Elämälle

Kiitos :) Kohtalaisen naiivia taas.

Mutku... kuvittele jos oot koko ikäsi ollut pinkki Hello Kitty (meinasin laittaa että My Little Pony, mutta ehkä mä en kuitenkaan laita ;)) ja toivoisit että susta kasvaisi joskus tummanpunainen Paula Koivuniemi.

Vaikka ei Hello Kittyssä mitään vikaa ole. Eikä vaaleanpunaisessa. Vaan kehittymättömyydessä :)

Kiitos silti kannatuksesta!

kuukauden_mus kirjoitti:

Tuo "sydäntäni läikytän" on mielestäni kiva lopetus runolle. Se tuo runon leikillisyyteen syvemmän sävyn. En tiedä onko niin täynnä tunnetta ja halua jakaa sitä, että väkisinkin jo pitää kehrätä toista vasten, mutta mutta mielestäni siinä on ainakin tuntuma itsensä jakamisesta, ajatusta ja uskallusta avautua rakkaalle. Hauskasti ilmaistuna.

Kiitos, sä osasit tulkita just oikein tämän :) taas. Hymyilytti tuo kehrääminen toista vasten :))

Runo on tosiaan kirjoitettu tilassa kun ei vaan voi olla toisen lähellä. Mutta elämä on silti rikasta. Jos elämä kaatuu toisen ihmisen kanssa, on itse ripustanut itseään siihen. Läikytyksessä on sekä iloa että surua, niin kuin rakkaudessa on. Ja elämässä noin yleensä kai :)