Pitäähän kasveillekin antaa vettä ja ravintoa.
Vai ajatteletko, että kunhan kasvia vain huitasee kipeästi mennen tullen, niin kyllä se pysyy.
Tuskin muuten pysyy!
Kaikki maailmassa muuttuu koko ajan, jopo parempaan tai sitten huonompaan suuntaan. Ihmisen elämäkin on prosessi,
koko ajan muuttuva tapahtuma.
JOS haluat ystävyyden säilyvän, ravitse ja kastele. Poista pahat sitä kiusaavat sanat peruuttamalla ne. Ja tilalle jotain hyvää ja kasvua edistävää!
Vai olitko ajatellut, että tuo pysyy aina, vaikka haukun.
Vai ajatteletko, että kunhan kasvia vain huitasee kipeästi mennen tullen, niin kyllä se pysyy.
Tuskin muuten pysyy!
Kaikki maailmassa muuttuu koko ajan, jopo parempaan tai sitten huonompaan suuntaan. Ihmisen elämäkin on prosessi,
koko ajan muuttuva tapahtuma.
JOS haluat ystävyyden säilyvän, ravitse ja kastele. Poista pahat sitä kiusaavat sanat peruuttamalla ne. Ja tilalle jotain hyvää ja kasvua edistävää!
Vai olitko ajatellut, että tuo pysyy aina, vaikka haukun.
Vastaukset 77
Vanhimmat
väärien syytösten esittäminen. Se tappaa.
Ja jos ei pidä yhteyksiä, kasvi kuivuu ja kuolee.
" Oikea ystävyys on terve ihmissuhde, sillä se on säälimätön. Sääli pitää toista pienenä ja vastuuttomana, mutta ystävyys kertoo minulle oikean kokoni ja luottaa siihen, että olen valmis ottamaan vastuun omasta käyttäytymisestäni. Ystävä on minulle peili, mistä näen itseni sellaisena kun olen ja mikä näyttää minulle sen, mikä muuten jäisi selkäni taakse."
Matti J. Kuronen
Jotain omaa koettuako tuossa, vai miksi juuri tuora siteerasit. Kyllä säälikin voi kuula ystävyyteen, kylmää olla säälimätön.
Onko se ystävän tehtävä olla joku peili, ei kuulosta terveeltä.
En kyllä lappeenrantalaisena mitään arvoa anna kyseiselle ''pastorille''.
Pastori Matti J. Kurosen kerrotaan kulkeneen festivaalin akana kaupungilla "Humpan vihollinen" -paita päällä.
jo etukäteen,,,
Kuvittelepa avioliitto, jos esm naisella on entuudestaan ystävätär ollut vuosia ennen aviosiipan löytämistä,
ja kun ystävyys jatkuu, käykin pikkuhiljaa niin että ystävätär vietteleekin aviopuolison omiin leikkeihin,
katoaako ystävyys ????
taatusti katoaa, tulee jopa pahin vihamies entisestä ystävästä,
entä kun sukulaiset avioparit ovat ystäviä, käykin niin että, veljen vaimo hivuttautuukin pikkuhiljaa sisaren miehen kanssa sänkyyn seläntakana,
pysyykö ystävyys ,
EI taatusti pysy,
mikä on semmonen sukulainen joka menee tietoisesti sukulais - puolison kanssa sänkyyn,
entä sukulais leski , menee sukulais miesystävän kanssa seläntakana sänkyyn tietoisena näitten seurustelusuhteesta, ?
nämä on tositarinoita tosi elämästä,
kysynki ONKO muutamat ihmiset sikoja,
nimittäin on niitäki ihmisiä jotka kunnioittaa toisten ihmisten suhteita ja avioliittoja,
eikä taatusti ikinä mene sotkemaan kenekään ystävän tai sukulaisen ihmis-suhteitta,
kysynkin, kuinka moni palstalla voi toimia näin,
kuinka moni kunnioittaa toisten ihmisten avioliittoa ja ihmis-suhteita sotkematta niitä
alotuksentekijänä kunnioitan muitten ihmisten ihmis-suhteita viimeseen asti, kieltäydyn ehdottomasti sekaantumasta mahdollisesti ehdotettuhin houkutuksiin,
pistän heti poikki hyvänki ihmis-suhteen jos on tietoisesti sekaantunu mun sukulaiseen edes kerran, HYIIIII, puistattaa ajatuski semmioseseta ihmisestä,
nainenkin on sika joka tietoisesti menee sukulaisen tai ystävättären miehen kanssa sänkyyn, hyiii,
kyllä maailmaan sikoja riittää,
onneksi on meitäki olemassa jotka kunnioitamme muita ihmisiä ja heidän ihmis-suhteita,
Huh huh, mitä vakuutteluja!
