Hallituksen pitää saada 3 miljardkin euron lisäsäästö jo sovitun 5 miljardin säästön lisäksi. Kimmo Sasi kertoi tänä aamuna, että valtion laina on tapissaan ja veroja ei voi enää korottaa (olen veronmaksajana täysin samaa mieltä Kimmon kanssa tästä), hallitus joutuu leikkaamaan.
Minusta tämä olisi pitänyt tehdä jo 2008. Kun kakkaa on pantattu (eletty velaksi) nyt jo 5 vuotta siitä, ei enää pelkkä ummetuslääke riitä. Nyt tarvitaan leikkauksia jotta kakki saadaan suolesta pois. Suomi-neito on nyt sairas ja mitä tehokkaammat toimenpiteet nyt tehdään, sen parempi ja nopeampi on toipumisennuste.
Asuntojen hintoihin tämä vaikuttaa negatiivisesti. Valtio ja kunnat joutuvat rajuihin leikkauksiin joka tarkoittaa myös irtisanomisia hallinnosta ja suorittavasta työstä. Todennäköisesti myös edelleen valtion ja kuntien omaisuuden myymistä kuten Rautaruukki tällä viikolla.
Lisäksi asuntojen hintoihin vaikuttaa myös nurkan takana oleva korkojen nousu. Euroopassa ja Jenkeissä on lähtenyt jo talous kasvuun. Se vaikuttaa siten, että korkoelvytystä ei kohta enää tarvita. Euroopan keskuspankki ja Usan vastaava voivat vapauttaa sääntelyn markkinavoimien vietäviksi.
Toisaalta maailmantalouden elpyminen todennäköisesti parantaa Suomalaisen metsä- ja paperiteollisuuden vientiä ja kannattavuutta jo lähitulevaisuudessa. Sahoilla kuulemma koneet jo laulavat yötäpäivää.
Minusta tämä olisi pitänyt tehdä jo 2008. Kun kakkaa on pantattu (eletty velaksi) nyt jo 5 vuotta siitä, ei enää pelkkä ummetuslääke riitä. Nyt tarvitaan leikkauksia jotta kakki saadaan suolesta pois. Suomi-neito on nyt sairas ja mitä tehokkaammat toimenpiteet nyt tehdään, sen parempi ja nopeampi on toipumisennuste.
Asuntojen hintoihin tämä vaikuttaa negatiivisesti. Valtio ja kunnat joutuvat rajuihin leikkauksiin joka tarkoittaa myös irtisanomisia hallinnosta ja suorittavasta työstä. Todennäköisesti myös edelleen valtion ja kuntien omaisuuden myymistä kuten Rautaruukki tällä viikolla.
Lisäksi asuntojen hintoihin vaikuttaa myös nurkan takana oleva korkojen nousu. Euroopassa ja Jenkeissä on lähtenyt jo talous kasvuun. Se vaikuttaa siten, että korkoelvytystä ei kohta enää tarvita. Euroopan keskuspankki ja Usan vastaava voivat vapauttaa sääntelyn markkinavoimien vietäviksi.
Toisaalta maailmantalouden elpyminen todennäköisesti parantaa Suomalaisen metsä- ja paperiteollisuuden vientiä ja kannattavuutta jo lähitulevaisuudessa. Sahoilla kuulemma koneet jo laulavat yötäpäivää.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Kyllä leikkaukset ovat eritäin huono asia. Kertoo huonosti johdetusta yrityksestä eli tässä tapauksessa valtiosta.
> Kyllä leikkaukset ovat eritäin huono asia. Kertoo
> huonosti johdetusta yrityksestä eli tässä tapauksessa valtiosta.
Leikkaukset kertovat joko siitä, että:
a) yrityksen nykyinen hallitus yrittää lyhytnäköisesti parantaa tulosta tai
b) aiempi hallinto on päästänyt yrityksen kulupuolen karkaamaan käsistä ja leikkauksille on todellista tarvetta.
Nämä vaihtoehdot eivät tietenkään ole toisensa poissulkevia. Nyt Suomilaivan -tilanteessakin on selvästi nähtävissä molempia. Eli leikkaustarvetta selvästi on, varsinkin turhan byrokratian kohdalla, mutta toisaalta hallitus myös yrittää pelastella irtopisteitä välttämällä lainanottoa tilanteessa jossa se saattaisi hyvinkin olla taloudellisesti perusteltavissa. Eräänlaista populismia siis (huonoa populismia, koska mikä tahansa korjaava toimenpide on helposti käännettävissä hallitukselle tappioksi).
