Olen ottamassa sekarotuista narttupentua.
Mietin vaan että millanen siitä mahtaa tulla? Kun emä on collien/ajokoiran risteytys ja isä labradorinnoutaja... Emässä on ajokoiraa mahtaako olla "suuri" metsästys/ajovietti? Asun omakotitalossa kaupungissa. Takana on kyllä metsää, missä juoksee silloin tällöin jäniksiä. Ei taida uskaltaa pitää koiraa vapaana pihassa?
Onhan tähän vaikea vastata, mutta jos joillakin on tietoa tai kokemusta niin kerro ihmeessä. :)
Mietin vaan että millanen siitä mahtaa tulla? Kun emä on collien/ajokoiran risteytys ja isä labradorinnoutaja... Emässä on ajokoiraa mahtaako olla "suuri" metsästys/ajovietti? Asun omakotitalossa kaupungissa. Takana on kyllä metsää, missä juoksee silloin tällöin jäniksiä. Ei taida uskaltaa pitää koiraa vapaana pihassa?
Onhan tähän vaikea vastata, mutta jos joillakin on tietoa tai kokemusta niin kerro ihmeessä. :)
Vastaukset 15
Vanhimmat
Nyt voimme taas miettiä että onko fiksua ottaa koiraa mikä on tällainen sekoitus. Ehkä kannattaisi jättää ottamatta kun tollaset asiat askarruttavat mieltä? Onko sinulla mitään käsitystä koiran koulutuksesta, metsästysvietin hallinnasta?
Helpomalla selviäisit kun ottaisit vaan puhdasrotuisen, tietäisit suunnilleen mitä on odotettavissa.
ajokoirasekoitus on aina ajokoirasekoitus, lisäksi kun siihen on sotkettu vielä labradorinnoutaja mikä sekin on metsästyskoira ja collie mikä usein on heikkohermoinen niin...
Onhan pennun vanhemmat tutkittu lonkkien, silmien ja kyynärpäiden osalta?
Koira tulee aivan varmasti olemaan metsästysviettinen ja kaupunkialueella on vaarallista pitää ajavaa koiraa (tai mitä tahansa koiraa) irrallaan, koska se ei jäniksen t. muun eläimen nähtyään näe/kuule mitään muuta, kuin ajettavan eläimen ja jää auton alle helposti (sinä omistajana olet vastuussa koiran aiheuttamista vahingoista, jotka rahallisesti saattavat nousta huimiin summiin esim. kolaritilanteessa ja sivullisille ihmisille saattaa käydä myös erittäin huonosti).
Sinuna ottaisin jonkun toisenlaisen sekoituksen, jossa ei riistaviettä ole ja jonka kanssa ei tarvitse tehdä kymmenen kilsan (ehkä pidempiäkin) lenkkejä päivittäin (aktiiviteetin puutuessa koira tekee tuhojaan), jos et metsästystä kerran harrasta.
Mikä siinä on niin vaikeata vastata asiallisesti asialliseen kysymykseen??? Mistä ao.n kirjoituksessa käy ilmi ettei hän ole valmis kymmenen km:n lenkkeihin valitsemansa koiran kanssa??!! Mihin sinä perustat oikeutesi valita sinulle täysin tuntemattoman ihmisen koira tai rotu? Huh huh sentään.
Kyllä se niin että jokainen pentu on yksilö, eikä näin voi sanoa etukäteen mitään varmaa. Viitteitä tietysti saa emän ja isän käyttäytymisestä mutta, se kuin saattaa hypätä nuo geenit vähän pidemmältä.
Ja yksi konsti on aidata koko piha-alue, niin eipä pääse sesse karkailemaan pupujen perään. Ja ulkona voi varmaan jossain metsässä pitää vapaana jos vain tottelee luokse-käskyä.
Luota vain itseesi ja siihen että pärjäät niin kyllä asiat varmaan siitä "lutviutuu". Onnea uuden koirasi kanssa ja hyviä lenkkejä.