Tuo moraali lähisukulaisten kesken,on minusta niin itsestään selvä,ilman mitään Raamatun opetuksiakaan.Ei ole oikein rikkoa puolisojen välejä,puhumattakaan omasta siskostaan.Kaikkia sontaesimerkkejä pitääkin käsitellä palstalla Kauneista ja Rohkeista tuoksahtaa tuokin sepustus.
Onpa hyvä, että yksi kunnollinen ystävä löytyy.
Vakka äkkipikaiselta vaikuttaa, kun sanoo, että katkaisee välit heti poikki, jos ystävä on toiminut kirjoittajan mielestä epäilyttävästi. Kirjoittajan sukulaiset ovat koskemattomia.
Tarkkaan kun mietitään, niin todellinen ystävä ei kyttää toisia saadakseen selville, toimivatko toiset säädyllisesti ja oikein. Se ei tunnu oikealta ystävyydeltä.
Todellisen ystävän mieleen ei edes putkahda ajatus, että ystävä sikailisi kenenkään kanssa.
Todellinen ystävä luottaa.
V A R M A
"kiitän vastauksesta "
tässä on hyvä juttu, olisi voinu tehdä aivan oman alotuksen,
nyky yhteiskunnassamme on liikaa avioeroja ja sekavaa käytöstöstä josta on syytä keskustella enemmänki,
ilmeisesti raamatun sana on unohtunu tai uskonnonopetus jääny kouluissa täysin paitsioon,
uskonnon opetus on aiheena hyvin tärkeä yhteiskunnassa,
koska yleis-sivistys perustuu raamatun sanaan,
raamatuita tai koraaneita tuohon kunnon ihmisen käyttäytymiseen.
NIILLÄ ei ole MITÄÄN tekoa sen kanssa,
siellä on pedofiliaa ja sharia-lakeja ym pöyristyttävää vääryyttä!
Kunnon ihminen aivan itse kunnioittaa toisen ihmisen tunteita ja ihmissuhteita.
Niin olen aina tehnyt ja teen.
Onpa omituinen ystävyys, jos pitää haukkua??
Miettijä*
Tuli tuossa edellisvuoden Joulukuusa 50-v täyteen avioliittoa.
Onko sitä sitten "kasteltu" tarpeeksi? Ilmeisesti on.
onkin tullut kanavoitua aivan viattomiin ulkopuolisiin!
Sellaista on todella tapahtunut, jonkun vanhuksen loppuelämä
on pilattu pariskunnan sisäisten ongelmien siirrolla. Toisen juomisen ja pelaamisen aiheuttama viha onkin kanavoitu aivan viattoman heitä auttaneen vanhuksen päälle.
Otit esille hyvä ja ajatuksia herättävän asian. Tässä iässä hyvä ystävä on kultaakin arvokkaampi, sanoi eräs ystävistäni. Oikein hyviä ystäviä on yleensä vain muutama ja ehkä vain yksi luottoystävä, mutta hän on korvaamaton. Jos joku kertoo, että hänellä on hirveästi hyviä ystäviä, ei tunnu uskottavalta. Kaikilleko voisi kertoa "luottamuksella" arimpiakin asioita? Ja jakaa ilot ja surut? En ainakaan itse voisi uskoutua kuin yhdelle tai kahdelle ystävälle. Löytyi aika hyvä lehtijuttukin, vinkiksi ja vaikka on parisuhdepalstalta, sopii kaikenlaiseen ystävyyteen.
http://www.iltasanomat.fi/seksi-parisuhde/art-1288485912096.html
"Mielenterveyttä edistävän ja ylläpitävän ystävyyden voi tiivistää kolmioon, jonka sivuja ovat luottamus, vastavuoroisuus ja hengittävyys. Myös ystävyyden huolto kannattaa kohdistaa näihin kolmeen kokonaisuuteen."