Mitä itse tekisin, jos valtiota johtaisin? Leikkaisin hallinnosta, järkeistäisin eläke- ja tukijärjestelmää (tämä ei mitenkään suoraan kääntyisi pienituloisten tappioksi), yksinkertaistaisin verotusta ja ottaisin lisää lainaa.
Viimeinen osa olisi välttämätön. Kuten kaikki yritysjohtajat tietävät, muutokset eivät ole ilmaisia. Ne vaikuttavat aina tulokseen aluksi negatiivisesti. Vasta myöhemmin nähdään, vaikuttavatko ne myös positiivsesti.
Onhan se huono asia, mutta kun veronmaksajajien maksukyky katoaa niin hallintokuluihinkin lienee pakko puuttua.
Karmea käyrä Suomen talouden tilasta-!!!
-Vaikka maailmalta kuuluu jo vähän parempaa, tästä tulee Suomen pisin rauhanajan laskukausi ainakin 150 vuoteen, jonka ajan tilastoja bkt:stä .
- Pikku hiljaa käynnistynyt kasvu jatkuu lähivuodet niin hitaana, että talouskuopan täyttämiseen menee jopa 9 vuotta. Kun mietitään, miten
suureksi bkt olisi tänä aikana ehtinyt ilman taantumaa, elämme todellakin taloudellisessa mielessä menetettyä vuosikymmentä.
edes toisen maailmansodan vaikutus Suomen bruttokansantuotteeseen ei ollut näin pitkä. Bkt palasi lähtötasolleen viidessä vuodessa.
Nykyisen laskukauden kanssa yhtä pitkäksi, yhdeksän vuoden mittaiseksi, muodostui vain vuodesta 1913 alkanut ajanjakso, joka oli sotaisa. Silloin koettiin ensimmäinen maailmansota ja sisällissota.
- Ei olekaan ihme, että tästä tulee pisin reaalipalkkojen laskun kausi 1960-luvulla alkaneessa ansiotasohistorian tilastossa. Köyhtymisemme on alkanut, toivottavasti se saadaan kohtuullisessa
ajassa pysähtymään.
xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx
Esimerkiksi vuonna 1876 alkanut lama vei Suomen talouden "kuoppaan" kuudeksi vuodeksi.
Yhdysvalloista alkanut "Suuri lama" eli 1930-luvun lama vaikutti Suomeen vain vähän. Silloin Suomi palautui neljässä vuodessa lähtötasolleen.
1990-luvun lama kuritti Suomea kovalla kädellä. Silloin bruttokansantuote saatiin raiteilleen kuudessa vuodessa.
Jo kolmas ministeri EU-vaaleihin - Pelastukoon ken voi?
euroopan parlamenttiin tähyävät nyt ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb (kok), liikenneministeri Merja Kyllönen (vas) ja kuntaministeri Virkkunen. Katainen on luvannut kertoa omista aikeistaan huhtikuussa. Hän pääsee halutessaan EU-komissaariksi. Pelastukoon ken voi?
Lähtöhaluihin lienee muitakin syitä kuin suuri kiinnostus europarlamentaarikon uraan. Hallitus on ahtaassa raossa. Ministerien pitäisi löytää vielä yhteensä kolmen miljardin euron lisäleikkaukset ja veronkorotukset.
Kuuluisat rakenteelliset uudistukset etenevät takkuisesti. Hallituksen omissakin riveissä epäillään yhä äänekkäämmin sote- ja kuntauudistuksia. Tähän saumaan Katainen ei oikeastaan enää voi Eurooppaan lähteä.
Kokoomusministerien vaali-innosta tulee mieleen SDP:n ministerikierrätys. Silloinkin Jutta Urpilainen kaavaili, että hän olisi työntänyt sotensa kanssa umpikujaan ajautuneen peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonin Brysselin koneeseen. Euroehdokkuus ei kuitenkaan sopinut ministerinpaikkansa menettäneelle Guzenina-Richardsonille.
Virkkusta pidettiin pitkään vahvana ehdokkaana Kataisen seuraajaksi. Kuntauudistuksen myötä suosio suli. Nyt hän yrittää hakea uuden vauhdin Brysselistä.
Uskoittehan kertomukseni 2011 ja 2013 välisen valtavan pitkästä lamasta-jota eräät vielä kutsuvat taantumaksi.
