Jäljet...

Kaunis on runo... tunnelma koskettava. Isot saappaat. Ei etuperin eikä peruuttamalla, on hyvä lopetus, tekee tekstistä runon. "Peruuttamisella" voi olla myös kaksoismerkitys: jotain pitäisi peruuttaa, ottaa sanat takaisin.

Korjaus edelliseen viestiini... Ehkä se on sittenkin "peruttaa" kun ottaa sanat takaisin: jotain pitäisi peruttaa (yhdellä uu:lla). Autolla peruuttaminen on peruuttamista, ei peruttamista. Äh... ennen olen osannut nää hyvinkin, kielioppiasiat. Ehkä tämän ikäisellä aivot jo rapistuu.

Olisiko kuitenkin niin, että kumpaakin muotoa voi käyttää, että voi yhtä hyvin sanoa "peruuttaa" kuin "peruttaa", kun ottaa sanat takaisin? Mutta autolla peruuttaessa ei voi sanoa peruttaa? Tai miksei voisi, jos se kerran on sama asia, totta kai... Hmm...

Perua? Se on varmaan oikea sana. Kun sanat otetaan takaisin, silloin perutaan. Mutta kun autolla (tai saappailla) peruutetaan, silloin... peruutetaan. Ei kuitenkaan peruta. Nooo, puhekielessä ne kuitenkin on niin yksi ja sama.

* menee ottamaan toisen kupillisen aamuteetä, sitten koiran kanssa lenkille *

RantaRuåttalainenRyyktsekki!

Koitas nyy koota ittes, katokku varaamaasi vuoden -32 Angliaa ei enää oo varastossa se täytyy tilata romuttamolta. Autokauppias kait saapasteli sen sulle kertomaan!

Mut mul ois kyllä sulle vinkki vähänkäytetystä paatista. Se vuotaa ku seula, airot on tupajumien jyrsimät mutta pikkupaikatut pelastusliivit ovat vielä käyttökuntoset.Purren löytää tuolta länsiluodon rannasta, Veneidenhautausmaantieltä. Seuraat vaan jälkiä meressä niin löyrät perille....

Ai niin, kaupanpäällisiks siit saa Ryhävalaan. Eiks sulla oo joku lammikko siin pihalla, voit laittaa sen sinne.


Joo jåå jag tycker!

Sulle tehtiin vaan jullikka...saappaat nurinpäin jalassa...niinkuin sotamies Sveijkillä..
tuli pysyäkseen kun ei ollut "tulojälkiä"

Rygseck, hyvätkin runot jäävät huomiotta, kun alakulo vaivaa. Mutta alakuloa,ellei enemmänkin on sinunkin runossasi, joka on myös kaunis.

Sniffistä huomenta vaan sinne Susilaan.
Mä käyn hakeen nessun.

Loistava, niin kuin aina :)

Huumori on taitolaji ja vaikea hallita.

Näihin runoihisi saat sovitettua kauniisti tunteen, tilanteen ja huumorin ja asetat ne mieltä hivelevään sopusointuun.
Sellainen ei sentään onnistu ilman loistavaa kykyä kokonaisuuden ja yksityiskohdan hallinnassa. Se ei enää ole taitolaji, se on lahjakkuutta.

Nautin suunnattomasti runoistasi, mutta kuten todettu, olan jäänyt sanattomaksi ja aivan häpeämättömän pitkäksi aikaa.

Runosi ovat yhtäaikaisesti herkkiä ja herkkuja.

Kiitos maistiaisista.


Ceero