Vanhasta "ystävyydestä" voivat puuttua nuo kaikki.
Jäljellä voi olla vain oma yritykseni ylläpitää n.s. "ystävyyttä".
nim:lle - miksi Kuronen -
Minäpä vastaan sinulle. Kun luin aloituksen otin viereiseltä kirjahyllyltä pikku kirjan 'Pidä ystävän kädestä kiinni', jossa oli mietteitä ystävyydestä. Tuo Kurosen mietelmä oli minusta vaikea ymmärtää ja laitoin sen siksi, että saisin siitä mielipiteitänne.
Ajattelin omia tuttaviani ja ystäviäni. Minulla on kaksi hyvää ystävää, joista toinen on täysin luotettava, hän ei varmasti kerro asioistani muille. Siinä hän on turhankin tarkka. Luottamus näkyy siinäkin ettei hän kerro myöskään muitten asioita minulle.
Toinen ystäväni on erittäin sosiaalinen ja avoin. Tiedän että hän kertoo keskusteluistamme yhteisille tuttavillemme eikä se minua haittaa. Otan sen kuitenkin huomioon.
Kumpaakaan ystävääni en velvoita pitämään mitään 'salaisuutta' takanaan. Ei sellaiseen voi ystävää velvoittaa.
Minulla on ollut vain yksi jolle olen voinut sisimpäni avata täydellä luottamuksella ja turvallisesti. Hän oli rakas aviomieheni. Mutta se onkin ihan eri asia.
Minun kohdallani on niin, että hyviä tuttavia on onneksi paljon mutta ystäviä on kaksi ja he riittävät mainiosti.
Toisen ystävän kanssa olen tehnyt monet lomamatkat, se jos mikä oli hyvä testi ystävyydestä.
Ystävyyden säilyttäminen on sellaista ihan luonnollista yhteydenpitoa, keskustelut ovat ystävyyden parhainta antia. Siitä jää aina niin hyvä mieli pitkäksi aikaa ja sitä kaipaa aina uudelleen.
ihmisestä on ilo päästä eroon
ja pysyä erossa.
Liittyy viestiin "Niin sanottu..."
monella kolkuttaa omatunto, oli senverran akresiivisia vastauksia muutama,
vanha sanonta " se koira ärähtää johon kalikka kalahtaa "
Täällä ketjuissa on eräs joka keikoilee ystävillään:"ystäväni professori, ystävävi toimittaja, ystäväni kirkkoherra" jne.
Tyyppi nimittää ystävikseen kaikkia jotka kohteliaasti ovat vaihtaneen sanan, pari hänen kanssaan.
Nettikaveruuteenkin pyrkiviä ihmisiä hänellä on pilvin pimein, jopa niin, että kaikille ei ehdi vastata:)
Sitten on vielä viha/rakkaus mummoihin, jotka ovat pääsääntöisesti antaneet rukkaset, mutta kaipausta "mummojen" seuraan näkyy olevan. Ainakin jos pitää paikkansa, että siitä puhe, mistä puute.
En välttämättä tiedä, kenestä kirjoitit. LIekö tarpeenkaan
Mutta kirjoitit niin nauruhermoani kutittavasti, että plussan laitoin.
Kohtele ihmisiä,niinkuin halut itseäsi kohdeltavan.......Ei liikaa kehuta,mutta ei moititakaan-raja täytyy pitää antaa olla...
Älä yritä olla ylitsevuotava,vaan aivan tavallinen älä teeskentele...Heta lörpötti..
Ja siinä myöskin samaa mieltä kuin tämä kirjoittaja,
että kunnon ihminen löytää oikeat käyttäytymistavat itsestään, ja ehkä myös vanhempiensa hyvästä esimerkistä.
"ÄLÄ nyt vetele raamatuita tai koraaneita tuohon kunnon ihmisen käyttäytymiseen.
NIILLÄ ei ole MITÄÄN tekoa sen kanssa, siellä on pedofiliaa ja 'sharia'-lakeja kivittämisineen ja silpomisineen ym ihan pöyristyttävää vääryyttä ja rikollisuutta!
Kunnon ihminen aivan itse kunnioittaa toisen ihmisen tunteita ja ihmissuhteita. Tukee kanssaihmisiään.