Sinulle vielä viiru; ei millään pahalla mutta, kyllä sitä voisi kai edes hieman miettiä mitä kädellään kirjoittaa... If you know what I mean...
Kiitos sinulle "hämmästyin" ja muille asiallisen vastauksen antajille. :)
Miksi pitäisi antaa riistaviettisestä koirasta ruusunpunaisia kuvia?
Siksikö, että koiraa kaupattaisiin muutaman kuukauden kuluttua karkailevana ongelmakoirana palstoilla, kun rahkeet liikuntan ja kouluttamiseen ei riitä?
Kerron vain myös sen toisen puolen totuudesta, mikä aika usein pitää paikkaansa, jos ei ole valmis lennätämään hikeä kouluttamisen ja aktivoinnin osalta.
- Riistaviettiset koirat lähes poikkeuksetta karkaavat tilaisuuden tullen.
- Tuhoavat asunnon, jos ei saa riittävästi liikuntaa ja muuta aktiiviteettiä.
- Ovat kyllä fiksuja ja oppivat, jos sattuu huvittamaan (vaatii kouluttajalta todella hyviä hermoja ja pitkää pinnaa).
Kasvattajana kerron kyllä nämäkin puolet riistaviettisestä koirasta ostajalle, kuten muidenkin kasvattajien tulisi tehdä, ettei koiria myydä/anneta ongelmakoirina (eli pilattuina ja väärinymmärrettyinä) palstoilla.
Aiheen aloittajaa neuvoisin käymään vilkaisemassa ajokoira-osastolla tutustumassa aiheisiin.
Hämmästyneelle: myytkö itse riistaviettisiä sekarotuisia? Jos myyt, kerrotko ostajalle myös koiran huonot puolet, vai kaunisteletko asioita?
Joo, riistaviettiset on todella mukavia, kun niitä osaa käsitellä ja tietää vaatimukset.
Kysyjä on aloittelija ja siksi en sekarotuista sellaista todellakaan suosittele aiheen aloittajalle
Itselläni on sekaroituinen narttu, jonka isä on lassien ja labradorin sekoitus ja emä shäferin ja ajokoiran.
ulkoisesti näyttää luppakorvaiselta shäferiltä, värityskin ja turkki sama.
Edestä päin kun katsoo on paljon ajokoiraa.
Valkoiset tassut ja rinta, kuonon päällä valkoinen täplä.
Meillä kyllä ajoviettiä löytyy, varsinkin kun pupuja lähistöllä.
Lenkkeilyt menee lähinnä nuuskuttamiseen eli ei mitään kovin ripeää tahtia edetä, koska kaikki hajut tutkitaan tarkkaan.
Me kyllä pidämme metsässä vapaana, ja hyvin on totellut käskyjä, ei karkaa.
Kiltti lapsiystävällinen koira, vilkas ja iloinen.
Ainoa vika että vetää kävelyllä, vaikka olen yrittänyt kitkeä pois pennusta saakka, mutta kun ne hajut, ne hajut.
Täytyy kyllä sanoa, että on neidillä mahtava hajuaisti.
on pennun emällä ollut vietin laita, emässähän ajokoiraa on puolet.. sekin varmasti jotain kertoo jälkeläistenkin vietistä..
Ei pupujen perään juokseminen aina vaadi rotua jolla on metsästysvietti, moni koira juoksee sen perässä silti luonnostaan.. vai ottaakseen kiinni..
Omassa koirassani on kahta metsästykseen käytettävää rotua, vietti ei silti ole ongelma. Lenkillä haistellaan kaikki hajut ja kotona namujen etsintä hajun perusteella on suosikkileikki.
laitatko vaan piiloon namin ja koira tutkii huonetta/huoneita ja löytää sen sitten vai hinkkaatko sitä johonkin että se haju on sellaisena jälkenä? (tiedän, ei kuulu tähän keskusteluun mutta kun olen meidän ukelille yrittänyt tätä niin se ei vaan tajua..tai sitten haista=)
Minä laitan meidän neidille juuston siivuja piiloon ympäri olohuonetta, miehen pitäessä koiran poissa näkemästä.
