Aloin tuossa pohtimaan nykyisen opiskelumuodon järkevyyttä. Olen kokeillut opiskella neljää eri alaa: kokki, merkonomi, ympäristönhoitaja ja eläintenhoitaja. Yksikään näistä aloista ei ollut sellainen jossa olisin viihtynyt pitkään ja syy siihen on se, että kolmessa niistä on rutkasti teoriaa ja kokin linjalla taas saa varautua pitkiin päiviin verrattuna muihin opiskelijoihin. Olen laittanut mm. merkille, että koulut kaunistelevat töihin pääsyä: ''pääset heti töihin kun olet suorittanut tutkinnon''. Hah! Vaikka olisi opiskellut 3 eri alaa ja käynyt lukion niin töihin pääsy ei ole enää nykyaikana siltikään varmaa, koska aina hakijoiden joukosta löytyy joku parempi. Tämän olen huomannut omissa kavereissani jotka ovat opiskelleet useita aloja ensimmäisen tutkintonsa jälkeen. Yksikin on opiskellut datanomiksi, käynyt lukion, kemistiksi ja merkonomiksi eikä silti saa töitä, koska työnantajat vetoaa työkokemuksen puutteeseen. Miten voi saada työkokemusta kun kukaan ei anna töitä? Huvittavin peruste millä yksi kaverini ei päässyt R-Kioskille oli se, että hän oli muka liian pätevä (tradenomi). Eli et saa olla liikaa kouluja käynyt, mutta et saa olla opiskellut liian vähääkään? Mikä logiikka tuossakin on ollut ettei palkata hyvin kouluttautunutta heppua vaan heitetään ulos, koska liian pätevä?
Nykyisen oppimismuodon heikkous on siis se, että alaa pitää opiskella 3-6 vuotta riippuen alasta ja silti ei ole mitään takeita, että pääset töihin. Sitten opiskellaan taas se toiset 3-6 vuotta jotain toista alaa ja sillonkaan ei vielä ole takeita päästä töihin. Ainut mahdollisuus millä voisi saada työkokemusta on työkkärin työharjoittelut, kuntouttava jne. mutta siinäkin on tulona työmarkkinatuki.
Järkevin tapa saada ihmisiä töihin ja samalla opettaa näitä olisi mielestäni se, että ihmiset saisivat hakea töihin minne haluaisivat ja työpaikka kouluttaisi tehtävään. Jos siellä huomataan, että kaveri ei ole motivoitunut hommaan niin tämän voi potkaista pihalle ja antaa tilaa motivoituneelle tekijälle. Tietysti tekijäraja on oltava. Nykyiset oppimistavat ovat mielestäni täysin hyödyttömiä: luetaan kirjasta teoriaa, mutta kukaan ei tiedä miten jokin käytännössä toimii ja sitten jos pääsee töihin ollaan työpaikalla sormisuussa (työharjoittelupaikat harvemmin antavat tehdä mitään kovin haastellista. Merkonomioppilaskin joutuu kaupassa pullonpalautushihnalle ensimmäisenä vuotenaan, toisena vuotena pääsee täyttämään hyllyjä ja kolmantena vuotena pomo odottaa opiskelijan tietävän kaiken alasta, kassankäytöstä jne. ja antaa sellasia hommia mitä ei ole opetettu ja kun oppilas ei osaa niin palautetaan ensimmäisen vuoden hommiin). Samoin pelkkä tekstikirja ei ole kovin mielenkiintoista luettavaa joten opiskelija ei jaksa keskittyä siihen vaan ajatukset harhailee ihan muissa käytännön asioissa.
Eli: fiksuinta olisi työpaikkojen opettaa ihmisille käytännön kautta työtehtävät. Siihen ei tuhraantuisi, kuin korkeintaan kuukausi kielikurssit jos ala vaatii jonkin kielen täydellistä hallitsemista. Koulut käyttää samaan hommaan 3 vuotta ja tulos riippuu opettajien motivaatiosta opettaa oppilasta sekä oppilaan mielenkiinnosta alaan ja henkilökemioista.
