Mäykky valloittaa..

Tulipa mieleeni tulla katselemaan, mitä täällä mäykkysivulla lukee.

Meillä on vajaa 2-vuotias mäykkyuros, lyhyt- ja karkeakarvaisen sekoitus.

Ei voi muuta sanoa, kuin että mäykky on niin valtavan ihana, persoonalinen, sopivan haastava, itsepäinen ja halittava tapaus.

Olemme menettäneet sydämemme sille täysin. Jopa myös se perheenjäsen, joka on aina aiemmin ollut kissaihminen.

Voiko ihanampaa rotua ollakkaan. En usko.

Mäykky pitää rapsuttelusta ja kun tulet vaikka töistä kotiin, se kellahtaa kyljelleen, että rapsutapas nyt rinnasta minua ja häntä heiluu kovaa kyytiä puolelta toiselle.

Tämä on meidän ensimmäinen koiramme ja voin vannoa, että meillä ei muita rotuja tule koskaan olemaan.

Mäykky on meidän perheen pienimmäinen ja saa koko ajan valtavasti huomiota, haleja, pusuja, pidetään sylissä jne.

Siksi kai siitä on tullutkin niin "kainaloinen" :):)

On ihana mennä nukkumaan, kun mäykky hyppää viereen ja asettaa pään tyynylle tai menee jalkojen viereen. Huokaisee syvään ja alkaa nukkua.

Poika on kova leikkimään tennispalloilla, muut lelut eivät juuri kelpaakaan :)

Metsällä ei tämän pojan kanssa käydä, vaan on meille aikanaan haettu seurakoiraksi. Hyväksi sellaiseksi todettu.

On todella kiltti ja persoonallinen tapaus.

Ja se katse. Niin söpö :)

Ei voi kuin lämpimästi suositella, jos joku miettii mäyräkoiran hankkimista itselleen.