Laitan niitä maton alle, sängyn peiton alle ym.
kun koira tulee huoneeseen niin sanon vaan että hae tyttö, kyllä alkaa "lakritsi" vipattaa ja hirveä tuhina.
Ei siinä montaa minuuttia tuhraannu kun kaikki on syöty.
Hei, ajattelin nyt vain kysäistä kun jo samansuuntaista keskustelua käydään. Meillä on ennen ollut kultainennnoutaja ja sitä aiemmin suomenajokoira, joten niille tuo "etsi" oli hyvin helppo kouluttaa kun tiesivät jo melkein heti mitä tehdä, koska oli niillä vieteissä.
Nyt taas, minulla on omina koirinani kaksi seropia ( mm. laikaXsakemanniXsusi ) enkä oikein ole saanut niitä oppimaan "etsi" -ideaa. no, narttu ei nyt sitä vielä varmaan muutenkaan oppisi, se on vielä niin hukassa kaiken suhteen, hihnassakin opetellaan vasta kunnolla kulkemaan, mutta uroksen olen havainnut todella nokkelaksi ja fiksuksi, joten vika taitanee olla minussa. ;)
Kirjastosta olisi tarkoitus käydä vähän tietoa etsimässä, mutta olisi mukavaa, jos joku viitsisi maalaisjärjellä tavata minulle miten saan sisarukset ymmärtämään perusidean etsimisen suhteen, olisin todella kiitollinen. :)
Huomasin jo pentuna,nyt 2v, että koiralla on mahtava hajuaisti.
Pihaltakin se löysi kaikki mikä hiukankin oli syötävää, lumen altakin. Olenkin sanonut että meillä ei nälkään kuolla niin kauan kun koira on.
Kotona aloitin niin että laitoin juuston piilon niin, että näki sen. Sitten vaan innostuneella äänellä sanoin, hae tyttö hae ja annoin samalla haistaa käsiäni.
Kun hoksasi mistä on kyse niin laitoin toiseen huoneeseen odottamaan ja kyllä tosi nopeasti oppi.
Mutta kun, asia ei ole niin helppo. Ajokoirilla yms jäljittäjäroduilla on se luontainen vietti, että kun jokin haisee, se etsitään. Entäs sitten koirat, joilla ei viettiä ole, haistavat kyllä mutteivat välitä etsiä, sisätiloissa siis. Olen huomannut, että esim. narttuni nuuskii joka paikkaa jatkuvasti, mutta kun sen pitäisi etsiä jotain tiettyä, ei tule mitään, ei osaa löytää juuri sitä oikeaa hajua. Eli ei tiedä mitä etsiä. Ulkona kyllä kuljetaan välillä hyvinkin hitaasti, kun molemmilla on nokka maata tonkimassa viiden askeleen välein.
Enpä osaa paremmin neuvoa, kärsivällisesti vaan ja piilota jotain mikä on koirallesi oikein tosi herkkua.
Alkuun vielä näytä mistä löytyy jos ei itse löydä.
Et kai tosissasi usko että koirassasi on sutta? Mistä yleensä tiedät että mitä rotuja ne sisältää kun nehän ovat tarhalta???
Meidän koira kyllä ajaa pupua.
Huomaa jo siitäkin että seuraa jälkiä vaikka pupua ei missään näykkään.
Kurjaa on vaan se etten oikein mielelläni kävele metsissä täällä kaupungissa koska koira vetää kun hullu jälkien perään ja minä solmussa siellä risukoissa hihnan kanssa.
Mökillä saa olla vapaana ja ajaa, mutta siellä ei vaan niin paljon noita jänöjä ole.