"Tästä tulee Suomen pisin rauhanajan laskukausi ainakin 150 vuoteen"
http://newsroom.nordea.com/fi/files/2014/01/kangasharju-466x304.jpg
Harvinaista, että Luki muistuttelee omista virhearvioinneistaan. Yleensähän Luki on tiukasti hiljaa kaikesta mitä on tullut sanoneeksi, heti kunhan on hitaimmillekin selvää, että metsään meni taas... :)
Ilman muuta nämä uudet leikkaukset kertovat karua kieltään siitä missä tilanteessa valtion ja kuntien talous on, mutta onhan tämä näkynyt jo kauan eri parametreistä. Periaatteesa ihan oikein että laskussa ei lähdetty paniikissa leikkaamaan, mutta kun elpyminen on liian pitkälle antanut itseään odottaa niin eihän sitä loputtomiin voi velaksikaan elää. Tietty kun näin on käynyt niin jälkeenpäin on helppo sanoa että parempi olisi ollut jo aiemmin lähteä rajuihin leikkauksiin. Mutta näihin ei haluttu siksikään mennä, kun 90-luvun lamassa nyt jälkikäteen arvioiden ei olisi pitänyt lähteä niin rajuihin leikkauksiin. Silloin kuviteltiin että kun talous lähtee nousuun niin työttömyyskortistoihin saneeratut ihmiset lähtevät taas työllistymään ihan itsestään. Tämä harhainen kuvitelma pohjasi ainakin osin siihen oletukseen, että saneeratuilla kun on työkokemusta niin siksi ne helposti siitä taas lähtevät työllistymään kun nousukausi koittaa. Mutta eihän se tietenkään käytännössä nän mennyt ollenkaan, ja tämän asian kyllä aika hyvin tiesi ne jotka tuolloin yt-neuvottelujen kohteena oli ja saneeratuksi tuli, ja joilla siis n.s lattiatasolta työmaakokemusta oli.
Yhteisvaluutan olissa pahinta onkin juuri se jos kaikissa valuutan piirin maissa ei lähdekkään talous samaan tahtiin elpymään, sama tilanne on laskukausina kun eri maille ei yhtä löysä rahapolitikka sovi.
Eiks lukihärön lamalupaus ollu 2030-luvulle asti?
Olen pari vuotta odottanut näitä aikoja ja nyt voi todella sanoa että kannatti.
Asuntojen hinnat tulevat laskemaan koska pankit eivät anna persaukisille enää lainaa ja verot sekä leikkaukset ovat edessä.
Epäilemättä pakkolunastukseen menee moni asunto kun rahaa ei lyhennykseen enää työttömillä ole.
Vielä hetki odotusta ja sitten on ostajan markkinat!!
"Vielä hetki odotusta ja sitten on ostajan markkinat!! "
TÄMÄ ONKIN MIELENKIINTOISTA NÄHDÄ.
Kun osto hetki pitkittyy ja pitkittyy,sen me tiedämme nyt ettei mitkään pienet vuosittaiset nousut tule nostamaan suomea taloiden asemaan samaan kuin oli 2007 ehkä kymmeneen vuoteen ,tuolloin olisimme 2024 vuoden tienoilla.
Me ja suomi menettää koko 2010-2020 vuosikymmenen ja osan 2020 luvustakin ellei jopa 2030 vuoteen asti.
Tähän väliin ei saisi sattua mitään mutkia,todellisuudessa sattuu ja taantumasta tulee todella pitkä .
Uskallankin sanoa ensimmäisenä suomesta taantuman olevan päällä vielä 2030 luvulla.Nimittäin 1990 luvun lamakin on vieläkin osittain päällä.
Nousua kun pitäsi olla nyt jo ja reipasta nousua joka vuosi useita vuosia, muttei tälläinen nousu auta.
http://www.uusisuomi.fi/raha/65967-havainto-suomesta-rauhanajan-pisin-lasku
Vuokralaisia riittää kun ei enää saada lainaa.
Kauhea käyrä saa taas töitä, jos rahat eivät riitä edes vuokraan.
oikeastaan ostajan markkinat ovat jo alkaneet. hinnoista lähtee kevyesti pois 30 - 50 % kun menee katsomaan sellaista kohdetta joka on viittävaille voudin kynsissä.
Todellakin hinnoista voi saada nyt -30% pois ja -50% ei ole pois suljettua kun ollaan kehä kolmen ulkopuolella.
Kaikista saa vähintään -20% ,ei kannata tuijottaa enään pyyntejä lasku on meneillään jo.
Arvokohteita ei saa myytyä enään kirveelläkään tai jos pudottaa -70% niin voi saadakin myytyä.