Niin olen aina tehnyt ja teen."
on tuo todettu!
Olipa ystävä minullakin, mutta kun aloin todella kyllästymään ainaiseen mukaan pyytämiseen, kaiken tekemiseni kontrolloinnin, koko ajan olisi pitänyt olla menossa jonnekin, kerroin kyllästymisen, kerroin, kuinka matkalla ahdistuin sellaisiin kiukutteluihin joihin en tiennyt olevan mitään syytä, mutta hän itse nautti matkasta seurassani, sanojensa mukaan. Meillä siis oli eri kriteerit hyvän matkaseuran suhteen.
Sellaiset puheet, mennään illalla, tms. eivät pitäneet, hän vain makasi petillä, tai istui terassilla, puhumatta mitään.
Oli ystävä, haluaisin säilyttää ystävyyden, mutta lopettaa yhteiset reissut, hän se on nyt kuin ei tuntisi minua.
Olkoon, tuollaisena kiukuttelijana hän ei ole ystävyyden arvoinen.
Unohtakoon minut, paremmassa seurassa hän ehkä löytää itsensä.
sinullekin hyvä ohje, tässä viestissä. Hän ehkä pitää sinua itsestäänselvyytenä, joka pysyy, vaikka häntä loukkaisi joka käänteessä.
"Mielenterveyttä edistävän ja ylläpitävän ystävyyden voi tiivistää kolmioon, jonka sivuja ovat luottamus, vastavuoroisuus ja hengittävyys. Myös ystävyyden huolto kannattaa kohdistaa näihin kolmeen kokonaisuuteen."
Vanhasta "ystävyydestä" voivat puuttua nuo kaikki.
Jäljellä voi olla vain oma yrityksesi ylläpitää n.s. "ystävyyttä".
Jos noin on, kannattaakin hankkia uusia tuttuja, joku niistä voi osoittautua vähitellen ystäväksi.
Minäkin yhden ihmisen tunsin.
Netistä jotenkin löysimme toisemme. Ruokapaikassa tavattiin. Minä maksoin.
Totesin, että jotain outoa hänessä on. Paremmin en osannut kuvata. Emme ole toisillemme, totesimme molemmat, mutta nähdään aina joskus.
Nähtiin. Matkusteltiin, kotimaassa. Minä maksoin. Ystävyyttä vakuutteli. En ollut huomaavinani kun tuli puheluja toisilta ystäviltä.
Kaksi viimeistä näkemistä oli vertailutestiä siitä, kannattaako vaihtaa. Kannatti vaihtaa. Vaan miksi piti suuttua ja vihassa lähteä? Olisi vain sanonut, että löytyi parempi. Niin ne jotkut onkin sanoneet eikä tarvinnut keinotekoista riitaa tehdä.
On ollut uuden kanssa jo muutama ulkomaanmatkakin. Kumpi lienee maksanut, ei kuulu minulle. Ja muutakin. En ole vakoillut, mutta itse on nettiin pannut. Ja uuden ystävänkin tiedän. Olkoot onnellisia keskenään.
Minä olisin heti huomannut tuosta maksamisesta,
en olisi alkanut silloin!
Kyllä menot uuden ihastuksen kanssa laitetaan 50 % - 50%,
ellei hän vaadi saada maksaa.
Minun viime ihastukseni VAATI saada maksaa, mutta jätin hänet aivan muista syistä, vielä paljon tärkeämmistä.
te, laiskuus ja veltostelu, juopous ja pelaamisriippuvuus, sellaisen kanssa ei kannata yksissä alkaa olla.
Alkoholi vie viimeisenkin mielenterveyden. Siinä on paljon kaloreita, lihominen seurauksena, liikkumattomuus ja sydänsairaudet. Pöhötys ja punotus. Rahat menee ja terveys, onko viisaan hommaa.
Normaali ihminen löytää oikeat käyttäytymistavat itsestään, ja ehkä myös vanhempiensa hyvästä esimerkistä.
"ÄLÄ nyt vetele raamatuita tai koraaneita tuohon kunnon ihmisen käyttäytymiseen.
NIILLÄ ei ole MITÄÄN tekoa sen kanssa, siellä on pedofiliaa ja 'sharia'-lakeja kivittämisineen ja silpomisineen ym ihan pöyristyttävää vääryyttä ja rikollisuutta!
