Tämä juttu selvittää kohuvideoperheen taustat ja lastensuojeluprosessin kulun, joka on härskiäkin härskimpi:
http://uutiset.perussuomalaiset.fi/perhe-kohuvideon-takana-taistelemme-pojistamme/?fb_action_ids=499513180165505&fb_action_types=og.likes&fb_source=other_multiline&action_object_map=[813052712054174]&action_type_map=["og.likes"]&action_ref_map=[]
http://uutiset.perussuomalaiset.fi/perhe-kohuvideon-takana-taistelemme-pojistamme/?fb_action_ids=499513180165505&fb_action_types=og.likes&fb_source=other_multiline&action_object_map=[813052712054174]&action_type_map=["og.likes"]&action_ref_map=[]
Vastaukset 52
Vanhimmat
Just Oiken kuvattu tuossa lehtiartikkelissa.
Juuri tuohon tyyliin lasten"suojelu" pahimmillaan sotkee perheen asiat.
Ja oikeudessa ne menevät täydestä, sossujen väitteitä ei tarkasta kukaan.
Artikkelin kirjoittanut toimittaja ASUI perheessä kaksi viikkoa ja tutustui sossuasiakirjojen pöyristyttävään soppaan ja väitteisiin, joten ei ole kyse pelkästään VAIN vanhempien kertomuksista.
Ja koko ls-sotkun polkaisi liikkeelle tukiperheen äiti, joka ITSE toimii OMISTAMANSA ls-laitoksen johtajana ja jonne kaksospojat tietysti sijoitettiin hänen tekemänsä ilmoituksen jälkeen...
Haiseeko? Kyllä, ja vahvasti.
Artikkelin kirjoittaja EI ASUNUT perheessä kahta viikkoa vaan vain KAKSI VUOROKAUTTA. Lukutaito olisi äärimmäisen hyvä asia myös lastenkasvatuksessa. Osaisi ainakin tutustua sossuasiakirjoihin, jos joutuu lastensuojelun asiakkaaksi.
Kahden päivän asuminen perheessä ei anna kuvaa perheen toiminnasta. En sano että perheessä olisi tai on mitään vikaa, kun en heitä tunne, papereita lukemalla ja kahden päivän kyläilyllä ei ole mitään merkitystä.
Kiinnitin huomioni myös siihen, että isä kertoo aiemmin olleen ankara vanhimmalle lapselle. Mitä hän sillä tarkoitti.
Se että ilmoituksen on tehnyt tukiperheen äiti, voi kertoa kahdesta asiasta. Joko siitä, että perhe halusi kaksi lasta lisää laitokseensa tai siitä, että lapset olivat heille kertoneet jotain.En voi tietää.
Pahalta poikien puolesta tuntuu joka tapauksessa. En sano, että lastensuojelu tekisi aina oikein, ei sinnepäinkään.
En silti lähde pitämään jotain asiaa täytenä totena vain siksi, että sen on vierailulla ollut toimittaja kirjottanut.
Järkyttävää luettavaa. Ammattitaidotonta lastensuojelua. kauanko tälläinen saa jatkua? Eikö kukaan tee mitään?
Nouskaamme barrikaadeille. Mielenosoituksia, kaikki huostaanotetut perheet tulkaa julkisuteen, puhukaa mitä olette joutuneet kestämään.
Tuollahan niitä on facebook pullollaan ryhmiä joissa ihmiset kertoo lastensuojelun virheistä. Onko niistä sitten näille avautujille hyötyä, se on eri juttu.
Tuntuu olevan ihmisillä tapaamisrajoituksia lastaan kohtaan, viimeistään siinä vaiheessa kun julkisesti avaudut.
Eikä se ainakaan nopeuta lasten mahdollista kotiuttamista. Uteliaat ihmiset saavat vaan hetken surkutella joukossa mukana.
Mielenosoituksia ja tapahtumia järjestetään myös.
Omaa tarinaani en kertoisi julkisesti, vaikka lasun pelkoa ei olekaan.
Eikä näitä kertomuksia lue, eikä tilannetta seuraa kun murto-osa väestöstä.
Jos joku keksii järkevän keinon vaikuttaa lastensuojelulain muuttamiseen, niin että asioita tarkistellaan puolueettomin silmin, sitä tuen minäkin.
Lastensuojelulaissa ei sinänsä ole vikaa, vaan siinä miten sitä valvotaan ja toteutetaan.
Nimimerkille "ei uhriksi".
Tuo on totta, että tapaamisrajoituksilla uhkaillaan ja niitä lätkäistään, jos vanhemmat esiintyvät perheensä ja lastensa asiassa julkisuudessa.
Mutta eihän sellaiseen pidä suostua. Myös se pitää tehdä julkiseksi, että tapaamisten rajoituksia käytetään välineenä tässä mielivallassa ja hirmuhallinnossa.
Lisäksi kuntien lastensuojelu käyttää myös edunvalvojaa silloin, kun perhe herää puolustamaan itseään. Näin on esimerkiksi Rovaniemen kaupungissa. Ihan tuore juttu. Koneisto koettaa sulkea kuntalaisten suut. Sananvapaus on ensimmäisiä asioita, joihin pikku virkamiehet yrittävät puuttua. Se on todella härskiä.
Yhteiskunta vaatii nimenomaan kehittyäkseen erittäin sujuvaa, esteetöntä sananvapautta. Muuten hirmuhallinto kukoistaa.
Kyllä, mutta kuka siitä viimekädessä kärsii. Juuri ne lapset. Kyllä minä ainakin noissa tilanteissa mielummin tapaisin lapsiani, kun laittaisin videoita ja tietojani nettiin.
Ne ehtisi senkin jälkeen kun lapsi on kotona. Tuskin pieni lapsi ymmärtää vanhempien perustelut noille asioille, kun kysyvät miksi äiti ja isä ei käy katsomassa.
Miten sitten toimit, ettet suostu tuohon rajoittamispäätökseen kun saat sen.
En tarkoita että asioista pitäisi vaieta ja niitä hyssytellä, mutta kokonaiskuva asioista pitäisi aina muistaa ottaa huomioon.
Eikö aika usein tapahdu niin, että lapset huostataan heidän käytöksensä vuoksi?
Eikö 9-vuotias lapsi todellakaan perustellen puhumallakaan mitenkään ymmärrä, että esimerkiksi koululuokassa ei voi käyttäytyä kuinka vaan tai aletaan epäilemään vanhempien taitoja kasvattaa lapsiansa?