Niin ja mielestäni ammattiopistojen valinnaisaineetkin ovat täyttä ajanhukkaa: sähköpostin ja googlen käytön opettelua, kotisivujen luomista, tiedonhakua jne. Nykyaikana jo 5 vuotias osaa käyttää googlea ja sähköpostia, pitää yllä omaa blogia, on facebookissa jne. Englanninkielenkin suurinosa nykyihmisistä oppii peleistä, elokuvista yms. eikä enää suinkaan kirjoista. Jos jotain sanaa ei netissä ymmärrä niin sanakirja.org kertoo sen millä kielellä tahansa.
Ruotsinkieli on oikeastaan ainut pakollinen kieli mitä ihmiset eivät viitsi opetella netistä, mutta sitäkään ei puhuta, kuin Ruotsissa ja rannikolla. En ole törmännyt yhteenkään ruotsia puhuvaan tuntemattomaan ihmiseen Suomessa, kuin kerran ja tämäkin Kemiössä jossa osa osoitteistakin on ruotsia.
Nykyisen oppimismuodon heikkous on siis se, että alaa pitää opiskella 3-6 vuotta riippuen alasta ja silti ei ole mitään takeita, että pääset töihin. Sitten opiskellaan taas se toiset 3-6 vuotta jotain toista alaa ja sillonkaan ei vielä ole takeita päästä töihin. Ainut mahdollisuus millä voisi saada työkokemusta on työkkärin työharjoittelut, kuntouttava jne. mutta siinäkin on tulona työmarkkinatuki.
Järkevin tapa saada ihmisiä töihin ja samalla opettaa näitä olisi mielestäni se, että ihmiset saisivat hakea töihin minne haluaisivat ja työpaikka kouluttaisi tehtävään. Jos siellä huomataan, että kaveri ei ole motivoitunut hommaan niin tämän voi potkaista pihalle ja antaa tilaa motivoituneelle tekijälle. Tietysti tekijäraja on oltava. Nykyiset oppimistavat ovat mielestäni täysin hyödyttömiä: luetaan kirjasta teoriaa, mutta kukaan ei tiedä miten jokin käytännössä toimii ja sitten jos pääsee töihin ollaan työpaikalla sormisuussa (työharjoittelupaikat harvemmin antavat tehdä mitään kovin haastellista. Merkonomioppilaskin joutuu kaupassa pullonpalautushihnalle ensimmäisenä vuotenaan, toisena vuotena pääsee täyttämään hyllyjä ja kolmantena vuotena pomo odottaa opiskelijan tietävän kaiken alasta, kassankäytöstä jne. ja antaa sellasia hommia mitä ei ole opetettu ja kun oppilas ei osaa niin palautetaan ensimmäisen vuoden hommiin). Samoin pelkkä tekstikirja ei ole kovin mielenkiintoista luettavaa joten opiskelija ei jaksa keskittyä siihen vaan ajatukset harhailee ihan muissa käytännön asioissa.
Eli: fiksuinta olisi työpaikkojen opettaa ihmisille käytännön kautta työtehtävät. Siihen ei tuhraantuisi, kuin korkeintaan kuukausi kielikurssit jos ala vaatii jonkin kielen täydellistä hallitsemista. Koulut käyttää samaan hommaan 3 vuotta ja tulos riippuu opettajien motivaatiosta opettaa oppilasta sekä oppilaan mielenkiinnosta alaan ja henkilökemioista.
Niin ja mielestäni ammattiopistojen valinnaisaineetkin ovat täyttä ajanhukkaa: sähköpostin ja googlen käytön opettelua, kotisivujen luomista, tiedonhakua jne. Nykyaikana jo 5 vuotias osaa käyttää googlea ja sähköpostia, pitää yllä omaa blogia, on facebookissa jne. Englanninkielenkin suurinosa nykyihmisistä oppii peleistä, elokuvista yms. eikä enää suinkaan kirjoista. Jos jotain sanaa ei netissä ymmärrä niin sanakirja.org kertoo sen millä kielellä tahansa.