Kunnon ihminen aivan itse kunnioittaa toisen ihmisen tunteita ja ihmissuhteita. Tukee kanssaihmisiään.
Niin olen aina tehnyt ja teen."
Mitä järkee panna samaan ketjuun viestinsä kahteen kertaan.
ihmissuhteessa on mielenterveys vaarassa, jos tuollainen ihmissuhde kestää pitkään.
Ehdottomasti on vihellettävä peli poikki, jos ahdistuneisuus
sen johdosta alkaa vaivata. Se on ainoa keino, silä
joku on saattanut alkaa kanavoida vihaansa sinun kauttasi, kun ei uskalla läheisiinsä sitä osoittaa. Vapauta itsesi, sen olet itsellesi velkaa!
ihmiset muuttuvat ja ihmissuhteet sen mukana.
Ei kannata hullun kanssa juosta kilpaa.
Kaikkein suurin kolhaisu ystävyydelle on toisen itsetunnon loukkaaminen.
Sain niin pahan kolauksen, muutamissa tilanteissa minun persoonallisuuteni oli ystäväni sanomana niin matalassa kurssissa että en voinut jatkaa mitään yhdessä kokemista. Se ensimmäinen huomautus, olemme niin eri piireistä, oli ja on peikkona takaraivossani, kukaan ei koskaan ole niin luokannut minua, tai ystävieni puolesta minä ensiksi loukkaannuin, etteivät he, minun ystäväni, hänen silmissään olleet hänen ystäviensä veroisia.
Välillämme ei ole vihaa, mutta ei ystävyyttäkään.
En liity piireihinsä, minulla kun on omat ystäväni, mutta jaan toki heidät hänen kanssaan, jos kelpaavat! (piiriinsä)
Tuollaisia lausuntoja kuulee kyllä, kun itse tuntee olevansa paremmista piireistä, tai liikkuu sellaisten mukana joilla on rahaa ja vaikutusvaltaa, alkaa arvioimaan muita alentaen ja pienellä halveksunnallakin.
Pienessä piruilussa voi olla iso sisältö. Tikkana heitetty loukkaus tekee tikarin mentävän haavan.
ei ole muiden syytä. Asennoidu itseesi ja muihin uudella tavalla!
Minä taas en tuollaisista välitä ollenkaan!
Ainahan on rikkaampia ja komeammin eläviä, jos sellaista rupeaa vahtaamaan. Oma vika, ellei osaa suhtautua.
Ei ole minun ongelmani yhtään.
Minä haluan säilyttää hyvät ihmissuhteet ilman vääriä syytöksiä.
Onkos oikeitakin syytöksiä, ja kuka määrittelee objektiivisesti, mikä on oikea syytös. Sekö minkä sinä itse esität on oikea syytös ??
syytöksiä ketään kohtaan, ellei ole aihetta.
Aiheenhan sinä saat vaikka toisen viinryypystä, vaikka se ei millään tavalla sinulle kuulu eikä sinuun vaikuta. Mutta kun itsellä ei ole kivaa, ei muillakaan saisi olla. Sitä se on .
edelleen siis "ystäväsi"— jos minäkin olisin koditon ja kadulla.
Sitähän sinä toivot. Sattumalta kuitenkin pelastuin.
jos olisin kuollut, sinun mielestäsi se olisi parasta.
Ajattele siis niin, että minua ei enää ole.
Tunnet suurta tyydytystä!
Sinuahan ei enää ole, sillä se ihminen
jonka luulin tuntevani, on poissa.
Oikea syytös on se, mikä on todella tapahtunut vääryys.
Jos joku esim valehtelee selän takana koko ajan ja loukkaa myös edessäpäinkin koko ajan.
-kaus'' vie sinulta itsetunnon?? Heikoissa kantimissa sitten oli.
Minun itsetuntoni ei hievahdakaan, vaikka naapuria sattuma potkaisisi lottovoitolla!
Mitä se minulle kuuluu? Onnittelisin vain lämpimästi!
kun mietin sitä, miten sinisilmäinen olen ollut vuosia.
Olen jotenkin kuvitellut ja luullut että sama nimi kävisi hänelle aina, mutta hän on aivan eri ihmiseksi muuttunut.