Lastensuojeluun on tulossa muutoksia, jotka ovat alkaneet, kun ongelman nostettu julkiseen keskusteluun
Yle suora linja 17.1.2014Huostaanotoista kunnille maksettava valtionapu muuttuu - lastensuojelukerroin poistuu käytöstä.
Tähän uutiseen liitty myös muita lastensuojeluun liittyviä uutisia.
http://yle.fi/uutiset/huostaanotoista_kunnille_maksettava_valtionapu_muuttuu_-_lastensuojelukerroin_poistuu_kaytosta/7037672?ref=leiki-uup
------------
Epäluottamus lastensuojelua kohtaan ei syntynyt tyhjästä. Lastensuojelua kritisoidaan nyt monella suulla, Keskeisempiä ongelmia on virallisestikin tunnustettu olematon valvonta.
Tässsä linkissa neljä muuta uutista.
Yle suora linja 17.1.2014.
http://yle.fi/uutiset/epaluottamus_lastensuojelua_kohtaan_ei_syntynyt_tyhjasta/7036258
------------
Epäluottamus lastensuojelua kohtaan ei syntynyt tyhjästä. Lastensuojelun tilaa kritisoidaan nyt monella suulla. Keskeisempiä ongelmia on virallisestikinnnustettu olematon valvonta.
Suora lija 17.1.2014.
Lisäksi neljä muuta uutista on tässä linkissä.
http://yle.fi/uutiset/epaluottamus_lastensuojelua_kohtaan_ei_syntynyt_tyhjasta/7036258
--------
Poliisin virka-apua lastensuojelijoille on selkeytetty erillisellä ohjeella.
Ohjeella on pyrittykeyttämään, milloin ja miten poliisi toimii, kunlastensuojelutyöntekijä pyytää apua T.ässä linkissä myös neljä muuta uutista.Suoralinja 17.1.2014.
http://yle.fi/uutiset/poliisin_virka-apua_lastensuojelijoille_on_selkiytetty_erillisella_ohjeella/7038728
--------
Taitaa huolen vyöhykkeet ja varhainen puuttuminen, sekä hysteria olla suurin syy huostaanottoihin.
Yle uutiset 9.1.2014. Poliisi mukana lastensulutilanteissa yhä useammin. Poliisin antama apu on lähes kolminkertaistunut.
http://yle.fi/uutiset/poliisi_mukana_lastensuojelutilanteissa_yha_useammin/7021435?ref=leiki-uu
-----
Huostaanotoista kunnille maksettava valtionapu muuttuu: lastensuojelukerroin poistuu käytöstä -.Eikö Kannustuspalkkiota huostaaotosta enään makseta?
Yle Suora linja uutiset.
http://yle.fi/uutiset/huostaanotoista_kunnille_maksettava_valtionapu_muuttuu_-_lastensuojelukerroin_poistuu_kaytosta/7037672?ref=leiki-uup
-------------
Peruspalveluministeri Susanna Huovinen haluaa panostaa ennaltaehkäiseviin toimiin perhepolitiikassa. Lapsiin ja perheisiin liittyvä päätöksenteko on liian ohuen tietopohjan vararassa.
Yle uutiset 18.1.2014.
http://yle.fi/uutiset/peruspalveluministeri_haluaa_panostaa_ennaltaehkaiseviin_toimiin_perhepolitiikassa/7039396
--------
Miten lastensuojelun valvonta tulisi hoitaa. Valvontavastuussa on useita tahoja. Yhteistyö ei toimi aina toivotulla tavalla.
Ylen suorassa linjassa keskustelua aiheesta, kommentteoli 49 kappaletta
http://yle.fi/uutiset/miten_lastensuojelun_valvonta_pitaisi_hoitaa/6533620?ref=leiki-uu
-----------
Lastensuojelun valvonta on retuperällä. Samaan ai kun lastensuojeluyksiköiden määrä on kasvanut, myös valvontaa on vähennetty.
Yle uutiset 11.3.2013.
http://yle.fi/uutiset/lastensuojelun_valvonta_retuperalla_pelonsekaisella_tunteella_miettii_mita_kaikkea_siella_on/6532573
------------
Lastensuojelun valvonta on retuperällä. Samaan aikaan kun lastensuojeluyksiköiden määrä on kasvanut, myös valvontaa on vähennetty.
Yle uutiset 11.3.2013.
http://yle.fi/uutiset/lastensuojelun_valvonta_retuperalla_pelonsekaisella_tunteella_miettii_mita_kaikkea_siella_on/6532573
---------
Lastensuojelussa taitaa työskennellä sekä akateemisesti sivistyneitä, että vanhoja jääriä.
Suomen Akateemisten naisten liitto. Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden minta on turvattava. Suomalaisen yhteiskunnan turvallisuus rakentuu lasten ja nuorten hyvinvoinnille.
http://akateemisetnaiset.blogspot.fi/2012/10/lastensuojelun-sosiaalityontekijoiden.html
---------
Luehallintovirastot huolissaan lastensuojelun tilasta.Selvitysajat venyvät pätevistä työntekijöistä on pula, eikäs valtion koulutukseen varaamat lisärahat poista ongelmaa.
Yle kysely 29.7.2013.
http://yle.fi/uutiset/ylen_kysely_aluehallintovirastot_huolissaan_lastensuojelun_tilasta/6752091?ref=leiki-uu
----------
Aluehallinttovirastot huolissaan lastensuojelun tilasta. Selvitysajat venyvät, henkilöstön koulutus ei täytä kelpoisuusvaatimuksia. Pätevistä työntekijöistä on pula, eikä edes valtion koulutukseen varaamat rahat poista ongelmaa.
Yle kysely 29.7.2013.
http://yle.fi/uutiset/ylen_kysely_aluehallintovirastot_huolissaan_lastensuojelun_tilasta/6752091?ref=leiki-uu
-------
Sukupuu ry on vuonna 2004 Jyväskylässä perustettu huostaanotettujen ja sijoitettujen lasten vanhempien ja omaisten vertaistukiyhdistys.
Tavoitteenamme on tehdä lastensuojelusta inhimillisempää niin lapsille, kuin aikuisillekin.
Lisätietoa järjestöstä löytyy tässä.
http://www.sukupuu.fi/
---------
Viranomaisuskovaisten mielestä mikään ei todista sossujen toimia vääriksi tai yhtään arveluttaviksi.
Ei yhdenkään tapaukseen tutustuneen henkilön päätelmät todista heille, että sossu olisi väärässä.,
Heidän mielestään varmaan Erikankaan sossut eivät tehneet yhden ainoaa virhettä tai virkarikosta työssään, vaikka poliisikin tuli tutkimuksissaan toisiin päätelmiin...