Ruotsinkieli on oikeastaan ainut pakollinen kieli mitä ihmiset eivät viitsi opetella netistä, mutta sitäkään ei puhuta, kuin Ruotsissa ja rannikolla. En ole törmännyt yhteenkään ruotsia puhuvaan tuntemattomaan ihmiseen Suomessa, kuin kerran ja tämäkin Kemiössä jossa osa osoitteistakin on ruotsia.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Et näköjään osaa ajatella yhtään koulutuskysymystä työnantajan kannalta.
Jos palkkaa ihmisen, jolla ei ole työkokemusta, niin samalla sitoutuu kouluttamaan työntekijän siten, että tästä olisi hyötyä eikä pelkkiä kustannuksia. Vie pitkään, alasta riippuen viikoista jopa vuoteen, ennen kuin aloitteleva osaa asioita niin paljon, että taloudellinen tulos hänen osaltaan kääntyy positiiviseksi. Lisäksi hänen kouluttamisensa sitoo myös muiden työntekijöiden aikaa.
Taas "liian koulutetun" palkkaamisen riski on siinä, että kaveri on koko ajan kärkkymässä koulutukseensa paremmin sopivaa paikkaa. Silloin hänen työmotivaationsa ei välttämättä ole parhaimmillaan eikä hänestä tule yritykselle pitkäaikaista työntekijää, mistä seuraa, että kaikki häneen uhratut panokset jäävät firman tappioksi. Lisäksi hänen seuraajansakin pitää rekrytoida ja kouluttaa, mikä tuo kustannuksia lisää.
Toisaalta ihmettelen tuota koulutuskritiikkiäsi. Myönnän kyllä, että nykyinen ammattikoulutus voi olla turhan teoreettista, mutta sen tarkoituksena on vahvistaa opiskelijan teoreettista osaamista mm. mahdollisia jatko-opintoja varten. Amk- ja etenkin yliopisto-opinnoissa teoriaa todella tarvitaan, eikä oman työn laajempikaan ymmätäminen tee kenestäkään ainakaan huonompaa ammattilaista. Toisaalta ei sinulle näytä käytännöllisempikään lähestymistapa kokkikoulutuksessa kelvanneen, kun se on niin työlästä. Niin se käytännön kautta oppiminen on.
Yhteenvetona voisi todeta, että ei viitsittäisi lukea eikä taas tekemällä opetella käytännön töitä. Jonkun pitäisi vain ensimmäisellä työpaikalla kertoa esimerkiksi se, mitä nappuloita ja missä järjestyksessä pitäisi painaa, ilman että painajalla on pienintäkään käsitystä siitä, mihin kokonaisuuteen nappien painaminen kuuluu tai mitä nappeja jossakin toisessa työympäristössä pitäisi painaa. Jotenkin en ole esittämäsi oppimismallin kannattaja.
Älä arvostele mitään koulutukseen liittyvää äläkä edes mieti uudistuksia, josset kykele ajattelemaan koulutusta muun kun amiksen kannalta. Ideasi tuhoaisi Suomen kilpailukyvyn.
Aloittaja selvästi vain selittelee ja etsii koulutuksesta syitä sille, että hänelle ei mikään oppiminen ja työ maita.
No minkäs teet kun ei ole löytynyt alaa mikä nappais. Sairaus estää logistiikkapuolelle pääsyn mikä kiinnostaisi. Kokkilinja oli muuten ok, mutta siellä oltiin mm. avoimienovien päivänä 8:00-20:00 ja kaksi taukoa. Puutöitäkään en voi tehdä allergian takia. Nykyisin olisi yksi helvetti mennä opiskelemaan ellei aikuispuolelle pääse, koska kuvitelkaa nyt yli 25v jätkä jonkin 15-17v teinien sekaan. Se on helvetti nimimerkillä luokan ainut jätkä kun olin 20v ja muut 15-17.