Samoinhan täällä minnäi aattelen.
Ennen sai sannoo ystäväks, nyt ei tiiä miksi sannois, kummaline kiertäjä ku hänest on siinny.
Sinisilmäisiähän me ihmiset olemme.
Näemme vain sen mitä haluamme nähdä, kunnes joku avaa silmämme näkemään todellisen minän itsessämme ja muissa.
Paljon on minussa vikoja, mutta jos joku on viaton, se on jo suuri ihme.
Minkä nimen muutit.
ihan uutisena ilmoitettava se fakta, että kukaan ei ole täydellinen. - Minusta se on itsestäänselvyys. :)
oikeata asiaa. Ihmissuhteet antavat paljon niille, jotka ovat sen arvoisia, jotka kohtelevat toisia oikein.
Pahinta ihmissuhteissa varmaankin on väärien syytösten esittäminen. Se tappaa.
Ja jos ei pidä yhteyksiä, kasvi kuivuu ja kuolee.
Ja joidenkin kohdalla se on paras vaihtoehto kaikista mahdollisista.
Jos hänellä on kuolemia ja tappamisia ollut jo vauvaiästä alkaen, ne ikäänkuin kuuluvat asiaan.
Koska aletaan löytää itsestä noita huonoja ominaisuuksia. Aina kirjoitetaan noista, joistakin, niistä ja muista.
Vieläpä vedetään mukaan niitten, noitten ja joittenkin kauan haudassa maanneet vanhempansakin, jotka eivät ole osanneetoikein kasvattaa niitä, noita ja joitakin ihmisiä. Ikävää luettavaa kerrassaan,anteeksi nyt vaan.
se vasta ikävää luettavaa olikin.
Sovellapa omaa viestiäsi itseesi:
>Koska aletaan löytää itsestä noita huonoja ominaisuuksia. Aina kirjoitetaan noista, joistakin, niistä ja muista.
Ai toisenko ''rikkaus'' vie sinulta itsetunnon?? Heikoissa kantimissa se sitten olikin.
Minun itsetuntoni ei hievahdakaan, vaikka naapuria sattuma potkaisisi lottovoitolla!
Mitä se minulle kuuluu? Onnittelisin vain lämpimästi!
Minä olen minä, vaikka maa järisisi.
pois, jos joku saa sattumalta hyvää tuuria.
Kateus myrkyttää ihmisen omankin elämän.
Kammottaa ajatella, että noiden kateudesta sairaiden ihmisten luokse matkustimme "vierailemaan", veimme kuukauden palkan mennessämme heille ja pidimme siinä sadetta sitten 60-70-luvulla sängyn laidalla pari-kolme päivää.
Lapsia odottaessanikin olin niiden sen ukon tuoremehun sekaan salaa kaadettujen viina-juomien uhrina.
Luulin ystävikseni, koska se toinen oli sukua. Samanlaisia kumpikin.
.
taas,,,, kuten aina keväällä,,,,
Miulla olisi paljonki ystäviä, mutta en mä vaan jaksa pitää yhteyttä, he kyllä yrittää pitää yhteyttä muttaku se on yksipuolista,
olen kyllä onnellinen kun tiedän heidän olemassa olon,
jostain systä mä vaan en jaksa enkä halua olla tiiviisti yhteyksissä,
pidän omista pienistä ympyröistä eniten, en kaipaa suuria ihmismassoja ympärilleni mua ihailemaan,
jostain syystä omat lapset ja lapsenlapset ovat kaikkein läheisimpiä ihmisiä, VOI VOI heti huono omatunto kolokutti tuon kirjoittaessani,
kyllä lasuuden ystävättäret on aina hyvin lähellä sieluni syövereissä, heitä muistan päivittäin mutta en siltikää pidä heihin yhteyttä, he enemmäki ottavat yhteyttä tännepäin,
näin se vaan menee,
olisko syynä pitkät välimatkat tai ei kai sekään jokin vaan on erottanu,
mutta muistanhan heitä kuitenki joka päivä muistoissani,,, eikö se riitä,,,
kai ihminen vanhana erakoituu, vai erakoituuko ???
mä jokapäivä nautin uusista asioista jostain syystä, teen ja keksin aina jotain uutta, ,,
Ihan luonnollista ikäihmisen ajatusta omasta elämästään!
