miestäsi tyttäresi kuullen, niin tyttäresi ei kunnioita miestäsi.

Älkää kumpikaan haukkuko tai arvostelko toisianne lasten kuullen! Se heikentää lasten kunnioitusta teitä kohtaan ja heikentää teidän auktoriteettia lasten suhteen. Antakaa palaute ja arvostelu kahden kesken!

Luokaa säännöt omalle perheellenne ja sitouttakaa perhe noudattamaan niitä!

Puolustelet kovasti tytärtänne. Et kai kosta miehellesi tyttären kautta? Jospa riitelette tyttärestä, koska ette uskalla riidellä pinnan alla olevista todellisista syistä?

Jos miehesi on liian ankara tyttärelle, niin sinä annat hänelle palautetta kahden kesken. Teini on herkässä iässä. Teini on hyvä kehua ja kannustaa aina kun asiat on tehty. Hyvää palautetta lisää, niin ehkä se kannustaa häntä tekemään omat velvollisuutensa. Teinit ovat kuitenkin mestarillisia vastuun välttelijöitä, joten nähkää myös syvemmälle.. opettakaa häntä ottamaan vastuuta asioista. Teinille voidaan antaa vaikka pieni kotityövihko, johon hän merkitsee tekemänsä asiat ja saa siitä viikkorahaa.

Kuulostaa siltä, että sinä olet liian lepsu ja annat teinin mennä mistä aita on matalin. Jos et opeta hänelle vastuuta nyt, niin miten kuvittelet sen helpottuvan kun ikää tulee lisää, kun vastuun määrän tulee kasvaa.

Miehesi on asunut tyttäresi kanssa vasta vähän aikaa. Anna hänen käydä läpi oma prosessinsa. Ei sitä toisen lasta välttämättä opi heti rakastamaan. Toisen lapsi ja varsinkin teini, saattaa aluksi olla äärimmäisen ärsyttävä tapaus, kun kapinoi aivan kaikkea vastaan. Tyttärelläsi on myös oma vastuunsa tästä tilanteesta. Hänen tulee myös pyrkiä toimimaan yhteistyössä teidän kanssanne.

Sanoit, että miehesi käyttäytyy kuin murrosikäinen. On aivan mahdollista, että miehesi elää nyt vasta murrosiän läpi. Hyvä kun elää.. hänestä tulee sen jälkeen eheämpi ja tasapainoisempi ihminen.

Älä nyt ihmeessä eroa miehestäsi! Elämä on kasvamista. Me kasvamme koko elämämme. Me kaikki olemme keskeneräisiä ja käymme kasvuamme läpi toisten ihmisten kautta.. usein riidellen ja tapellen. Valitettavasti se kasvu ei yleensä tapahdu kuin ryminällä ja räminällä läpi kivun ja kyynelten.

Minä olen mieheni kanssa 7 vuotta. Kun menimme yhteen miehelläni oli erittäin vaikea ja haasteellinen 12 vuotias teini tyttö. Me kävimme läpi kaikenlaisia asioita.. riideltiin ja huudettiin. Käyttäydyin kuin teini. Pyysimme anteeksi. Opimme ymmärtämään toisiamme ja lähennyimme. Kaiken tämän vain täytyi tapahtua. Vaikka se on kamalaa jonkun mielestä, mutta se kaikki johti hyvään.. me kumpikin kasvoimme hurjasti. Minusta tuli empaattinen, vahva, varma ja rakastava. Ja tyttö oppi käyttäytymään, kunnioittamaan muita ihmisiä, avautumaan asioista, hyviä elämän arvoja ja ennen kaikkea ottamaan vastuuta.

Miksi tyttäresi muutti teidän luoksenne asumaan? Eikö tytön isä pärjännyt hänen kanssaan? Jotain ongelmia ilmeisesti oli, koska tyttö tuli teille. Voisiko tytär kokea, että isä hylkäsi hänet? Jos näin on, niin tytär saattaa kostaa tämän isäpuolelle! Isäpuolista ja äitipuolista tulee usein syntipukkeja, joiden päälle kaadetaan ongelmat. Ja miksi näin? Koska he ovat biologisen perheen ulkopuolisia ja näin ollen sopivia kaatoaltaita negatiivisille ongelmille. Tytär voi olla vihainen sinulle ja isälle siitä, että perhe hajosi. Hän ei välttämättä ole käsitellyt eroon liittyviä tunteita silloin kun ero tuli ja nyt kun hän on murrosikäinen, niin kaikki nousee. Todellisuudessa hän saattaa olla vihainen teille kummallekin, mutta isäpuoli on se, joka saa kaiken niskaansa. Itse tiedän miltä tuntuu saada niskaan teinin jatkuvaa aiheetonta vihaa. Ei ole todellakaan mukavaa olla syypää aivan kaikkeen.. siis aivan kaikkeen.. jos tytöllä meni mikä tahansa asia huonosti, niin se oli tavalla tai toisella minun syy. MIeheni on tajunnut vasta nyt, että minä sain niskaani sen mikä olisi kuulunut tytön vanhemmille. Miehenikin tavallaan halusi väistää tytön tunteet ja uskoa, että kyse oli minun kasvamattomuudestani. Tytöllä oli ja on äitiinsä etäiset välit. Hän kävi nuorempana äidillään joka toinen viikonloppu, mutta nyt aikuisempana silloin kun huvittaa eli joskus voi mennä kuukausia, ettei käy äidillään. Kyllä näissä ero asioissa joskus kaataa melkoinen kuorma näitten uusien puolisoiden niskaan.

