mistähän sais KP20A 600V ? verkkokaupat tarjoaa 12A tyristoria, joku BT152-600R
ampeerit ja voltit ovat samat mutta liipaisu on 12v se on akkulaturissa liian suuri, muistaakseni tuo on 7v luokkaa, Kp:lle on hankala löytää datasivuja edes, mutta tarviis olla tyristori 20A 600v ja liipaisu himpun alle 7v.
ampeerit ja voltit ovat samat mutta liipaisu on 12v se on akkulaturissa liian suuri, muistaakseni tuo on 7v luokkaa, Kp:lle on hankala löytää datasivuja edes, mutta tarviis olla tyristori 20A 600v ja liipaisu himpun alle 7v.
Vastaukset 27
Vanhimmat
Olet tajunnut väärin sen triggausjännitteen:
Se on tyypillisesti 0,6V ja triggausvirta tyypillisesti 3mA.
Se VD 12 V on Conditions-otsakkeen (=Olosuhteet) alla.
http://pdf.datasheetcatalog.com/datasheet/philips/BT152_SERIES_1.pdf
Oletko muuten se Jukka1? ;)
Eli jos ei vielä tullut selväksi, niin BT152-600R käy sen entisen tilalle.
Ei sellaista tyristoria olekaan, missä triggausjännite olisi 7V. Tyypillisesti se on 0,5V tietämissä. Max n. 1,5V. Eli varmaan puhut Conditions-otsakkeen alla olevasta luvusta.
jeps kiitos autoi kun laiton lasit päähän, noita saa, mutta mutteriviritteisiä ei tunnu löytyvän mutta eipä tuo haitaa. En ole jukka1, olen eläkeellä oleva vanha ukkeli ja räpellän joskus eletroniikan kanssa.
Pulttejakin löytyy:
Esim.
http://www.partco.biz/verkkokauppa/product_info.php?cPath=2075_11_1016_1832&products_id=13958
Hieman kalliimpia kylläkin.
Juu löysin saman, mutta 40e laturiin pikkasen hintava osa ja vähän järeempi. Mikähän vika näihin tulee, siis käyttäjävika varmaan, johdot väärinpäin, oikosulku tai akun jännite on liian suuri siis 24v. Tän tyristorin pitäs kyllä kestää moiset kolhut, ja tuskin se lämpii liikaa. Olen ennenkin näitä käyttänyt ja vaihtanut, romiksesta löytyneistä tyristoreista, nyt taas ei ole löytynyt tarpeeksi isoja.
Minulla on parikymmentä kiloa tyristoreja 380 V 160 A. Aitoa neuvostoatomivoimalalaatua. Olisiko riittävän järeitä sinulle?
jos jotain kiinnostaa niin täältä löytyy kytkinkaava tälle härvelille,
http://www.bastel-bastel.de/phpBB3/viewtopic.php?f=3&t=314 selaa vain alaspäin, niin löytyy. Taitaa olla kaikissa Einhellin latureissa sama kytkinkaava. Siis pienissä.
Menekö siitä muutakin, kuin tuo tyristori? Ja millä tavalla tyristori rikkoontuu. Oikosulku, vai ei liipaistu enää.
Äkkisestään, kun katselin sitä kytkistä, niin tyristori liipaistuu, vaikka sohaisisi ulostulokaapelit oikosulkuun. Suojana vain 30A sulake, jonka paloaikana tyristori ehtii vioittua. Eli taitaa olla hieman huonosti suunniteltu.
Helppo suoja sekä oikosulkua, että väärinpäin kytkemistä vastaan on halpa 20A autorele. (ehkä noin 5€?) Releen kärjet plussa ulostuloon kytkennän ja pluskaapelin väliin. Diodi 1N4001 vetokäämiin akun puolelle, että vetää vain, kun kytketty oikeinpäin.