Noin koen itsekin, valitsen, niinkuin aina olen tehnyt, miten pidän yhteyttä ja kehen.
Samoin menoni ei juurikaan ole olleet väkinäisiä osallistumia, muutamaa työelämään liittyviä lukuunottamatta.
Ilo omasta elämästään ja arjestaan, muutamasta ystävästä ja jälkipolvesta kun riittää, on asiat hyvällä mallilla.
Eriasia on toki jos kaipaa enemmän vipinää ympärilleen, silloin on itse oltava aktiivinen ja hakeuduttava rientoihin. Valintaa riittää monenlaiseen harrastamiseen.
ihmisten joukossa, koen iloa heidän kanssaan jutellessani ja harrastaessani.
Toki yksin viihdyn välillä myös.
Olet tyypillinen ihminen
nen kuin minä? - Nautitko tosi paljon ystäviesi seurasta, voitko sinä pitää heistä vilpittömästi?
,
Loukkaavinta on jos minua ystäväkseen sanonut paljastaa henkilökohtaisen tiedon, jonka olen luottamuksella tälle ns. ystävälleni kertonut
Esim. julkaisten palstalla saadun yksityisviestin kaikelle kansalle ihan nimeltä mainiten. Vihako sen oikeuttaa.
Ei mikään sitä oikeuta. Ihmettelen vaan, miten olet ystäväksi ja uskotuksi tuollaisen kelpuuttanut.
Ystävä sanaa käytetään kovin heppoisin perustein. Tälläkin palstalla ja onhan niitä vuotoja nähty, kun ihan puheinkeskusteluista juorutaan. Taitaa olla tärkeilyäkin mukana, että on niin luotettu. mutta siinhän luottamus menee kaikilta tuon omin silmin nähneiltä ao leuhkijaan.
"Ystävään" syvästi pettynyt ja luottamuksen täysin menettänyt voi vain viheltää pelin poikki.
Onko sinusta ihan uutisena ilmoitettava se fakta, että
kukaan ei ole täydellinen. - Minusta se on itsestäänselvyys. :)
tarkoitettu edellisellensä (Ystävään pettynyt),
vaan halusin sen vain tuoda näkösälle, ihan yleisesti, ettei
kenenkään tarvi niitä omia huonoja puoliaan anteeksi pyydellä,
koska muutenkin
on itsestäänselvää, ettei kukaan ole täydellinen.
——————————————————————
.
Ystävyydessä tärkeintä on luottamus.
Jos luottamus menee, silloin jotain kuolee.
Ystävän kanssa pitää voida olla turvassa.
Kaikkein tärkeintä on luottamus.
On se susi tyhmä, yhtä tyhmä kuin haju, itseään käy kehuskelemassa ilman aihetta
ja muita kalikan kaa tähtäilee. TYHMÄ mikä tyhmä, palstan pilaaja.
on se:lle EVVK
Kommenttisi ei liity mitenkään ketjussa käytyyn keskusteluun.
Tulikin väärään ketjuun. Vaan haetanneeko tuo mittää?
Asiahan on tosi.
"Mielenterveyttä edistävän ja ylläpitävän ystävyyden voi tiivistää kolmioon, jonka sivuja ovat luottamus, vastavuoroisuus ja hengittävyys. Myös ystävyyden huolto kannattaa kohdistaa näihin kolmeen kokonaisuuteen."
Vanhasta "ystävyydestä" voivat puuttua nuo kaikki.
Jäljellä voi olla vain oma yritykseni ylläpitää n.s. "ystävyyttä".
En nuoleksi "apinoita" heillä on oma seuransa.
Huonossa ihmissuhteessa on mielenterveys vaarassa,
jos tuollainen ihmissuhde kestää pitkään.
Ehdottomasti on vihellettävä peli poikki, jos ahdistuneisuus
sen johdosta alkaa vaivata.
Se on ainoa keino, sillä joku on saattanut alkaa kanavoida vihaansa sinun kauttasi, kun ei uskalla läheisiinsä sitä osoittaa. ... Vapauta itsesi, sen olet itsellesi velkaa!
Ihmisen on tajuttava viheltää ''peli'' poikki!