Töissä olen ollut kaupan kassalla, maalarina, muuttomiehenä, varastomiehenä, puistohuoltajana ja nykyisin tietotekniikkahommia. Pisimpään kaupassa 4 vuotta kunnes päätin vaihtaa alaa. Teoriavihani juontaa siihen, että oppilaita harvoin kiinnostaa teoria. Se nähdään jo siinä kun oppilailta kysytään kumpi on mukavampaa: koulu vai työssäoppiminen. Kaikki vastaa työssäoppiminen, koska se on käytännönläheistä oppimista eikä 8h perse penkissä istumista.
Jännä miten kukaan ei ottanut kantaa siihen, että työnantaja olettaa kolmannen vuoden oppilaan osaavan käytännössä kaiken vaikka tälle on lähinnä vain teoriaa opetettu. Samoin valinnaisiin ei otettu kantaa.
Kaikissa töissäkään ei ole koko ajan hauskaa, vaan niissä jokaisessa on mukana ikäviä rutiineja, joiden kestämiseen pitää jo opiskeluaikana totuttautua. Lisäksi ihmettelen, että jokin avoimien ovien päivä voi pitkänäkään kaataa jonkun opiskelun. Luuletko, että työpaikoilla työajat tai päivien pituus ovat jatkuvasti silkkaa herkkua?
Ei kyllä uskoisi, että ikää on noinkin paljon. No, jotkut kypsyvät myöhemmin.
Ymmärrän sinua täysin ap. sen suhteen, ettei todellakaan huvita tuossa iässä mennä enää perustutkintoa suorittamaan alaikäisten kakaroiden kanssa.
KOSKA: Ensinnäkin, ei ole ryhmäjärjestelmän kannalta järkevää, että sekoitetaan radikaalisti eri ikäryhmiä keskenään. Alaikäinen nuori elää niin erilaisessa maailmassa verrattuna täysi-ikäiseen tänä päivänä. Tämän olen henkilökohtaisesti huomannut. Ikäryhmien lisäksi voidaan tässä pk tutkinnossa sekoittaa myös eri kulttuureista tulleita opiskelijoita. Tämä on mielestäni mahdoton yhtälö. Kuka tälläisen on keksinyt?
Eniten ärsyttää se, että juuri näitä alaikäisiä ei kiinnosta opiskelu, vaan enemmän jotkin muut asiat sen hetkisessä elämäntilanteessa!
Korkeakouluun kannattaa ehdottomasti yrittää päästä, jos haluaa välttyä tälläiseltä sekasorrolta.
Tai sitten voi ajatella jossitellen: Voi kunpa olisin joskus käynyt lukion, niin ei tarvitsisi sietää noita alaikäisia lapsia, joiden ei tarvitse ottaa vastuuta yhtään mistään eikä ajatella yhtään mitään.
Hohhoijaa, laittakaa ne alaikäiset opiskelusta ei-niin kiinnostuneet yksilöt töihin, niin kuin ennen vanhaan suoraan koulun penkiltä! Niin saisi enemmän perspektiiviä siihen, että minkälainen ala saattaisi tulevaisuudessa kiinnostaa.
Hohhoijaa ja kukahan palkkaa töihin jonku 15v es jonnen juuri peruskoulusta päässeen? Nythän pidennettii oppivelvollisuutta 17vuoteen. Ei niin kiinnostuneet yksilöt opiskelust joutuu menee vuodeks sinne amiksee häiriköimää kunnes voi lopettaa koulunsa.