Suomalaiset eivät halua uskoa mitä heidän silmiensä alla tapahtuu vaan kaipaavat aina viranomaisen näkemystä. He eivät tajua, että viranomaisen näkemys eli lastensuojelun fabrikoidut asiakaskirjaukset, joissa mitään vähänkään epäilyttävää asiakkaasta ei jätetä mainitsematta on aina annettu toimittajalle luettavaksi ennen jutun tekoa. Usein viranomaisen näkemys eli asiakaskirjaukset koostuu pelkistä sosiaalityöntekijän subjektiivisista mielipiteistä ja vääriä päätöksiä oikeuttamaan kerätyistä huhuista, juoruista, syytöksistä ja oletuksista.
Tällaisia korruptoituneen koneiston manipuloituja syytekirjelmiä kansalaiset ja hallinto- oikeus pitävät totena tutkimatta niitä mitenkään tai harjoittamatta niitä kotaan mitään lähdekritiikkiä.
Lähdekritiikitön viranomainen – epäilyttävä kunnes toisin todistetaan
18.1.2014 23:21 Maria Syvälä
Nettipoliisi Jarno Saarinen kirjoittaa blogissaan lähdekritiikin puutteesta. Hän viittaa jutussaan tapaus Kurhelan kaksosiin: ”Tuosta mainitsemastani videostakin kovin moni näyttää uskoneen, että kuvaus on aukoton ja tyhjentävä kuvaus koko prosessista. Tuomio on jaettu pelkästään yhden näkökulman perusteella.”
Juuri tämän takia menin toimittajana tapaamaan Kurhelan perhettä. Asuin perheessä kaksi vuorokautta. Yhdessä kävimme läpi lastensuojelun asiakirjoja. Katselin julkaisemattomia tallenteita kuten mm. kohuvideon kokonaisuudessaan. Kuuntelin vanhempien ja poliisien välisen 15 minuutin kestoisen puhelutallenteen. Lisäksi haastattelin perheen lähipiiriä. Jutun teko kesti viikon. Sinä aikana Suomessa sijoitettiin kiireellisesti 77 lasta.
Perussuomalainen oli ainoa lehti, jota tämä perheen tarina eli tapauksen taustoittaminen kiinnosti. Jutun luki kolme huippujuristia ennen julkaisua, minkä seurauksena kaksi tunnistetietoa jätettiin pois. Juttu julkaistiin videohaastatteluineen päivää ennen nettipoliisi Jarno Saarisen kirjoitusta.
Kirjoituksessaan Saarinen sortuu samaan kuin kohde, jota hän kritisoi. Nettipoliisin teksti kommentteineen on mustavalkoinen, koska siitä ei jää epäselväksi, kenen puolelle hän on asettunut.
Saarinen nimittäin ”ei ala arvioimaan toisen viranomaisen tekemisiä”, mutta viranomaistoiminnan kyseenalaistamista hän kuitenkin ottaa asiakseen arvioida ylhäältäpäin. Tämän kantansa hän on muodostanut tapauksen taustoja tuntematta. Hän perää nettikirjoittajien motiiveja ja maalaa samalla itsensä nurkkaan. Siksi Saarisen kirjoitukseen kannattaa kohdistaa voimakasta lähdekritiikkiä.
Olen tutkinut lastensuojelua kahden vuoden ajan toimittajana ja kirjailijana. Näkökulmani on ollut heppoisin perustein tehdyissä lasten sijoituksissa. En ole koskaan sanonut, etteikö lastensuojelua tarvittaisi tai etteikö olisi olemassa erittäin hyvää lastensuojelutyötä.
Mutta toisessa ääripäässä on sosiaaliviranomaisten kaltoinkohtelemia kansalaisia. Näitä ”yksittäistapauksia” on liikaa. Tästä kertoo lastensuojeluasioihin yli kahden vuosikymmenen ajan erikoistuneen varatuomari Leeni Ikosen uutuuskirja Salassa pidettävä:
”Havaitsin, että eri puolella Suomea työskentelevät lastensuojelun työntekijät saattoivat käyttää samansisältöisiä ilmauksia kuvatessaan perheen elämää ja nämä kuvaukset siirtyivät hallinto-oikeuden oikeudenkäyntiaineistoiksi. Perheet kertoivat liian usein sellaisesta viranomaisen toiminnasta, joka näyttäytyi mielivaltana. Lakimieheltä apua hakeneiden tapaukset näyttivät tarkoitushakuiselta vääristelyltä lapsen tilanteesta.”
Kirjassaan Ikonen esittelee syytösstrategioita, jotka pohjautuvat psykologian ja sosiaalityön dosentin Bo Edvardssonin tutkimuksiin ja julkaisuihin. Moni lastensuojelun käyttämä syytösstrategia toteutui Kurheloiden perheen kohdalla. Tässä esimerkkejä:
> Olettamusstrategia: jos minkäänlaisia todisteita ei ole, voidaan esittää olettamus, että lasta kohdellaan huonosti. Mikä tahansa tieto voidaan tämän jälkeen tulkita todisteeksi tai jopa näytöksi siitä, että olettamus pitää paikkansa. Kaikki vaihtoehtoiset olettamat hylätään.
> Käytetään perheestä tai asiakkaasta nimikkeitä: puhutaan esimerkiksi ”kriisiperheestä”, ”hoidon tarpeesta”, ”tuen tarpeesta”, ”keinoista” ilman asiaperusteita. Sanoja käyttämällä voidaan monin tavoin vihjata esimerkiksi ”lapsen on aikaisemmin epäilty joutuneen pahoinpitelyn kohteeksi”.
> Virheiden ja puutteiden etsintä vanhemmista esimerkiksi tekemällä kotikäyntejä tai haastattelemalla johdattelevasti.
> Tiedon esittäminen kielteisessä yhteydessä: jotkut arkipäiväiset ilmiöt muuttuvat lukijan mielessä kielteiseksi, kun ne esitetään kielteisessä yhteydessä.
> Hankitaan lapselta haluttuja vastauksia käyttämällä ennakko-olettamaa, johdattelevia ja painostavia kysymyksiä.
> Konformismin periaate: tutkittavien henkilöiden tulisi mukautua tutkijan moraaliin ja sosiaalisiin käsityksiin. Usein vanhemmille ei anneta oikeutta poiketa siitä, mitä sosiaalitoimisto pitää oikeana moraalina ja käyttäytymisenä.