Silloin tietysti ei ihan tyhjään akkuun käynnisty, mutta vois tehdä niin, että releen kärjet voi ohittaa painonapin ja vaikka ajovalolapun sarjakytkennällä. Hetkisen kun painaa nappia, niin lataus jää päälle.
Ei sen varaajan kuulukkaan lähteä päälle jos kytketään syväpurettuun akkuun. Tälläinen suojaus on kaikissa trukki / työkonevaraajissa, estetään varaajan rikkoutuminen mikäli akku on sökö / oikkarissa.
Ennenvanhaan oli vain muuntaja ja diodi, sekä kaapelit, jos et tietänyt missä järjestyksessä laitetaan virta päälle ja hauenleuat akkuun, saattoi akku räjähtää tai akkulaturi alkoi savuamaan. Sanottiin, että vain puolisuuntaus irroittaa kamaa akun kennoista paremmin kuin vakaa virta, en tiedä oliko noin vai ei. Sitten piti itse seurata milloin akku oli latinkissa, nyt on tyristori, joka estää käyttäjävirheet, mutta siinäkin pikkasen suunnittelua, eittei oikarissa mee tyristori pilalle.
Tuossa kytkinkaavassa on pikku puute: 20A sulake on tasurin ja diodisillan välissä.
Tein viimetalvena teholaturin, romiksesta rengassydänmuuntaja, toisio pois ja 2,5 kuparista pujotelmalla uusi toisio, säätö oli pirun tarkka ja 0,5 kierroksesta kiinni, sitten pultattavia diodeja, ja suurempi kuin peukalo, romiksesta tyristori, sitten jännejaolla liipaisu ja lopuksi trimmeri lakalla kiinni. Automaattisulke ja aikamoiset hauenleuat ja 6mm johtimet. Sillä saa melkein vehkeen kuin vehkeen käymään, jos ei ole pakkaskelit. Laiton halvat taulumittarit, ne eivät kestäneet ulkokäyttöä, nyt pitäs laittaa digimittarit.
Minulla on samanlainen mutta 10 A:n laturi. Voisiko olettaa, että sen kytkentäkaavio on samanlainen?
Ilmeisesti sama kytkentä, ainakin tuon ketjun aloittajan mielestä. Tyristorin tyyppi voi olla eri.
Tein modifikaatiopiirroksen ylivirta-/ oikosulkusuojaukselle:
http://aijaa.com/AaneBh
Rr mitoitetaan siten, että tuo lisätty transistori aukeaa ja vetää liipaisutransistorin kannan "maihin". Eli vastuksen koko on 30 milliohmin luokkaa. Kokeiltava sopiva koko pätkimällä ylipitkää lankaa. Esim. sopivan mittainen kuparilankakin käy.
Jotta kytkentä toimisi toivotunlaisesti, niin lisätyn virtarajoitustransistorin kollektorin ja emitterin väliin noin 10 - 22uF kondensaattori. Tämä sen takia, koska tyristorin ohjaustransistorille tulee siniaallon positiivisia puolikkaita, niin sopivalla aikavakiolla tasoitetaan tuon ohjaintransistorin kannan jännitettä, jotta suojaus toimisi toivotunlaisesti.
En viitsi piirtää uudestaan, mutta jokainen kai tajuaa elkon tarkoituksen ja kytkentäpaikan.
Sittenkin piirsin vielä tuon elkolisäyksen, joka tekee noin 20millisek. aikavakion.
http://aijaa.com/OT5m20
Tuosta virtarajoituskytkennästä puuttuu ylivirtatransistorin kannan suojavastus kannan ja rajoitusvastuksen väliin,kun suuri ylivirta syntyy niin virta pääsee tuhoamaan transistorin.Siis 22 --100ohmin vastus niin ei pääserikkomaan.
Vastus ei vaikuta virtasäätöön eikä rajoitusarvoon.
