Voisiko radioputkien elinikää pidentää laskemalla katodijännitettä (siis hehkujännitettä) ylimääräisellä sarjaan kytketyllä vastuksella? Eikös yleinen hehkujännite liene 5-10 volttia?
Entäpä putken jäähdyttäminen esim: kuparilieriöillä joita on laskostettu siten että lämpövirta kulkee levitettyyn kuparilieriöön ja siitä edelleen ympäröivään ilmaan.
No tietokoneen tuuletin toimii varmasti mutta kun se tuppaa hyrisemaan.
Entäpä putken jäähdyttäminen esim: kuparilieriöillä joita on laskostettu siten että lämpövirta kulkee levitettyyn kuparilieriöön ja siitä edelleen ympäröivään ilmaan.
No tietokoneen tuuletin toimii varmasti mutta kun se tuppaa hyrisemaan.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Alijännite hehkuissa ei ole putkille terveellistä, eli ei auta pidentämään ikää. Käy päinvastoin, jos katodi ei ole riittävän lämmin, että tarpeellinen elektroniemissio saavutettaisiin.
Esim. putkitasasuuntaajan korvaaminen puolijohdediodilla aiheuttaa anodijännitteen putkille, ennenkuin hehkut ovat lämmenneet. Tällaisessa modifikaatiossa suositellaan viivereleen tekemistä anodijännitteelle.
Hyvä konsti on ostaa ns. Long Life-putkia. Niissä elinikä on pidempi. Mm. katodimateriaali pitkäikäisempi.
En lämpene tuollekaan putken lisäjäähdyttelyllekään. Jos putken suoritusarvoja ei ylitetä, niin kyllä ne kestävät, eikä niitä tarvii lisäjäähdyttää. Joissain kytkennöissä maadoitettua metalliholkkia putken ympärillä käytetään häiriösuojaukseen.
Liittyen hieman aiheeseen kysyn kun Suomalainen ULA putkiradio on toteutettu 220V tai 250V jännitteelle ja nykyinen verkkojännite on 230V.
Kumpaa jännite valintaa tulisi käyttää vai pitääkö tehdä muutoksia kytkentöihin?
Jos muutos pitää tehdä niin mihin se on tehtävä ja mitä tulee tehdä?
Käännä jännitevaltsin siihen 250 volttiin, niin kaikki toimii hiukan alijännitteellä joka ei ole ainakaan huonmpi vaihtoehto kahdesta.
hehkut saa siis 6,58 volttia 6,3 voltin suosituksen sijaan, eli ei siinä nyt isosta ylijännitteestä ole kyse.
eli en tekisi mitään. Lisäksi se jännite voi olla jopa sen 220 voltin alle, riippuen missä vaiheessa se talossasi on ja jos on vaikkapa sähkölämmitys, tai kiuas päällä taikka jokin muu kinkunpaisto meneillään.
Hehkujännitteet olet laskenut päin peetä. :)
Siis 230 / 220 x 6.3 v ei pitäisi olla kovinkaan vaikea laskutoimitus.
Joo, luin viestin huonosti. Saahan siitä tuonkinsuuntaisen, kun sopivasti noukkii.
Eli, vaikka alussa kehotetaan kääntämään 250V, niin volttilaskujen jälkeen sanotaankin, että ei kaanata tehdä mitään.
Laskut Joboton ilmoittamilla jännitteillä
Asento 220V: jännite 220V hehku 6,3V; 230V -> 6,6V; 240V -> 6,9V
Asento 250V: jännite 220V hehku 5,5V; 230V -> 5,8V; 240V -> 6,0V: 250V -> 6,3V
Saivartele poika saivartele, maa on vapaa ja sanakin vielä !
Katodi muuttuu "myrkylliseksi" liian alhaisella hehkujännitteellä.
Seuraavan sivun punainen varoitus, ja lisätiedot alempana.
http://www.w8ji.com/filament_voltage_life.htm
Myös anodivirran muuttuessa toiminta-alue menee pieleen, ja tulee säröä.
Eli vastuksien arvojakin pitäisi muuttaa.
Onpa putkien elämä mielenkiintoista.
Putken elinikä riippuu ainakin hehkun kuin myös katodin kulumisesta, joten hehkun pienentäminen voi toimia mikäli katodivirta pienenee myös.
Useinhan putkien hehkut pelittää vaikka katodin aktiivisuus onkin käynnyt heikoksi, joten siinä suhteessa katodin köyhtyminen on kaiken a ja o. Tähän perustuu mm. kuvaputkien elvytys, pienellä (10 %) ylijännitteellä vanhakin katodi emitoi taas hyvin.
Hehkulampuissa nyrkkisääntönä pidetään että kymmenen prosentin alijännite tuplaa käyttöajan (ja puolittaa valotehon), joten siitä voi lähteä. Ylijännitteellä tilanne on kääntäen verrannollinen.
Samalla kannattaa huomata, että putkiasteen toimintapiste muuttuu putken katodivirtaa muuttamalla, se voi tehdä toimintakuntoisestakin laitteesta huonokuntoisen.
"Useinhan putkien hehkut pelittää vaikka katodin aktiivisuus onkin käynnyt heikoksi, joten siinä suhteessa katodin köyhtyminen on kaiken a ja o. Tähän perustuu mm. kuvaputkien elvytys, pienellä (10 %) ylijännitteellä vanhakin katodi emitoi taas hyvin."
Tuolla ei ole kuvaputken elvytyksen kanssa mitään tekemistä, vaikka ylijännitteellä piiskaamalla kuluneesta putkesta saakin vielä ytyä irti.
Elvytys tehtiin kytkemällä katodin ja ykkös-hilan välille niin iso vaihtojännite, että se hyppäsi yli. Putkea hehkutettiin samalla. Tuo läpilynti aukaisi Wehneltsylinterin reiän, joka tahtoi joskus tukkeutua ja elvytti samalla kuluneen katodin pintaa. Tätä toimitusta varten oli olemassa valmiita laitteitakin, mutta monen ammattimiehet "pihistivät" elvytyssähkön tv:n suurjännite puolelta sopivasta paikasta. Tiedän, kun olen tuon suorittanut useita satoja kertoja.