> Asiakkaan voimavarojen vähättely, minimointi tai pois jättäminen: vanhempien ja lapsen ja epävirallisen tukiverkon resursseja tutkitaan yleensä hyvin vähän, jos lainkaan. Sosiaalityöntekijöiden mukaan ne on usein tietoisesti jätetty pois, jotta juttu voitettaisiin lastensuojelulautakunnassa tai oikeudessa.
Tällä vuosituhannella lastensuojelu on kasvatettu jättimäiseksi, poliisia paljon suuremmaksi organisaatioksi. Pelkän sijaishuollon menot maksavat enemmän kuin poliisitoimi... jatkuu
Poliisi liittyy lastensuojeluun siten, että se antaa virka-apua sosiaalityöntekijöille. Poliisi myös tekee eniten lastensuojeluilmoituksia: arviolta noin 30 000 vuodessa. Halutessaan poliisi tekee ilmoituksen jopa vanhempien perheriidasta, vaikka kotona ei olisi sillä hetkellä yhtäkään lasta. Moinen paperinpyöritys on ruuhkauttanut paitsi poliisin jo ennestään kuormitetun organisaation myös lastensuojelun, joka ei aina ehdi auttaa todellisessa hädässä olevia lapsia.
Lastensuojelutoimet eivät automaattisesti johda huostaanottoon, sanotaan. Eivät tietenkään, mutta monia perheitä sijoitus koskettaa. Mikäli kiireellisten sijoitusten määrä pysyy nykytasolla, joutuu viitisen prosenttia lapsista sijoitetuksi jossakin vaiheessa elämänsä varrella. Arviolta joka kolmannen suomalaislapsen asioita käsitellään joskus lastensuojelussa.
Elämme maassa, jossa on epämääräinen mahdollisuus joutua selän takana tehdyn nimettömän ilmoituksen kohteeksi, ilmoituksen, jossa epäillään vaikkapa isän pahoinpidelleen lapsia.
Entä jos epäilyksen alla olisit sinä?
Sinun pitäisi vain todistaa toisin, ettet ole hakannut lapsiasi. Vaikka lapsissa ei olisi koskaan ollut pahoinpitelyn merkkejä ja saisit syyttämättäjättämispäätöksen, sinua ei vieläkään uskottaisi.
Lapsesi otetaan huostaan. He ilmaisevat selkeästi mielipiteensä: toinen pojistasi karkaa kotiin koulusta, kun avustaja on erehtynyt pikkuisen kääntämään päätään pois. Toinen poika taas lähtee käpälämäkeen lastenkodista, jolloin ohjaaja huutaa perään: "Minne menet?" Kärppäpipo vain vilahtaa, kun poika vastaa: "Kotiin!"
Illalla poliisi tulee noutamaan lapsesi kesken biljardin pelaamisen, kuten tapahtui Kurheloilla. Muut lapset katselevat totisina ja silmät suurina, vieretysten ruskealla nahkasohvalla, kuinka kahta kirkuvaa, sohvan taakse piiloutunutta veljeä viedään. Lapsesi näkevät painajaisia. Nelivuotias kuopuksesi kuiskaa iltaisin vaimollesi: "Mua pelottaa, jos joku tulee tänne.”
Sinä olisit kuvannut videolle hätähuudon, koska et muuta voinut. Halusit oikeutta, jota et vielä ollut saanut. Julkaiset videon. Ihmiset katselevat sen. He eivät kysy, miksi sosiaalityöntekijä antoi poliisin hoitaa likaisen työn eikä lohduttanut lapsia. Sen sijaan he syyttävät sinua, kuinka saatoit olla niin hullu, ettet lohduttanut lapsiasi lähdön hetkellä, toiminut maltillisesti kuin viilipytty ja hymyillyt hillitysti lastesi noutajille.
Kansalaiset ovat siten ottaneet käyttöönsä uuden syytösstrategian, joka on sinulle tuttu jo huostaanottohakemuksesta: ”Kriittisyys osoituksena psyykkisestä häiriintyneisyydestä: viranomaisten kritisointia käytetään usein todisteena psyykkisestä häiriintyneisyydestä ja vanhemman kyvyttömyydestä vanhemmuuteen.”
Ja: ”Korkeampien vaatimusten strategia: vanhemmalle tai lapselle asetetaan korkeammat vaatimukset kuin muille ihmisille.” .. jatkuu
Sitten päästät toimittajat kotiisi. Näytät avoimesti ja rehellisesti kaikki asiakirjasi, josta toimittajat voivat tarkistaa joka ikisen lastensuojeluilmoituksen taustan, huostaanoton syyperusteet, avohuollon kertomukset… Kaikki kannaltasi raskauttava aineisto löytyy kirjoista ja kansista eli juuri se kaivattu ”toisen osapuolen kertomus” = viranomaiskanta, päivitetty versio.
Juttuja julkaistaan. Palaute on tätä: "Noi vanhemmat on niin samannäkösii et nehän on sisaruksii... kuka hullu tekee kymmenen lasta yök... jotain täs vielä salataan, ei tää voi Suomessa olla menny näin, kun tää ei vaan voi Suomessa olla menny näin."
Alunperin kohuvideota kauhistelivat netissä ihmiset, jotka pitivät virkavallan puuttumista liiallisena. Heitä arvosteltiin tunteenomaisuudesta, puolueellisuudesta ja siitä, etteivät he voineet tuntea tapauksen taustoja. Mutta eivät taustoja tunteneet hekään, jotka lähtökohtaisen puolueellisesti epäilivät Kurhelan perhettä ja puolustivat virkakoneistoa.
Juuri siten toimii järjestelmä, joka vaarantaa vakavasti kansalaisten oikeusturvan: se epäilee perheenisää syylliseksi, kunnes toisin todistetaan. Katse kääntyy kuitenkin helposti pois tästä rakenteellisesta epäkohdasta ja syyttävä sormi osoittaa kohti helppoa maalia: Kurhelan Jannea, joka epätoivoisesti yritti näyttää syyttömyytensä käänteisen todistustaakan paineessa.
Mutta hänhän on vain yksittäistapaus, inhimillisen erehdyksen kohde.
Joku vaan.
Ihan sama kuka.
Sillä rapatessa roiskuu, kunhan ei roiskahda omalle kohdalle. Väliäkö sillä, pelastetaanko vääriä lapsia, kunhan pelastetaan: toiminta näyttää tehokkaalta, tilastoihin saadaan lisää merkintöjä, uusia asiakkaita, ja organisaation volyymi kasvaa lisäten toiminnan vakuuttavuutta ja vahvistaen mielikuvaa ammattimaisuudesta.