On myös oppilaita, joita kiinnostaa teoria ja kouluttautuminen. Itse esimerkiksi olen hyvin opiskelumyönteinen sekä nimenomaan teoria kiinnostaa. Minusta tuntuukin, että olet kasvanut ympäristössä, missä ei ole arvostettu opiskelua ja menty sieltä missä rima matalin. Kenties lähimmät kaverisi ja opiskelutoverisi ovat olleet niitä, joita ei koulu kiinnosta (plus oppimisvaikeudet?). Olet sitten oppinut mallia, että koulutusta ja oppimista ei pidä arvostaa, eikä kenties sinulta ole vaadittukaan enempää. Toki, kaikki ihmiset eivät ole kouluihmisiä, tarvitaan myös heitä, joita oppiminen ja kouluttautuminen kiinnostaa, mutta myös heitä, joita ei kiinnosta kuin tulevaisuus matalapalkka-aloilla.
Koska olet valinnut sen tien, että koulutusta ei arvosteta ja on tosi mälsää käydä kouluja ja teoria on syvältä, on sinulla heikommat mahdollisuudet työllistyä kuin heillä, joilla on motivaatiota kouluttautua. Kouluttamaton on aina heikommassa asemassa kuin koulutettu, loppupeleissä ainakin. Koska olet hyppinyt koulutuksesta toiseen, keskeyttänyt koulutuksia (?) ja valinnut koulutukseksesi sen kaikista helpoimman mahdollisuuden, niin työllistymisesi on miten on. Aina tarvitaan kuitenkin myyjiä, siivoojia, tiskareita ym. duunaria matalapalkka-aloille. Älä siis valita, jos sinua palkataan vain huonolla palkalla töihin. Enempää et voi vaatia, ainakaan tuolla koulutuksella/koulutuksen puuttuessa.
Mitä taas tulee työvoiman palkkaamiseen, niin työnantajat haluavat palkata opiskelijoita tai ei vielä niin koulutettuja, koska se a) on halvempaa sekä b) luullaan, että yksilö sitoutuu tehtävään paremmin kun ei ole vielä koulutettu. Jo koulutetun katsovaan lähtevän parempiin hommiin paremmalla palkalla. Tästä syystä mielummin palkataan merkonomiopiskelijoita tai henkilöitä, jotka haluaisivat työn ohella valmistua merkonomiksi, palkalla 1000-1500 e brutto/kk kuin, että palkattaisiin valmis merkonomi palkalla 2100-2300 e brutto/kk. Jos taas valmis merkonomi palkattaisiin palkalla 1000-1500 e brutto/kk, ajateltaisiin, että hän varmasti lähtee heti kuin mahdollista paremmin palkattuihin töihin tai sitten jatko-opiskelemaan.
Itse olen kokeillut kahta ammattikoulun linjaa ja ei napannut kumpikaan yhtään. Liian paljon sitä unettavaa teoriaa on. Sitten toinen mikä ärsyttää suunnattomasti on opettajat. Kerran yksi opettaja käski poistumaa minua tunnilla jos jatkan nukkumist. Mutta oli jotai vitun tylsää matematiikkaa niin vaikeehan on pysyy hereillä. Luokanvalvojan tunnit on sitä että joutuu kuuntelemaa kun opettaja valittaa miten huonosti ollaa käyttäydytty. Siis mitä vittua? eihän olla saatana enää missä ala-asteella ei minua ainakaan enää tässä iässä huvita kuunnella nalkuttavii opettajii. Sitten vittu jonnei saatanan wilmaan tulee poissaolo merkintä jokasest lintsatust tunnist niin onhan se perseestää että ei voi edes lintsata turhii tunteja. Ihan perseestää on tuo amis mä mielummin pelaan himas codii pelei kun olisin koulussa.
No vattu, ketä kiinnostaa sun murheet. Kuole vaikka, kun et mitään viitsi!
Jos sua ei kiinnosta teoria, ei edes siellä amiksessa, niin miten olis, jos lähtisitkin vaikka siivoojaksi, tiskariksi, roudariksi, vartijaksi tai hampurilaisten paistajaksi ?Voisitko vaikka kuvitella eläväsi eläkeikään asti vaikkapa siivoojana, bruttopalkka n. 1100, nettona sulle jäis käteen sellaiset n. 900 e tai sitten vaikka myyjän työ osa-aikaisella sopparilla 4h-20 h/vko? Tietysti tuntimäärät sitten vaihtelee viikoittain.. Osaisitko kuvitella lopun elämääsi tekeväsi tuota työtä? Asuminen tietysti pitäisi olla hyvin halpaa, miten ylimääräistä ei oikeastaan koskaan voi ostaa, varaa ei ole leffoissa käymiseen, tietokonepeleihin, matkusteluun, trendivaatteisiin, suosikkiruokiin jne.