Talvella totesin pudotuksen olevan tulossa ja laitoin talon myyntiin. Välittäjän arvio hinnasta oli posketon, vaikka alueen ykköstykki olikin. Alkukesästä tuli lopputili ja talokauppa toteutui syksyllä noin 15000 halvemmalla kuin hyvien aikojen hinta oli. Vain yksi ostaja ilmaantui puolen vuoden aikana, kävijöistä näytöillä ei niinkään ollut pulaa. Rommauksen aavisti siis jo vuosi sitten noissa kehyskunnissa.
Ostimme hyvän pienen ja halvan keskustakaksion tilalle -20% hinnalla, koska tässä asuminen (kirjojen pitäminen) laman yli on putoavasta hinnasta huolimatta vuokraamista halvempaa.
Tiukoille meni, mutta upea tili saatiin. Keväällä alkaa leppoisa tutustuminen maailmaan, eikä takaisin ole kiirettä.
Kiitos Lukille ja Haansille silmien avaamisesta. Jokaista onnistumista kohti taitaa olla vähintään yksi elinkautinen velkapainajainen. Voimia sinne Kirkkonummelle, Lepsämään, Saloon, Ouluun, Hirvensaloon, Yli-Maariaan jne. Karmeaa aikaa edessä.
"Kiitos Lukille ja Haansille silmien avaamisesta."
Ole hyvä vaan,jotkut voi pystyä muuttamaan tilanteen edukseen,pahinta on jos on lapset ,silloin yhtälö hankaloituu melkoiseksi.
Mutta ajat muuttuvat.....................
Nordean tutkimusjohtaja lyttää hallituksen säästötavoitteen: Sen pitäisi olla kahdeksan miljardia
Nordean tutkimusjohtaja Aki Kangasharju pitää hallituksen kaavailemia kolmen miljardin säästötoimia riittämättömiä nykytilanteessa. Ylen aamu-tv:ssä vieraillut Kangasharju muistuttaa, että säästöt aiotaan tehdä neljän vuoden aikana ja kolme miljardia on pieni summa mainitulle aikavälille.
– Meillä on kestävyysvaje, joka on valtiovarainministeriön mukaan kahdeksan miljardia tällä hetkellä. Samaan aikaan julkisessa taloudessa on yhtä suuri alijäämä. Nämä tarvitsevat paljon radikaalimpia säästötoimia kuin vain kolme miljardia. Tämä tarvitsee kahdeksan miljardin sopeutuksen. Siinä olisi meille hyvä tavoite seuraavalle neljälle vuodelle. Näin saisimme säästettyä pari miljardia vuodessa säästettyä verrattuna siihen julkisten menojen kehitysuraan, joka meilla on viime vuosina ollut, Kangasharju valottaa.
Kolmen miljardin säästöjen takia hallituksen pitää tehdä arvatenkin menoleikkauksia ja veronkorotuksia. Etlan tutkimusjohtaja Mika Maliranta mainitsee kiinteistöveron ja asumisen tulon veroituksen, jotka vaikuttavat talouskasvuun vähemmän negatiivisesti kuin jotkut muut.
– Arvonlisävero on sellainen välimaaston vero, mutta kaikkein pahimpia veroja ovat tuloverotus ja pääomavero, Maliranta viittaa
Nordean Kangasharjun mielestä verotusta ei voi enää kiristää. Hän ehdottaa, että julkisia menoja aletaan sopeuttaa.
– Säästöt pitää kohdistaa kunta- ja julkiseen sektoriin.
Sahat pyörivät, mutta se ei auta lainkaan Suomen elintason ylläpidossa. Tukin hintataso ei ole kaksinen ja palstat ovat pienet. Koneurakoitsijat ovat tolkuttomissa veloissa ja kyse on lähinnä selviytymistaistelusta. Sahalla on muutama pikkupalkkainen duunari ja lopputuotteen jalostusaste on todella matala.
Suomalainen yhteiskunta pääsi huomattavan korkealle maailmassa ennen nyt alkanutta romahdusta. Harmi, että kaikki kasvu ulosmitattiin ja vielä velkaa otettiin puskurien luomisen sijasta.
Saa nähdä mitä tulee ja kuinka paljon köyhiä uskalletaan kyykyttää. Mellakoita varmaan tulee, mutta sisällissotaan en usko. Poliittinen ja talouseliitti varmasti joutuu parissa vuodessa ahtaalle ja tunnustamaan sellaisen tosiasian kuin pelko.
Vaikka talous meneekin alas ja onhan se erittäin surullista niille, jotka suurimmat kärsijät ovat. Kauhea sanoa, mutta itse uskon, että jossain vaiheessa sodat laajenevat ja silloin nämä nykyiset talousvaikeudet tuntuvat lasten leikiltä.