Ja niin taas huomasimme, että empatian mykkyys on tarttuvaa laatua.
Unohdimme, että puolueettomuus on vahvemman puolelle asettumista.
Että vaikeneminen on kannanotto.
Tosiasioiden kieltäminen torjuntaa.
Ja että he, jotka tietoisesti valitsevat sokeutua oman aikansa epäkohdille, ovat syyllisiä siihen, mitä tapahtuu – ja miksi muutosta parempaan ei tapahdu.
Mutta ei sinun Jarno tarvitse olla huolissasi. Kotiisi tuskin hyökkää poliisipartio tekemään kiireellistä sijoitusta. Sosiaalityöntekijät toimivat portinvartijoina sille, miten lastensuojeluilmoitus käsitellään. He päättävät, viedäänkö perheenisään kohdistuva pahoinpitelyepäily poliisitutkintaan, ja unohdetaanko sijaisperheen isästä kirjattu vastaava pahoinpitelyepäily toimiston laatikkoon.
Erilaisissa palvelujärjestelmissä alas painettujen kansalaisten on mahdotonta puolustautua sellaista hallintoa vastaan, joka turvautuu syyttämisstrategioihin:
> Lain yläpuolelle asettumisen strategia: sosiaalityöntekijöiden asenne ja käyttäytymistapa ilmaisevat, ettei heidän tarvitse noudattaa perustuslakia, sosiaalihuoltolakia tai hallinnollisia lakeja.
> Vanhempi-lapsi suhteen vahingoittaminen: tehdään äkkinäinen erottaminen ja lapsen eristäminen vanhemmasta, vanhempien vierailujen kieltäminen, lapsen siirtäminen kauas vanhemmista, lapsen osoitteen salaaminen.
> Ei tunnusteta -strategia: virheitä ei koskaan myönnetä, eikä anteeksi pyydetä.
Kirjoitat Jarno: ”Poliisin perusperiaatteisiin kuuluu jokaisen osapuolen kuuleminen ennen mielipiteen/kannan muodostamista.” Haluaisin Kurhelan perheen luvalla kysyä sinulta yhtä juttua näistä edessäni olevista kirjauksista. Kyseessä on lapsen asiakaskertomus. Sen mukaan kaksospojat sijoitettiin kiireellisesti siksi, että tukiperheen äiti oli kertonut lastensuojeluviranomaisille epäilevänsä isän pahoinpidelleen kaksospoikia. Kaksi päivää tämän jälkeen sosiaalitoimi kirjasi:
”Puhelu rikostutkintaan poliisi X:lle. Keskusteltu lasten tilanteesta ja konsultoitu poliisia jatkosta. Poliisin näkemyksen mukaan kiireellisiä sijoituksia ja yhteydenpidon rajoittamista olisi jatkettava, kunnes tilanteeseen on saatu jotain selvyyttä ja tutkinta on edennyt. Poliisi tukee sosiaalitoimen päätöstä kiireellisen sijoituksen jatkamisesta ja yhteydenpidon rajoittamisesta.”
Lähdetään siitä, että edellä mainittu on dokumentoitu oikein. Kerrohan Jarno, kuinka paljon lähdekritiikkiä poliisi X mielestäsi käytti ennen mielipiteen muodostamista? Hän ei ollut kuullut perheen vanhempia vaan ainoastaan sosiaalityöntekijän kannan. Sen perusteella hän ilmaisi näkemyksensä, mitä tilanteessa kannattaisi tehdä.
Kirjoitat: ”Pääsääntöisesti poliisi päättää itse virka-avun antamisesta.” Olisiko Kurhelan kaksosten kohdalla ollut tarpeellista, oikein ja kohtuullista kieltäytyä saamastanne virka-apupyynnöstä? Oliko teidän pakko hakea 9-vuotiaat pojat kotoaan virka-asuissanne perheen muita lapsia säikytellen? Miten siinä toteutui lapsen etu?
Olisitte myös voineet valita toisin. Olisitte voineet muistuttaa sosiaalityöntekijöitä lain vaatimuksesta toimia vastaavissa tilanteissa mahdollisimman hienovaraisesti ja asiakaslähtöisesti: ”Jos noutamista tai muuta toimenpidettä ei lapsen sairauden, järkyttyneen mielentilan tai muun syyn takia voida suorittaa, se on siirrettävä myöhempään ajankohtaan.”
Pojat olisivat saaneet nukkua kotona, koska heillä ei ollut kotona mitään hätää. Sosiaalityöntekijät olisivat sitten aamulla hoitaneet hommansa neuvottelemalla rauhassa lasten ja vanhempien kanssa. Karkulaisten mielipiteitä olisi kuultu ja aloitettu huostaanoton purkaminen.
Joten kenen touhuja tässä pitäisi tarkastella?
Kurheloiden vai virkamiesten?
Kerro Jarno, miten on?
http://mariasyvala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/158687-lahdekritiikiton-viranomainen-–-epailyttava-kunnes-toisin-todistetaan
Kopio Iltalehden uutisesta.
Hätätilaan ajautuneen lastensuojelun ongelmat on nähty pitkään, nyt vaaditaan entistä ponnekkaammin konkreettisia toimia.
Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aulan tuskaantunut ero, sosiaalisessa mediassa levinnyt isän video lasten huostaanotosta ja lastensuojelun asiakkaiden puutteellinen oikeusturva ovat käynnistäneet julkisuusmyllyn, jonka pitäisi johtaa uuteen otteeseen.
Aulikki Kananojan selvitysryhmän raportti tuo esiin mutkikkaan ongelman. Vuonna 2011 tehtiin 97 000 lastensuojeluilmoitusta. Sen sijaan luotettavaa tietoa siitä, miksi niin usein päädytään huostaanottoihin, ei ole. Kananojan mukaan kukaan ei tiedä, onko perheiden tilanne heikentynyt vai käytäntö muuttunut.
Lastensuojelun haasteena on hajanainen palvelujärjestelmä.
Lastensuojeluilmoitus on usein ainoa tapa saada apua, kun avohuolto ei toimi. Osa työntekijöistä on epäpäteviä, mutta samalla työtaakka on kasvanut niin, että yhdellä sosiaalityöntekijällä voi olla sata perheasiakasta. Itä-Suomessa on yhdeksän kuntaa, joiden lastensuojelussa ei ole yhtään pätevää työntekijää.