Elämä ei ole koko ajan kivaa. Välillä nälättä, kakattaa, pissattaa, panettaa jne. Raha ei kasva puissa ja jos kasvaisi, se pitäisi sieltäkin noukkia.
Entä jos oman takapuolen pyyhkiminen ei huvita? Itseä se siellä kutittaa ja haisee lähinnä omaan nenään. Pelaaminen vaikeutuu. Kakka ajautuu näppäimistölle.
Nämä yksilöt pitäisi laittaa perinteiseen yhteiskuntamalliin, jossa jokainen tekee itse elantonsa ja laiskat ja kykenemättömät kuolevat pois.
Pääasia ehkä on, että pidättäydytte lisääntymästä ja siten huono perintöaineksenne ei mene enää eteenpäin.
Sinä olet ilmeisesti työssäkäyvä lammas? Valitettavasti elämme hyvinvointivaltiossa nimeltään suomi ja tämä sinun fantasia, että jokaisen pitäisi itse hankkia elantonsa ei tule toteutumaan ikinä. Nimittäin työssäkäyviä lampaita riittää täällä suomessa niin paljon jotka on valmiit maksaa veroo ihan vitust jolla sitten kustannetaa meidän vapaaherrojen elämä.
Joo, kustannetaan sun elämäs, joten suhtaudu vähän kunnioittavammin meihin, jotka sen teemme, jos todella haluat meidän antamilla muruilla elää.
Minä taas veikkaan, että ylväillä vapaaherroilla koittaa kohta ankeat ajat, kun kaikkia sosiaalitukia kunnolla leikataan. Saattaa tulla eteen pakollinen työssäoppimisjakso kunnon kelmiksi, jos muuten vapaaherrana aikoo jatkaa.
Kelminä olossa on se hankaluus, että ikävä työtapaturma voi viedä hampaita, hengen tai ainakin linnaan.
Olet kyllä ihan oikeassa siinä, että nykyisessä "opsikelu" systeemissä ei ole mitään järkeä, jos ajatellaan työllistymistä.
Panosta suhteisiin.
Suhteilla ne työpaikat menee.
On totta, että lukiosta voitaisiin suoraan melkeimpä ottaa töihin ja kouluttaa siellä käytännössä kuin että istutettaisiin yliopistossa/korkeakouluissa porukkaa. Totta kai joku sairaanhoitaja/lääkäri tarvitsee paljon tietoa ja käytännön oppimista, mutta kyllä niilläkin se ensimmäinen työpäivä tulee ja aika lailla varmaan pihalla ovat siinä paikassa.
Monikaan maisteri ei varmaan käytännössä osaa alaltaan juurikaan mitään.
Teoreettisia paperinpyörittelijöitä ja filosofian maistereita Suomi on pullollaan.
Syy sille, miksi on vaikea työllistyä ei silti ole koulutusjärjestelmässä pohjimmiltaan vaan ns. kasinotalous imee rahat pois investoinneista, sosiaalipalveluista yms ja Suomi pikku hiljaa kuristuu köyhyydessä Kreikan tavoin.
Nykyään on Suomessa reilusti yli 10 kertaa enemmän työttömiä työnhakijoita kuin avoimia työpaikkoja. Teoreettisesti siis suuri joukko jää pakosti työttömäksi. Työnantajan on jo vaikea keksiä, mitä sanoisi tekosyyksi (kun ne työpaikat menee suhteilla) niille jotka eivät töihin pääse. Yksinkertaisesti kasinotalous tarkoittaa, että vaikka voittoa yritys tekisikin niin tuotannon siirtyessä halvemman tuotannon maahan se tekee voittoa vielä enemmän ja vain sillä on väliä kasinotaloudessa, maksimaalisella rahallisella voitolla.