Juu... siksi onkin paree olla sekaantumatta kummalliseen porukkaan, jotka ei saa pidettyä alkuperäistä perhettään kasassa. Kai sen nyt järki kertoo, että mitään hyvää ei seuraa semmosesta sekaantumisesta.

Hei Tuuliajollako,

Olet haastavan perheyhtälön keskellä. Rakastamasi mies ei jaksa ymmärtää murrosikäisen tyttösi itsenäistymistä. Ratkaisua puolestasi ei voi tehdä muut kuin sinä itse. Mutta voisit pyytää apua tilanteen "ylhäältä päin" katsomiseen vaikkapa perheasiainneuvottelukeskuksesta. Siellä on totuttu auttamaan uusioperheitä tämänkaltaisissa tilanteissa.

Ymmärrän 14-vuotiaan tyttäresi suhtautumista isäpuoleensa, jos isäpuoli kohtelee häntä kertomallasi tavalla. Tytöllä on kotonaan oikeus puolustaa itseään ja mielipiteitään.

Tyttöä ei missään tapauksessa saa syyllistää teidän parisuhteenne asioilla, eikä uhkailla, että hänen vuokseen erottaisiinkaan. Kyllä teidän aikuisten pitää pystyä hoitamaan oma parisuhteenne ilman hänen sotkemistaan asiaan.

Uusioperheissä varmasti yksi haastavin vaihe onkin toisen lasten kasvaminen murrosikään, jossa jo omiin vanhempiin haetaan pesäeroa ja heille saatetaan sanoa varsin kärkkäästikin.

Mitäs jos istuisitte kaikki kolme alas ja keskustelisitte itse kukin, miten näette tilanteen.

t. Maarit-pappi

En ole ollut mikään antelias nainen, koska ei minulla niitä miehiä niin paljoa ole ollut. Ei sitä määrää pysty yhden käden sormilla laskemaan, mutta jos lasketaan kaikki varpaat ja sormet yhteen ja kerrotaan luku sadalla, niin ollaan aika lähellä oikeaa lukua. Mitään kortsuautomaattia ei meidän eteisellä ole koskaan ollut, joten en ole ollut se kylän anteliain nainen. Äkkiä laskien pari tuhatta miestä minua on höylännyt elämäni aikana, siis monet useastikin. Nyt olen löytänyt sen viimeisen oikean kumppanin, mut se vain on niin lapsellinen, kun ei tule toimeen 14 v tyttäreni kanssa.

Kyllä se ukko hyväksyy tyttäresi ja tulee hyvinnii läheisesti toimeen, sitten kun koittaa tyttären 16-vuotispäivä. Miksi sen muuten pitäis ihan hitokseen roikkua siinä samassa kodissa.

Juu-et taida olla kovin fiksu kun oletraahannut isäehdokkaita useita kotiisi? Eikö naiskentelut voisi hoitaa oman kotisi ulkopuolella? Ei ihme että tyttäresi joka on vielä keskenkasvuinen -ei avaudu heti vieraille ukoille. Ota se mies puhutteluun ja jos ei tahti muutu-erotkaa- Kait tyttäresi on sulle tärkeämpi kuin omaa egoa ja teiniangstia sisöltävä turha ukko?Koska te naiset opitte ajattelemaan järjelläkin?

Hemmotteleeko isäpuoli omia lapsiaan tytärpuolen kustannuksella. Ainakin kohtelee eriarvoisesti ja ankarammin kuin omiaan. Jos aikuinen mies muuttaa uusioperheeseen, niin pitäisi olla selvää, että kaikkia kohdellaan samanarvoisesti. Aikuiset näyttävät mallia ja nuoret kapinoivat aikansa, niin se menee.

Sitten vanhana miehesi tulee katkerasti katumaan tytärpuolen huonoa kohtelua.
Omalle isäpuolelleni kävi juuri näin. Vanhana hän itkien pyysi anteeksi kohteluani kun olin lapsi ja nuori. Hänen omat hemmotellut lapsensa eivät isästään välittäneet, ainoastaan kävivät rahaa pyytämässä. Minä tytärpuoli huolehdin paitsi äidistä, myös isäpuolestani heidän kuolemaansa asti, vaikka murrosikäisenä rukoilin isäpuolen kuolemaa.

Heitä se tyttö pihalle ja käske sen ettiä oma mies itelleen. Sinulla on oikeus onneen ja kyseessä on sinun elämäsi, ainoa laatuaan. Laadukasta loppuelämää.

Ei se sitä vihaa, vaan haluaisi p-anna sitä. Ja koska tuntee olonsa sen vuoksi niin syylliseksi ja hämmentyneeksi, purkaa sen vihaisuutena.