Ennaltaehkäisy ei toimi. Lapsiperheitä ei auteta arjen ongelmissa, vaan liian myöhään, kriisin jälkeen. Kiireelliset sijoitukset ovat 2008 voimaan tulleen lain myötä lisääntyneet 60 prosenttia. Muihin pohjoismaihin verrattuna Suomessa sijoitetaan lapsia eniten kodin ulkopuolelle.
Valtiontalouden tarkastusvirasto on huomauttanut, ettei Suomessa ole saatavissa tietoja lastensuojelun kokonaishinnasta. Se tiedetään, että sijaishuollon kulut ovat kasvaneet enemmän kuin kaikkien muiden sosiaalipalvelujen. Vuoden 2010 hintalappu oli 619 miljoonaa euroa.
Rahallisesta panostuksesta huolimatta lasten sijoituspaikkoja valvotaan huonosti. Joskus sijaishuolto valvoo itse itseään. Osa sijoitetuista lapsista saa tavata vastuusosiaalityöntekijäänsä harvemmin kuin kerran vuodessa. Tarkastusviraston raportista ilmenee, että lapsia sijoitetaan jopa väärin perustein - erikoissairaanhoito sysää lapsia lastensuojeluun, kun laitospaikat täyttyvät.
Lastensuojelun ongelmiin perehtynyt varatuomari varatuomari Leeni Ikonen epäilee, että sijoitettujen lasten määrä putoaisi murto-osaan, jos alalla toimittaisiin lakien ja ihmisoikeussopimusten mukaisesti.
Toisaalta nykyinen ylikuormitus johtaa myös siihen, että osa kiireellisen huostaanoton tarpeessa olevista lapsista jää kokonaan tunnistamatta, kohtalokkain seurauksin.
Lastensuojelun Keskusliitto on vaatinut aiheellisesti sosiaali- ja terveysministeriöltä uutta otetta. On koottava alan toimijat yhteen tekemään konkreettisia uudistuksia. Pätevien työntekijöiden lisäksi tarvitaan asiakkaiden oikeusturvaa koskevat suositukset.
------------
Mistä suomalaisille on ylipäätään muodostunut harhakäsitys, että sosiaalityöntekijät osaisivat kertoa jotakin perheen "taustoista"? Vaihtuvat ja ammattitaidottomat sosiaalityöntekijäthän eivät ehdi tutustua asiakkaisiinsa tai kuulla näitä mitenkään. Sijoituspäätöksiä allekirjoitetaan ilman , että lasta tai vanhempia on tavattu kertaakaan eikä asiakkaille osata kertoa sijoitussyytä. Kirjallinen materiaali asiakkaista, jota asiakkaat eivät saa tarkistaa eivätkä korjata tuotetaan rikkinäisen puhelimen efektin sisältävän 2. käden rankasti manipuloidun tiedon esim. nimettöminä tehtailtujen lastensuojeluilmoitusten, huhujen ja juorujen ja työntekijöiden oletusten ja ennakkoluulojen varassa. Näitä lastensuojeluprosesseista tietämättömät kansalaiset sitten pitävät asiantuntijanäkemyksenä.
Suomessa ei ole ainuttakaan sosiaalityöntekijää, joka olisi välittänyt tutustua asiakkaisiinsa yhtä syvällisesti tai viettänyt asiakasperheensä kanssa yhtä pitkää aikaa kuin Maria Syvälä. Ennakkoluulojaan totuuksina kirjailevien sijaishuollon kouluttamien sosionomien mielestä hän ei kuitenkaan ole "luotettava lähde". Luotettavaa kai on vain lastensuojelun rutiiniksi muodostunut 2. käden huhuihin perustuva panettelu.
Lasten huostaanottoja on aivan liikaa, koska huostaanotto on tehty liian helpoksi.Emeritiusprofessori J.P.Roos.
Savon Sanomat 9.1.2014.
http://www.savonsanomat.fi/uutiset/kotimaa/professori-lasten-huostaanotot-karajaoikeuteen/1748916
-----------
http://www.vanhemmat.com/phpbb/viewtopic.php?p=38648#38648
Soskut retuttaa lapsia
Voi jestas sentään, kuka tossa retuuttaa lasta. Pitää kädestä kiinni ja taluttaa. Siis tota näkee joka päivä kaupoissa, kaduilla jne. vanhemmat vetää vastahankaista lasta mukanaan... pitäsköhän ruveta oikeen tarkkaileen ja tekeen niistä kaikista nyt sit vaikka lastensuojeluilmoitus.
Lastensuojelun pimeä puoli. Tässä linkissä saattaa löytyä mielenkiintoa tietoa.
http://niinaberg.com/category/lastensuojelun-pimea-puoli/
-------------
Eroava lapsiasiavaltuutettu: Lisäresursseja tarvitaan kansalaisneuvontaan. Lapsiasiavaltuutetun toimistossa on liian vähän henkiköstöä saapuviin kansalaisyhteenottoihin.
Yle uutiset 20.1.2014.
http://yle.fi/uutiset/eroava_lapsiasiavaltuutettu_lisaresursseja_tarvitaan_kansalaisneuvontaan/7040573
--------------
Laittoi miettimään tuon linkin lukeminen. Tämä maa uskoo olevansa "demokratia". Minun tekee todella pahaa lukea kuinka esimerkiksi Oulun kaupungin sosiaalijohtajan näkemyksiä koskien lastensuojelua. Kehtaa väittää että tilanteet joissa lapsia viedään perheestä väkisin ovat valitettavia yksittäistapauksia. Näinhän asia ei todellisuudessa mene. Vanhemmat painostetaan ja vaiennetaan antamaan lapsia pois kodeistaan. Hän ei näytä ylipäätänsäkään näkevän mitään ongelmia Oulun lastensuojelussa. (kalevan sunnuntai liite, 19.1)
"Lastenpsykiatri on kuunnellut lapsen kertomusta suomalaisesta lastensuojelutyöstä. Hän vertaa sitä oman maansa toimintaan, jossa perhettä kunnioitetaan eikä hajoteta. Sosiaalityöntekijöiden tehtävänä on hänen mukaansa auttaa köyhiä perheitä ja väkivallan kohteena olevia lapsia.
Hänellä on tarkka määrittely huostaanoton tarpeelle;
-lapsen tulee tuntea helpotusta, kun hän pääsee pois kodistaan lastenkotiin."
http://www.knuutilaki.net/kirjoitukset/26-maanpakolainen
Meillä helpotusta ei tarvitse tuntea kuin sosiaalityöntekijän, jonka sijoituspäätöksen ei tarvitse olla lapsen edun mukainen tai edes laillinen. Riittää että sosiaalityöntekijä saa pysyä mukavuusalueellaan seurustelemassa vain toisten lapsibisneskoneiston edustajien kanssa.
Lastensuojelun huolet ja varhaiset puuttumiset, sekä vainoaminen johtuivat pedofiliihysteriasta, joka Suomessa tulkittiin insestiksi. Perättömiä insestisyytöksiä esitettiin usein huoltajuusriidoissa.
Kansanedustaja Juha Eerola ottaa asiaan kantaa Yle uutisessa 20.1.2014.
http://yle.fi/uutiset/kansanedustaja_insestista_perusteetta_syyttavalle_pitaa_langettaa_insestituomio/7041466
-------
Sunnuntai 19.1.2014 Kaleva lehti, Huostaanottopäätökset muuttuvat harvoin. Sosiaaliviranomaisen hakemus lapsen huostaanottamisesta menee usin läpi hallinto-oikeudessa.
Lue juttu ja 43 kommenttia.
http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/huostaanottopaatokset-muuttuvat-harvoin/653799/
--------------
Kertonee siitä, että huostaanottoja ei kaikesta huolimatta kukaan tehtaile tarpeettomasti. Oma lukunsa on se, olisiko yhteiskunnan varoja syytä suunnata toisin. Juridisesti kestävällä pohjalla huostaanotot kuitenkin useimmiten ovat, vaikka sitä ei jokainen osapuoli hyväksymään kykenekään.
Ikävä juttu on se, että yhteiskunta turhan usein maksaa laskun monin eri tavoin, mutta myös taloudellisesti. Juristit luonnollisesti tekevät pyyteetöntä työtä lasten hyväksi...
Luulo ei ole tieto
Kannattaa muistaa, että Suomessa ei ole minkäänlaista tutkimusta huostasyistä, huostaprosessien laillisuudesta ,vaikutuksista tai sijaishuollon olosuhteista.
Tiedossa ja tutkittu on vain:
- että YK:n varoituksista huolimatta valtaosa lapsista sijoitetaan lastensuojelulaitoksiin, joiden keskihinta on yli 100 000 euroa vuodessa lapsi,
-että lastensuojelulain vastaisesti huostaanotot ovat yleensä pysyviä,
-että sijaishuolto on pian noin miljardin vuosittainen bisnes, joka kasvaa koko ajan,
- että joka 3. sosiaalityöntekijä on epäpätevä ja haluaa yksityisyrittäjäksi,
-että peruspalveluja korvataan huostaanotoilla
-että lapsiperheille ei ole riittävää tukea huostaa ennen, sen aikana eikä jälkeen ja - että huostaanotot ratkaistaan ilman puolueetonta tutkintaa ja oikeudenkäyntiä sosiaalitöyntekijöiden omissa hallinto- oikeuksissa ilman ammattituomareita.
-että sosiaalityöntekijöillä ei ole vastuu- tai korvausvelvoitteita väärinkäytöksistään eikä perheillä toimivia valitusreittejä
- että lastensuojelun lainsäädäntö-, menettelytapa-, ja politiikkaohjelmat tehdään ilman palvelunkäyttäjien edustusta sijaishuoltojärjestöjen ja sosiaalityöntekijöiden edustuksella ilman lapsivaikutusten selvittämistä
Onko siitä sitten näyttöä, että jokainen viranomaisia parjaava kirjoittaja kertoo pelkkiä tosiasioita?
Vastaan vaikka minulta et kysykään. Miksi sosiaalityöntekijältä pitäisi löytyä videokuvaa ja äänitallennetta?Jestas, miten pimeetä touhua.
Mikään laki ei ole koskaan ollut, eikä tule olemaan ihmisten mielestä puolueeton.
Aina se hävinnyt osapuoli syyttää lakia, vaikka lakia tulkitsemassa ovat ihmiset.
Ja kyllä, minä ainakin tunnen muutaman hyvinkin ammattitaitoisen lastensuojelun sosiaalivirkailijan. Joukkoon mahtuu myös mätiä omenoita. Ei heitä tarvitse uskoa, uskoakseen niihin, jotka tekevät työtään oikein ja ammattitaitoisesti.
Samahan se on vanhemmissa, ei ne jotka niitä virheitä tekevät julkista sitä näillä palstoilla.
Fair trial- oikeudenkäynnissä syytteitä esittävän osapuolen- vaikka olisi virkamies- pitäisi kyetä esittämään syytöksilleen ja väitöksilleen jotakin näyttöä. Hallinto- oikeudet eivät kuitenkaan vaadi sosiaalityöntekijöiltä mitään näyttöä. Pelkkä mielipide riittää.
Toimittajat vaativat lastensuojeluasiakkailta yleensä asiakaspapereita( viranomaisnäkökulma), joihin sosiaalityöntekijät ovat omia päätöksiään oikeuttaakseen merkinneet kaiken vähänkin epäilyttävän ilman aihe- tai aikarajoitusta. Sijaishuoltojärjestöjen kouluttamilta , sponsoroimilta ja sitouttamilta sosiaalityöntekijöiltä puolestaan ei vaadita mitään näyttöä tai "second opinion"ia väitteileen ja sijaishuollon markkinointipuheet ja mainoksetkin julkaistaan uutisina.
Ei kukaan ole väittänyt, etteikö myös hyvää ja laillista lastensuojelutyötä tehtäisi.
Ongelma on , että ammattitaidottomia ja laittomia päätöksiä tehtaillaan liikaa ilman seuraamuksia. Mätiä omenoita on liikaa.
Lainsäädäntömme ja oikeusjärjestelmämme kulmakivet ja perusperiaatteet; asiakkaiden perusoikeuksista ja oikeusturvasta huolehtimisen, normaaliusperiaatteen, lievimmän intervention , syyttömyysolettaman ja myönteisen tulkinnan ensisijaisuus on lastensuojelussa heitetty romukoppaan.
Sosiaalipolitiikan professori J. P. Roosin sanoin: "mutta jos sosiaalityöntekijä haluaa toimia väärin, hän voi tehdä niin kenenkään estämättä." Pitäisi lisätä; tai edes epäilemättä.
Ei ihme, että kansalaisten oikeusturva Suomessa on pudonnut Moldovan tasolle.
Esitetäänpä yksinkertainen arvoitus pohdittavaksi.
Mikä taho Suomessa mahtaneekaan hyötyä siitä, että jokainen kiistatilanne maassamme käsitellään oikeusistuimissa?