Elämme sairaassa systeemissä, jonka tarkoitus ei ole suinkaan taata ihmisten hyvinvointi vaan tuottaa kasinopelaajille(=investointiopankit/omistava eliitti suuryritykset, suurisjoittajat), maksimaalinen rahallinen tuotto.
Se, jolla on rahaa on valtaa ja nämä investointipankit pyörittävät lakeja, jotka koskevat ostamista ja myymistä yms. Yksinkertaisesti mitään Suomea ei ole, koska elämme vapaassa kasinotaloudessa ja rahalla ei ole isänmaata.
Suomi siirtyi kasinotalouteen 1980-luvulla Holkerin ollessa pääministeri ja Koiviston ollessa presidentti, ja sen jälkeen on valtion omaisuutta myyty (esim.sonera, ylen antenniverkko, fortum yms...) väkeä irtisanottu ennätystahtiin, ja nyt tilanne on se, ettei Suomeen oikein edes synny työpaikkoja ja vaikka syntyisi niin ne siirtyvät sitten hetkessä ulkomaille, koska sieltä saa omistava luokka enemmän profittia ja verojahan nämä eivät maksa kuin veroparatiiseihin.
Joten ellei jotain maailmanmullistavaa keksintöä/pelisääntöjen muutosta tule ja kaikki jatkuu samanlaisena niin todennäköisintä on, että sinusta tulee joku puhelinmyyjä tai lehitenpuhaltaja, jotta saisit vastikkeellista sosiaaliturvaa.
Käytännössä jos et kuulu omistavaan luokkaan olet orja vailla täysiä ihmisoikeuksia.
.
Tärkeintähän on tuottaa mahdollisimman paljon voittoa. Miksi valmistaa suomessa, jos voidaa valmistaa halvemmalla kiinassa? Työttömyyden syy suomessa on yli hinnoiteltu työvoima. Mollissa on vaikka kuinka paljon työpaikkoja aivoinna sinne vaan hakemaan töitä. Aivoimet työpaikat osoittaa sen, että töitä on ja ne paskaduunit ei vaan kelpaa laiskoille paskoille. Ylihinnoiteltu työvoima on syynä työttömyyteen ja toinen syy on sosiaali/työttömyyys tuet. Elikkäs sossusta saa tonnin kuussa tekemättä mitää ja laiskolle paskoille ei kelpaakkaa ne paska duunit vaan sitten loisitaa mielummin sosiaalituilla, kun ollaa töissä. Suomessa on vähän pakko siirtää rahat veroparatiiseihin ellei haluu tulla ryöstetyks. Verotus on aivan liian korkea suomessa.
Sossusta saa parhaimmillaan pienellä paikkakunnalla sen 200-300e. Isommilla paikkakunnilla ehkä enemmän kun vuokratkin on korkeemmat, mutta yhtälailla ne rahat menee yleensä vuokraan tai laskuihin ja sitten parillakympillä ostetaan ruokaa.
Minun tyttäreni aikoo ilmeisesti selvitä ilman koulutusta. Tyttäreni 19v lopetti lukion viimeiseltä luokalta ( hyvällä keskiarvolla siis yli 8) Meni töihin pikaruokaketjulle, nyt hän on ollut töissä reilun vuoden ja ylennyt vuoropäälliköksi. Hän onkin reipas, sosiaalinen ja omaa johtajan kykyjä. Koulu vaan ei maistu.
Hän on työssä olon ohella aloittanut ja lopettanut ammattikoulussa, lopetti sen koska siellä ei kuulemma oppinut mitään ja koulu oli hänen mielestään p:stä.Nyt hän on palannut lukioon, mutta näyttää siltä että siitä ei tule valmista, koska hän tekee aivan liikaa töitä, koulun käynti ei siinä ohessa onnistu.