Olet keksinyt helpon suojan tyristorille, kun tän vanhan pitäs kans estää liipaisuvirta tyristorille, mutta liian hitaasti vasta kun sulake menee, silloin on myöhäistä ja tyristori on lähes jokaisessa Enhellin laturissa lähes oikkarissa, kaikki jalat samaa puuta. Olipa hyvä, että puolivahingossa lukuvirheen takia laiton tänne kyselyn ja pitää modata vaikka noin. En tiedä miten jännitesyötöön lisätty 20A sulake, joka on varmaan jälkeenpäin lisätty, kerkii estämään liipaisuvirran tulon sieltäpäin.
Tuolla edellä joku kysy onko kytkinkaava sama, jos on sininen loota, niin varmaan, josain malleissa on lisää mittareita, mutta peruskaava näyttäs olevan tää melko yksinkertainen, no komparaattori-hirviötä on ja niillä saa kaikki suojat pelaamaan, vaan tulevat vaikeimmiksi valmistaa ja korjata. Eli jos tasurille tulee vaihtojännite ja sieltä tasajännite, tyristori irti ja mitattava vaikka vastusmittarilla, onko kunnossa vai ei, jos on kunnossa niin tarkistetava tuo pikkulevy, ja vaikka akku kiinni ja tuleeko sieltä jotain tai jääkö matkalle, siinä se lyhyesti.
Kun amp-mittari menee maihin, niin varmaan sopiva vastus löytyis valmiina amp-mittarin käämityksestä. Eli kanta-/ emitteriväli amp-mittarin yli. Jos vastusta olis liikaa, niin kannalle sopiva jännitteenjako kahdella vastuksella tai pelkästään noin 220 ohm trimmeri. Liuku kannalle ja trimmerin päät amp-mittarin yli.
Kuuluisikos tuon muuntajan toisiojännite olla isompi kuin 13,0 volttia ac? Tasasuuntaajan jälkeen on enään 11,07 vdc. Halvalla mittarilla mitattuna kuormittamattomana
Itsestäni ainakin tuntuu siltä. Miten voi akun ladata 14v asti jos edes muuntajasta ei saa kuin 13 ja siinä on vielä tasasuuntaajat ja muut rojut välissä
Mittari paskana!
Ihan oikea jännite on. Mittari näyttää pulssimaiselle tasajännitteelle tuollaisen arvon, mutta akun kyllä lataa varmasti täyteen.
Pitäisi olla aito kiertorautamittari, näyttää oikeaa tehollisarvoa kaikilla virtalajeilla.
... kunhan taajuus on luokkaa alle 200 Hz eli matala. Hakkureiden aaltomuotojen kanssa kiertorauta näyttää mitä sattuu kun hakkuritaajuudet on kymmeniä tai satoja kHz.
Kyllä valtakunnanverkon taajuus pysyy ihan hyvin noissa rajoissa. Ei useinkaan karkaile lähellekään 200 Hz.
Siniaallon 50Hz mittaamiseen ei muutenkaan tarvita tehollista näyttävää mittaria kun tasasuunnatun keskiarvollakin pärjätään tuolloin hyvin. Tasasuunnatun siniaallon keskiarvon ja tehollisarvon suhde on tarkasti tiedossa muutenkin.
Tehollisarvoja tarvitaan silloin, kun aaltomuoto poikkeaa siniaallosta eli tarjolla on 50 Hz yliaaltoja joiden taajuus on N*50Hz. Kiertorautamittari näyttää näistä oikein 50 Hz, 100 Hz ja 150 Hz komponentit. Kiertoraudalta jää kaikki 200 Hz ylöspäin huomioimatta.
Valtakunnanverkosta esimerkiksi kokoaaltotasasuunnattu kolmivaihesähkö tuottaa voimakkaimman rippelinsä taajuudella 300 Hz.
Tasasuunnattua siniaaltoa pitää mitata tasavirta-alueella, mutta tavan mittarit eivät näytä sitä oikein. Vain meltorauta-mittarikoje hanskaa sen.