Oikeusturvaongelmien syy on juuri siinä, ettei hallinnollisia vapaudenriistoja käsitellä oikeissa riippumattomissa tuomioistuimissa( käräjäoikeuksissa).
Perheet ovat niin köyhiä ja lastensuojelun nitistämiä, että vain harva jaksaa taistella, joten laittomista lasupäätöksistä oikeuteen asti päätyy vain muutama prosentti. Valitettavasti nekin sosiaalityöntekijöiden omaan hallinto- oikeuteen riippumattoman tuomioistuimen sijaan.
Oikeusvaltio perustuu asiakkaiden perusoikeuksista ja oikeusturvasta huolehtimisen, normaaliusperiaatteen, lievimmän intervention ja syyttömyysolettaman periaatteille, joiden loukkaaminen on rikos- kaikkialla muualla paitsi varhaisen puuttumisen ideologian lastensuojelussa.
Oikeusvaltion oikeusperiaatteiden rikkomisesta pitääkin joutua oikeuteen. Ja rangaistus pitäisi tulla niille, joka näitä oikeusperiaatteita rikkovat toistuvasti ja tahallaan työaikanaan ja täydellä palkalla. Ei niille, jotka rikkomuksista kertovat ja kärsivät.
Niinpä niin. Asianajaja äänessä...
Käräjäoikeudet ovat jo nyt riittävän tukossa. Resursseja ei riitä juttujen riittävän nopeaan selvittämiseen ja jutut venyvät vuosien mittaisiksi. Tähän riemuun pitäisi jenkkityyliin lisätä sitten vielä koko joukko riita-asioita?
Normaalijärkinen ihminen ymmärtänee myös sen, kuka maksaa viulut mikäli koko joukko varattomia perheitä alkaa pyyteettömien asianajajien manipuloimina riidellä oikeudessa jokaisesta huostaanotosta. Veronmaksaja.
En epäile hetkeäkään sitä, etteivät "aiheeseen perehtyneet" asianajajat Suomessa kävisi urakkaan innolla käsiksi. Siksi täälläkin toimintaa HÄRSKISTI mainostetaan.
"Normaalijärkinen ihminen ymmärtänee myös sen, kuka maksaa viulut mikäli koko joukko varattomia perheitä alkaa pyyteettömien asianajajien manipuloimina riidellä oikeudessa jokaisesta huostaanotosta. Veronmaksaja."
Entä jos huostaanotto on vanhempien mielestä aiheeton? He ovat hyviä vanhempia, rakastavat lastaan, pystyvät huolehtimaan ja kaipaavat hulluna kotiin. Hekö eivät saa valittaa, käyttää kansalaisoikeuttaan? Etenkään jos he ovat köyhiä? No niinhän siinä tässä oikeusvaltiossa nimeltä Suomi käy. Ja sinusta "Ammattikasvattaja" se on aivan oikein!!?
Sinulle "Ammattikasvattaja (Wannabe), Milläs perusteella JOKAISELLA Suomen kansalaisella ei ole oikeutta puolueettomaan oikeudenkäyntiin??
Vai tuleeko siitä "Ammattikasvattajille" paha mieli, että tässä maassa saisi OIKEASTI PUOLUEETTOMAN oikeuden käynnin..?
Ja mitä käräjäoikeuden ruuhkaantumisiin tule , niin silloinhan niitä PITÄÄ perustaa lisää ja Hallinto-oikeudet saavat paneutua niihin "maa kauppoihin jne." Jotka eivät ole millään tavalla sama asia, kuin LS-asiat.
KUN Suomessa rikotaan törkeästi ihmisoikeuksia, niin miksi se on sinusta oikein?
Eikö ihmisoikeudet kuulukaan jokaiselle Suomalaiselle, vaan ainoastaan "valtion/kuntien työntekijöille?????????????????????????????
OLetko vielä samaa mieltä asiasta, sittenKUN sinun/jonkun sukulaisesi lapset viedään perusteettomalla ls-ilmoituksella? Ja nehän muuten tullaan viemään :)
Käräjäoikeuksien perustaminen ei ole ilmaista. Mikäli et ole huomannut, maallamme on talousongelmia.
Jokainen ansaitsee "puolueettoman oikeudenkäynnin", mutta käsittääkseni kukaan ei ole julkisuudessa ainakaan vielä määritelly hallinto-oikeuksia puolueellisiksi. Onko sinulla toista tietoa?
Kyse on myös siitä, että asianajajat eivät todellakaan hyvää hyvyyttään ota kantaa huostaanottoihin. Oikeutta ei ulmaiseksi käydä. Mikäli jokainen juttu aletaan oikeudessa selvittää, joku maksaa viulut. Varattomien ihmisten kyseessäollessa se maksaja on yhteiskunta. Niin pitää ollakin, mutta järjestelmä tässä maassa ei kestä jenkkityyliä.
Oma jälkikasvuni on pian täysi-ikäistä. Kiirettä pitää, mikäli huosta kutsuu. Tuttavapiiriini ei kuulu ihmisiä, joiden kasvatustyö olisi niin ongelmallista, että lapsia lisi huostattu tai se uhkaisi. Tämä ei luonnollisesti tarkoita sitä, että kaikki tai kukaan olisivat täydellisiä killtokuvavanhempia.
Itse en muuten ole törmännyt vielä yhteenkään aiheettomaan lastensuojeluilmoitukseen. Uraa opettajana takana kohta 20 vuotta. Pikemminkin joskus koneisto voisi toimia nopeamminkin. Yllättävän paljon oman lapsensa elämää saa sotkea.
Meinaatko ihan tosissasi, ettei demokratian ole niin väliksi siinä tilanteessa, kun lapsi on viety varattomilta vanhemmilta. Entäs jos viedään opettaja-perheestä. Kannatatko valitusprosessia silloin. Jos siis opettaja-perhe maksaa kulut itse. Konepuolesta tuskin ymmärrät mitään. Tuskin osaat autoosi renkaita vaihtaa. Tuollaisia tyhjän toimittajia yhteiskunta vaan näköjään kykenee elättämään talouden niukkuuden aikoinakin.
Opas lastensuojelun ammattilaisille median kohtaamisesta. Lastensuojelun ja julkisuuden suhde on usein turhan jännitteinen.
LSKL lehdistötiedote.
http://www.lskl.fi/tiedottaa/tiedotusvalineille/tiedotteet/tiedotteet_2013/opas_lastensuojelun_ammattilaisille_median_kohtaamiseen.3077.news
----------