Kertokaa minulle kun en ymmärrä, miksi joillekin kelpaisi hyvinkin suomalainen adoptiolapsi muttei ulkomaalainen?
miksei ulkomailta lasta?
meitsi
5894
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
uskon, että moni suomalainen adoptoiva pari pelkää erilaisuutta. moni voi olla "piilorasisti" ehkä sitä itsekään tajuamatta.
adoptiota harkitsevat varmaan ajattelevat, että on helpompi elää valtaväestön värisen ja näköisen lapsen kanssa kuin rakastaa rasistisessa maassamme pikimustaa kiharapäätä.
stereotypiat ja ennakkoluulot jylläävät suomalaisten viileän pinnan alla yhä edelleen. itse en ymmärrä rasistien ja ennakkoluuloisten maailmaankatsomusta, joten olisi kiva kuulla jonkun ennakkoluuloisen adoptiota harkitsevan ihmisen mielipide asiasta.
Sikäli kun tiedän, kansainvälisesti adoptoivia ei suinkaan epäilytä se, että heidän olisi jotenkin hankalampaa elää erinäköisen lapsen kanssa, vaan se että sillä erinäköisellä lapsella olisi Suomessa vaikeaa.
1. Kotimaisessa adoptiojonossa voi olla vaikka lapsettomuushoidot olisivat vielä kesken kansainvälisessä ei.
2. Kaikki vauvat ja pienet lapset ovat ihania ja kaiken näköisiä opii varmasti rakastamaan, mutta eri roduilla on vallitsevia luonteen piirteitä ja meitä rauhallisia suomalaisia mietitytti osaisimmeko tukea kenties kovinkin tempperamenttisesta jälkeläistä hänen murrosiässään.
3. Vaikka kaikki ystävät ja tutut tietävät lapsen olevan adoptoitu ei meidän mielestämme kaikkien ohi kulkioiden tarvitse sitä tietää. -->
Josta päästään siihen että meidän perhe ei olisi paras perhe eri rotuiselle lapselle, ja sitähän adoptiossa lapselle haetaan.
"eri roduilla on vallitsevia luonteen piirteitä"
Olen erittäin vahvasti eri mieltä tästä. Kyse on stereotypiasta, joka saa meidät poimimaan esiin juuri kyseiset piirteet, ja käsittelemään muita poikkeuksina.
Esimerkiksi ihan supisuomalaiset biolapsemme ovat niin temperamenttisiä, että en oikein jaksa uskoa, että joku "rotu" olisi joko säännönmukaisesti yhtä temperamenttinen tai vielä temperamenttisempi; eivät ole ainakaan ne ulkomaalaistaustaiset lapset, joita tunnen ja tiedän.
Muutoin olen sitä mieltä, että mitään selittämisen velvollisuutta ei kenelläkään näihin asioihin ole. Adoptio on pitkälti tunnepuolen juttu, ja mitä niitä vieraille selittelemään.
Koska ulkomailta saa keripunkkeja tai muita kekaroita jotka kampaa tukkansa violetiksi tai huutelee vanhuksille norjaksi rivoja.
Sitäpaitsi ei kukaan niitten puhetta tajua, helvetti! mee johonki terapiaan.