Miten luulette miten kouluttamattomalle, mutta lahjakkaalle tytölle käy ? En jaksa enää patistaa häntä opiskelemaan, olkoon nyt töissä ja ansaitkoon elantonsa. Hän muutti kotoakin pois ja maksaa nyt itse vuokransa yms.
En tiedä pitäisikö olla huolestunut vai ei ? Nuorihan hän vielä on,. Hän arvosteli myös kovasti koulutusjärjestelmää ja sanoi että haluaa oppia työssä.
Maailma opettaa, usko vain äityli.
Todennäköisesti kantapään kautta kokee, että olisi sittenkin parempi kouluttautua. Tosin siihen sitten voi mennäkin vuosia. Nimittäin hampurilaispaikat ei kovin ikääntyviä pidä töissä, palkkaavat mahdollisimman nuoria, kuuluu imagoon. Tietysti, voihan sitä vuoropäälliköstä vaikka johtajaksi edetä, tosin taitaa olla sinnekin tunkua jo valmiiksi koulutetuista sekä suhteilla etenevistä.
http://www.lansi-savo.fi/uutiset/lähellä/kaksi-päivää-koulua-kolme-päivää-töitä-100844 kannatan tätä mallia.
Lukion (tai kymppiluokan) pitäisi opettaa perustaidot ammattikouluun, ja ammattikoulussa voisi suoraan sitten opiskella sitä alaa!
Mua harmittaa niin paljon, että "ammatti"koulussa ei opiskella ammattia... opiskellaan elämää ja mennään hitaimpien ja aikuisuutta opiskelevien ehdoilla... Vois vaan suoraan lätkäistä kaikille pakollisiksi kymppiluokka, jossa opeteltais tyyliin laskujen hoitoa, taloudenpitoa, pyykkäystä ja miten työt pitää hoitaa vaikka edellisiltana halutti bilettää. Ja sen pystyis luistaan vaan näyttämällä taitonsa...
Koska nykyisellään toi amisto on lähinnä päiväkoti, jossa ehkä ohimennen opitaan vähän sinnepäin jotain ammattia, mutta se oikea oppiminen tulee vasta tutkinnon jälkeen töissä.
Ja se turhauttaa ihan älyttömästi niitä, jotka oikeasti haluaisi oppia ammatin! Sellaset vois oppia ne taidot vuodessa, kun nyt se kaikilta kestää kolme lvuotta, kun iso osa päivästä on lintsailua ja tyhjänpanttina istumista...
Ja siis vielä sekin, että en noilla hitailla tarkoita niitä, jotka ei osaa opiskella kirjoista, vaan laiskoja pissislöysäpoikia ja tyttöjä. Koska ylipäänsä amistossa pitäis oppia KÄYTÄNNÖN ammatti, ei lukea kirjoista, miten jutut pitäs tehdä... mut nykyään sitä käytännön opetusta saa korkeintaan työssäoppimisissa, mutta ei aina sielläkään ja sit ihan olemattomalla käytönnönharjottelulla pitäs muka valmistua ammattimieheks?
Edelleenkin olen sitä mieltä, että jos niistä kirjoista ei opittaisi, mistä hommassa suuremmassa kuvassa on kysymys, niin mentäisiin metsään. Jos opetus olisi: ota tuo aihio, paina sitten tätä vipua, väännä tuosta nupista ja siinä se on, niin toisenlaisessa ympäristössä pyörittäisiin vain pitkä tovi sormi suussa, kun siellä pitäisikin asettaa arvo tuonne, laittaa aihio tänne, katsoa, että vihreä valo syttyy ja painaa sitten nappia.
Näin asian teorian lukeminen kirjasta ja sitten käytännön tekeminen mahdollisimman monessa erilaisessa ympäristössä tuottaa parhaita ammattilaisia, jotka ymmärtävät, mitä ovat tekemässä, miten ja minkälaiselta tulisi laadukkaan lopputuloksen tekemisestä näyttää.