Tymppiksen pää räjähtää

Eräänä päivänä Tymppis sai oivan aatteen. ”Pömppis”, huusi Tymppis. ”Tulepas vähän tänne, rakas poikani!” Pömppis vastasi isänsä kutsuun ja kiiruhti paikalle. ”Rakas poikani, minulla on tässä satoja tuhansia litroja vetävä säiliö täynnä paineilmaa. Olisitko ystävällinen ja sijoittaisit nämä suuttimet pääni kaikkiin reikiin ja päästäisit paineilmaa sisään.” Pömppiksen silmät muljahtivät hämmästyksestä. ”Tarkoittaako isä, että minun on täytettävä isän pää paineilmalla?” ”Juuri sitä isä tarkoittaa”, sanoi Tymppis ja myhäili tietäväisenä.

Pömppis on aina tai ainakin melkein aina kuuliainen isälleen, jota hän syvästi kunnioittaa ja rakastaa, ja niin hän tälläkin kertaa teki työtä käskettyä. Kun suuttimet olivat paikoillaan Tymppiksen korvissa, sieraimissa ja suussa, Pömppis valmistautui vääntämään kahvasta, joka vapauttaisi paineilman Tymppiksen päähän. ”Hetkinen”, keskeytti Tymppis poikansa. ”Myös silmiini täytyy sijoittaa suuttimet, sillä silmistä on suora yhteys sieraimiin.” ”Mutta isä, enhän minä voi tunkea suuttimia silmiisi”, protestoi Pömppis. Tymppis kohotti käsivartensa juhlavasti kohti taivasta ja julisti: ”Sinä et ainoastaan voi, vaan sinun täytyy!”

Niin Pömppis tunki suuttimet myös Tymppiksen silmiin. Nyt kaikki oli valmista ja grande finale saattoi alkaa. Pömppis löi kahvan alas ja paineilma alkoi suihkuta Tymppiksen pään rei’istä sisään. Tymppiksen pää paisui hetkessä ensin kaksin-, sitten kolmin- ja nelinkertaiseksi. Tässä vaiheessa pää alkoi natista liitoksistaan, mutta jatkoi yhä paisumistaan.

”Isä, isä, salli minun sulkea paineilma, sillä sinun pääsi on räjähtämäisillään”, huusi Pömppis kauhuissaan. Mutta Tymppis sanoi: ”Ei, poikani, tämä tie on kuljettava loppuun asti. Ei kukaan sanonut, että tämä olisi helppoa, mutta miehen on tehtävä, mitä miehen on tehtävä.” Ja niin Tymppiksen pää jatkoi paisumistaan.

Ennen pitkää Tymppiksen pään rajat tulivat vastaan. Ensin kuului nitinää ja ajoittaista poksahtelua, kun Tymppiksen päätä koossa pitävät voimat antoivat periksi. Sitten Pömppiksen pahimmat pelot kävivät toteen: Tymppiksen pää räjähti. Räjähdys sinkosi aivonkappaleita ja veriroiskeita joka puolelle, myös Pömppiksen kasvoille. Tymppiksen päätön ruho jäi seisomaan juhlavasti kädet edelleen kohti taivasta kohotettuina.
058
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset

Vanhimmat

Ei vielä vastauksia

Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.

Kommentoi aloitusta


Friedrich Viiksi kirjoitti:

Eräänä päivänä Tymppis sai oivan aatteen. ”Pömppis”, huusi Tymppis. ”Tulepas vähän tänne, rakas poikani!” Pömppis vastasi isänsä kutsuun ja kiiruhti paikalle. ”Rakas poikani, minulla on tässä satoja tuhansia litroja vetävä säiliö täynnä paineilmaa. Olisitko ystävällinen ja sijoittaisit nämä suuttimet pääni kaikkiin reikiin ja päästäisit paineilmaa sisään.” Pömppiksen silmät muljahtivät hämmästyksestä. ”Tarkoittaako isä, että minun on täytettävä isän pää paineilmalla?” ”Juuri sitä isä tarkoittaa”, sanoi Tymppis ja myhäili tietäväisenä.

Pömppis on aina tai ainakin melkein aina kuuliainen isälleen, jota hän syvästi kunnioittaa ja rakastaa, ja niin hän tälläkin kertaa teki työtä käskettyä. Kun suuttimet olivat paikoillaan Tymppiksen korvissa, sieraimissa ja suussa, Pömppis valmistautui vääntämään kahvasta, joka vapauttaisi paineilman Tymppiksen päähän. ”Hetkinen”, keskeytti Tymppis poikansa. ”Myös silmiini täytyy sijoittaa suuttimet, sillä silmistä on suora yhteys sieraimiin.” ”Mutta isä, enhän minä voi tunkea suuttimia silmiisi”, protestoi Pömppis. Tymppis kohotti käsivartensa juhlavasti kohti taivasta ja julisti: ”Sinä et ainoastaan voi, vaan sinun täytyy!”

Niin Pömppis tunki suuttimet myös Tymppiksen silmiin. Nyt kaikki oli valmista ja grande finale saattoi alkaa. Pömppis löi kahvan alas ja paineilma alkoi suihkuta Tymppiksen pään rei’istä sisään. Tymppiksen pää paisui hetkessä ensin kaksin-, sitten kolmin- ja nelinkertaiseksi. Tässä vaiheessa pää alkoi natista liitoksistaan, mutta jatkoi yhä paisumistaan.

”Isä, isä, salli minun sulkea paineilma, sillä sinun pääsi on räjähtämäisillään”, huusi Pömppis kauhuissaan. Mutta Tymppis sanoi: ”Ei, poikani, tämä tie on kuljettava loppuun asti. Ei kukaan sanonut, että tämä olisi helppoa, mutta miehen on tehtävä, mitä miehen on tehtävä.” Ja niin Tymppiksen pää jatkoi paisumistaan.

Ennen pitkää Tymppiksen pään rajat tulivat vastaan. Ensin kuului nitinää ja ajoittaista poksahtelua, kun Tymppiksen päätä koossa pitävät voimat antoivat periksi. Sitten Pömppiksen pahimmat pelot kävivät toteen: Tymppiksen pää räjähti. Räjähdys sinkosi aivonkappaleita ja veriroiskeita joka puolelle, myös Pömppiksen kasvoille. Tymppiksen päätön ruho jäi seisomaan juhlavasti kädet edelleen kohti taivasta kohotettuina.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu