Moikka!
Haluaisin tietää onko minulla jotain oikeuksia kun sain aika kovan sähköiskun asuntoni liedestä? Muutin n. viikko sitten tähän vuokra-asuntoon.
Mittasimme yleismittarilla, että liedestä tulee 230 volttia ja kutsuin sähkömiehen paikalle. Myös sähkömies mittaili ja totesi saman. Liesi ja hella oli kytketty täysin väärin. Sähkömies otti kuvat liitännöistä sekä lupasi kirjallisen raportin.
Kävin myös terveyskeskuksessa tarkistuksessa, ja kaikki oli kunnossa. Mutta sähkömies sanoi että henki olis voinut lähteä tollasen asennuksen seurauksena.
Eli voinko vaatia vuokranantajalta jotain muita korvauksia kuin sähkömiehestä ja lääkärikäynnistä aiheutuneet kustannukset.
Haluaisin tietää onko minulla jotain oikeuksia kun sain aika kovan sähköiskun asuntoni liedestä? Muutin n. viikko sitten tähän vuokra-asuntoon.
Mittasimme yleismittarilla, että liedestä tulee 230 volttia ja kutsuin sähkömiehen paikalle. Myös sähkömies mittaili ja totesi saman. Liesi ja hella oli kytketty täysin väärin. Sähkömies otti kuvat liitännöistä sekä lupasi kirjallisen raportin.
Kävin myös terveyskeskuksessa tarkistuksessa, ja kaikki oli kunnossa. Mutta sähkömies sanoi että henki olis voinut lähteä tollasen asennuksen seurauksena.
Eli voinko vaatia vuokranantajalta jotain muita korvauksia kuin sähkömiehestä ja lääkärikäynnistä aiheutuneet kustannukset.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Lue tuosta ja arvioi itse:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1974/19740412#L5
Taitaa olla -erkillä taas heikot tiedot. Eihän vahingonkorvauslakia silloin sovelleta, jos asiasta on säädetty muualla.
Eikä VahKL ylipäätäänkään sovelleta sopimussuhteeseen ja siitähän ap: tapauksessa on kyse (vuokrasuhde).
Ja sitten vastaus ap:n varsinaiseen kysymykseen. = "Eli voinko vaatia vuokranantajalta jotain muita korvauksia kuin sähkömiehestä ja lääkärikäynnistä aiheutuneet kustannukset. "
Voit periaatteessa vaatia vuokran alennusta siltä ajalta, kun liesi ei ole ollut käyttökunnossa. Mutta unohda mahdollisesti ajattelemasi mielipahaan tai muihin henkisiin kärsimyksiin perustuvat korvaukset. Niitä ei tipu.
Tollasessa tapauksessa joku hyvitys esim. vuokranmaksusta olis paikallaan, mutta jos hän ei ole suostuvainen niin hankalaksi menee. Oikeuteen voi tietysti lähteä hakemaan korvauksia kivusta ja särystä, lisäksi vuokranantaja voi saada tuomion vaaran aiheuttamisesta. Mutta.. kannattaako lähteä riitelemään ja tulehduttamaan välejä, jos kerran mitään vakavampaa ei kuitenkaan sattunut.
Vähän sinne päin.
Lain mukaan vahinkoa aiheuttaneen sähkölaitteen tai -laitteiston haltija on tuottamuksesta riippumatta velvollinen korvaamaan sähkövahingon.
Vahinkoa kärsinyt ei saa myötävaikuttaa vahinkoon täyden korvauksen saadakseen, jos on niin, korvausta voidaan silloin sovitella.
Vaaran aiheuttaminen ei tapaukseen sovi, ellei asunnon omistaja ole tehnyt tekostaan tahallaan, tai törkeästä tuottamuksesta.
Kun diletantti 9 7 esiintyy tietäväisenä, niin miksiköhän hän ei kerro, mikä on se VAHINKO (sähkömiehen ja lääkärissä käynnin menojen lisäksi), joka tulisi korvata?
Älä nyt -erkki hermostu, kerrankos sitä lakiasioissa menee metsään, itse kullakin, äläkä viitsi solvata. Ensisijaisesti sovelletaan sähköturvallisuuslakia, vasta sen jälkeen tulevat muut.
Minä kyllä kävisin lääkärissä taksilla, jonka maksut vaatisin korvattavaksi lääkärinpalkkion ja sähkömiehen palkkion lisäksi.
Sähkölaitteen tai -laitteiston haltija ei ole sähköturvallisuuslain mukaan vastuussa sähkövahingosta, jos sähkövahingon on aiheuttanut sellainen sähkölaite, jonka nimellisjännite on enintään 400 volttia.
Asennuksen tekijä on vastuussa. Jos ei ole lupia niin kyse on törkeästä huolimattomuudesta.
Kyllä. Ja jos on luvat niin kyse on törkeästä ammattitaidottomuudesta.
