Viimeisessä Kuhmoisten Sanomissa on tärkeä ja ansiokas kannanotto tähän aiheeseen. Kirjoittajana Päijälä Leppäkosken tarmokas kyläaktiivi Hannu Lahtinen.
Kiinnostuneiden kannattaa hankkia tuo 22.01. numero luettavakseen.
Lehden toimituksesta ainakin luulisi sitä vielä löytyvän.
Puh: (03) 555 1437
sähköposti: www.kuhmoistensanomat.fi
Kiinnostuneiden kannattaa hankkia tuo 22.01. numero luettavakseen.
Lehden toimituksesta ainakin luulisi sitä vielä löytyvän.
Puh: (03) 555 1437
sähköposti: www.kuhmoistensanomat.fi
Vastaukset 18
Vanhimmat
Lahtisen mielipidekirjoitus hyvä, mutta mainostaako Kuhmoisten Sanomat itseään?
Harmillista. Arvelinkin tuollaisen epäilyn syntyä, mutta päätin helpottaa ko. tekstin tavoittamista.
Voin vakuuttaa olevani entinen syrjäkylän mummo, vain tilaajasuhteessa Kuhmoisten Sanomiin.
Olen samaa mieltä kanssasi Hannu Lahtisen kirjoituksesta; se kannattaa jokaisen asiasta vihiä saaneen lukea. Lahtinen kirjoittaa täyttä totta! Olisiko myöskin näin, että sivukylien hyljeksintä, unohtaminen, ei ulotu ainoastaan Kuhmoisten kuntaan vaan myöskin lehteemme? Kissakulma ja Poikkijärvi on tullut viime vuosien aikana jo liiankin tutuksi! "Eläviä kyliä" on muitakin, mutta elämisen mahdollistaminen kylillä on kunnan asia, kuten Lahtinen kirjoittaa...
Kylien sivuuttamisen historia juontaa kauas taakse ja on alunalkaen lähtöisin valtiovallan omahyväisistä keskittämistoimista.
Kansan on noustava joukolla barrikadeille, muuten ei vähäisempiä noteerata eikä muutosta parempaan kannata toivoakaan.
Minkäskokoinen kansa barrikadille nousee ja missä barrikadi on? Jokaisella asuinpaikalla on hyvät ja huonot puolensa. Jos sivukylillä asuu, pitää hyväksyä ettei sinne palveluja oville tuoda.
Kylien kohtalon on jo sanellut se enemmistö, joka on kyliltä lähtenyt. Nykyisin ei oikeastaan kyliä olekaan, on vain hujan hajan asutusta, koska maallemuuttajat rakentavat talonsa mahdollisimman kauas toisistaan. Mikä kylä sellainen on kun on talo siellä, toinen täällä..
"Jos sivukylillä asuu, pitää hyväksyä ettei sinne palveluja oville tuoda."
Pitääkö joidenkin aina ymmärtää kanssaihmisten tarpeet ja toiveet tahallisesti väärin?
Mitä ymmärsin väärin?
---oville tuoda----kuulostaa siltä kuin mielestäsi kyläläiset olisivat vaatimassa mahdottomia ts. samoja "ovipalveluja" joista kirkonkyläiset nauttivat.
Syrjäkyläläiset ovat tottuneet tyytymään yhteiskunnan taholta vähään ja pyytävät maksamiensa verorahojen vastineeksi vain pientä kohtuutta.
Se oville tuoda oli vertauskuvallinen ilmaisu sille, että yhteiskunnalta ei kannata liikoja odottaa. Pyydetyt pienetkin kohtuudet vähenevät. Kylillä asumisen tulevaisuus kulminoituu siihen, kuinka hyvin pärjätään itsekseen/yksinään keskellä ei mitään. On ihan sama missä kunnassa se kylä sijaitsee.
Kuhmoisten itsenäinen tulevaisuus kulminoituu siihen, miten kirkonkylällä saadaan jonkinmoinen palvelutaso pidettyä.
Usein marmatetaan kuinka kuntaliitos vei palvelut mm. Jämsänkoskella, Korpilahdella ja Tikkakoskella. Sen sijaan pitää kysyä miten niiden palvelut olisivat itsenäisinä pysyneet?
Tiestö edes tolkkun kuntoon, kiitos!
Kuinka moni tie on todella kunnan ylläpidettävä? Kuinka moni valtion, kuinka moni yksityisen?
kunta voi vaikuttaa tai olla vaikuttamatta.
Koulujen lakkauttaminen oli kylien tulevaisuuden kannalta iso tappio, kun viimeinenkin lapsiperheiden vetonaula poistui.
Olisi mukavaa näin monen vuoden jälkeen nähdä virallisia lukuja kunnalle kertyneistä säästöistä .
Laskepa se sillä tavalla, että paljonko koulun pitäminen muutamalle oppilaalle maksaisi. Kiinteistökulut, opettajien ja muun henkiökunnan palkat jne. Paljon pienemmällä summalla kyyditään sama oppilasporukka kirkolle.
Kerropa esimerkki kylästä, jonka asukasmäärä kasvaa siksi, että koulu on vetonaula.
Nykypäivänä kylille vetää lähinnä se, että suvun/perinnön kautta löytyy mieluisa tontti. Kaikki kylillä asuvat eivät liioin halua lastaan kyläkouluun vaan mieluummin kirkolle. Ja yläkouluun sinne on mentävä kuitenkin
Moneen Suomen kylään on vedetty lapsiperheitä asukkaaksi kaupungista juuri kyläkoululla ja onhan koulun merkitys kylälle paljon muutakin kuin pelkkä koulu.
Vaan eipä Kuhmoisissa tartuttu toimeen, ei sitten millään.
Eipä täällä kohta tarvita minkäänlaista koulua, kun syntyvyys on noin viisi lasta vuodessa. Koko Suomen väkilukuhan laskee "omasta" väestöstä, kun uusia lapsukaisia syntyy vähemmän kuin toisesta päästä poistuu. Onneksi Suomeen tulee apua tuolta naapurimaista ja etelän pojista! Siis pakolaisia vaan Kuhmoisiinkin, kyllä asuntoja löytyy kirkonkylästä! Sivukylille heitä ei voi sijoittaa, kun he eivät tule siellä toimeen ilman kunnan järjestämää apua ja omin avuin eivät pärjää päivääkään!!!
"Moneen Suomen kylään on vedetty lapsiperheitä asukkaaksi kaupungista juuri kyläkoululla ja onhan koulun merkitys kylälle paljon muutakin kuin pelkkä koulu."
Saattaapi olla tottakin, mutta voisitko ystävällisesti luetella muutamia esimerkkejä.
Kuhmoisissahan se ei onnistunut, koska oppilasmäärät vähenivät.
Näkyyhän noita omakotitaloja nousevan maaseudulle ilman koulujakin. Mutta jos talo tehdään keskelle ei mitään, etäälle naapureista, onko se kylällä?
´Kuhmoisissahan se ei onnistunut, koska oppilasmäärät vähenivät.´´
lapsiperheiden houkuttelu?