Turhaan sinä -erkki mollaat 9 7 -nimmaria "diletantiksi", kun itse menit perushalpaan ja tarjoilit vahingonkorvauslakia sopimusperusteisen vastuun sijasta. Niillä kun on, kuten ehkä(?) tiedät aika olennainen ero. Ja kuten ehkä (?) tiedät, vuokralaisella on oikeus korvaukseen sopijapuoleltaan vuokranantajalta ja tällä puolestaan mahdolliselta varsinaiselta vahingon aiheuttajalta eli tilaamaltaan lieden asentaneelta firmalta.
Kuten ehkä (???) tiedät, muussa laissa ei säädetä toisin henkilö- tai esinevahingosta, mistä ap:llä oli kysymys. Jos siis ap:lle olisi mainitunlaista vahinkoa sähkömiehen ja lääkärin laskujen ohella aiheutunut, ne olisivat korvattavia samalla tavoin kuin vahingonkorvauslain mukaan ovat.
***ne olisivat korvattavia samalla tavoin kuin vahingonkorvauslain mukaan ovat***
Vaan kun eivät ole. Olennainen ero on vastuuperuste. Vahingonkorvauslaissa vastuuperuste on tahallisuus tai tuottamus, mutta sopimussuhteissa korvausvastuu on näistä tekijöistä riippumaton.
Kun vaan ovat ap:n tapauksessa, missä ei ole sopimusrikkomusta (lukuunottamatta aikaa, jona liettä ei voinut käyttää).
>>> ***ne olisivat korvattavia samalla tavoin kuin vahingonkorvauslain mukaan ovat***
Vaan kun eivät ole. Olennainen ero on vastuuperuste. Vahingonkorvauslaissa vastuuperuste on tahallisuus tai tuottamus...>>>
Tulee esittää kysymys, kuka ketjussa "vuokranantaja - taloyhtiö - isännöitsijä - sähkösuunnittelija - entinen sähköasentaja - entinen vuokralainen - joku muu" toimimalla toisin olisi voinut estää ko. onnettomuuden. Jos vastuun kantaja tuottamuksen perusteella löytyy, vahingonkorvauslakia voidaan tapaukseen soveltaa.
***ap:n tapauksessa, missä ei ole sopimusrikkomusta***
Takaisin sopimusoikeuden ja vahingonkorvausoikeuden luennoille, hyvä -erkki. Sopimusrikkomus on ilman muuta se, ettei asunto ole hengenvaarallisen lieden takia ollut vaadittavassa kunnossa. Ja siitä vastaa vuokralaiselle vuokranantaja ihan siitä riippumatta, onko hänellä itsellään ollut jotain tekemistä lieden virheellisen asennuksen kanssa. Ja tässä suhteessa sopimusvastuu ja vahingonkorvauslain mukainen vastuu eroavat olennaisesti toisistaan. En käsitä, mikä vimma on väittää vastaan. Voihan sitä itse kukin joskus erehtyä ja kirjoittaa ns. puuta heinää, mutta asiallista olisi myöntää erehtyneensä eikä yrittää peitellä sitä epämääräisillä selityksillä.
Hyvä, että olet kunnossa.
Lain mukaan huoneiston on vuokrasuhteen alkaessa ja sen aikana oltava sellaisessa kunnossa kuin vuokralainen huoneiston iän, alueen huoneistokannan ja muut paikalliset olosuhteet huomioon ottaen kohtuudella voi vaatia, jollei muusta kunnosta ole sovittu.
Edelleen henkilövahingon kärsineellä on oikeus korvaukseen tarpeellisista sairaanhoitokustannuksista ja muista tarpeellisista kuluista sekä kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta.
Riippuen siitä, kenen vastuulle liesi vuokrataloudessa kuuluu, sinun tulee kohdistaa vaateesi siihen tahoon. Yleensä liesi ja muut kiinteäasenteiset kodinkoneet ja kiukaat varsinkin kolmivaihesähkökytkennöin (nyt tosin 230 V?) kuuluvat taloyhtiölle. Ei siis ole itsestään selvää, että vuokranantajasi on sinulle lainkaan korvausvelvollinen, vaan vastuu kääntyy muualle. Mahdollista, mutta kaukaa haettua, on, että aikaisemmalla vuokralaisella on näppinsä pelissä.
On todennäköistä, että kyseessä olisi oikeuteen asti mennessään puhdas riita-asia. Joutuisit siis ajamaan asiaa oikeudessa omalla kustannuksellasi. Lisäksi on todennäköistä, että vuokranantaja syyttää asiasta taloyhtiötä, joka puolestaan syyttää sähkösuunnittelijaa tai sähköasentajaa.
Näin ollen kysäise asiaa isännöitsijältä. Ihan helppo tuo asia ei ennen sitä ole.
Jos liesi oli kytketty väärin, niin kyseessä on selvä sähköturvallisuuden rikkominen. Kytkentöjen tekijälle tulee sakot. Sählömiehen kutsuminen olisi itse asiassa ollut vuokranantajan tehtävä, tai taloyhtiön. Kannattaa olla taloyhtiöön yhteydessä ja pyytää tarkastamaan asunnon KAIKKI sähköt.